Keihäsjärvi (35.351.1.001)

18 840 m <br />

Keihäsjärvi on melko iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja kuuluu Pirkanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Keihäsjärvi
Järvinumero: 35.351.1.001
Vesistöalue: Keihäsjärven lähialue (35.351)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 208,35 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 18,84 km18 840 m <br />
Korkeustaso: 99,9 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Keihäsjärvi sijaitsee Kurun taajaman kupeessa. Hevossaaressa aiemmin toiminut leirintäalue on lopettanut toimintansa. Järvi kerää vesiä laajalta alueelta ennen niiden laskua Näsijärveen kuuluvaan Kurunlahteen. Valuma-alueen koko on kaikkiaan 192 km², josta järvien (vesialan) osuus on 5,3 %. Suurimmat tulo-ojat ovat Työtönjoki ja Iso Särkijärvestä laskeva Myllypuro. Valuma-alue koostuu pääasiassa soista ja metsistä, mutta myös peltoa on jonkin verran. Järven rannoilla on sekä vakinaista asutusta että loma-asutusta. Työtönjoen valuma-alueella sijaitsee myös Kurun käytöstä poistettu kaatopaikka, jonka vaikutukset eivät ulotu Keihäsjärveen saakka.

Maksimisyvyys: 18 m

Veden keskiviipymä: 84 vrk

© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Nykytila ja suojelu

Keihäsjärven veden laatua on tutkittu vuosina 1973, 1975, 1998, 2001 ja 2013. Lisäksi järven kalastoa on selvitetty koekalastuksin vuonna 2001 (Moilanen 2002). Vuonna 2001 suoritettujen koekalastusten perusteella Keihäsjärvessä on tavanomaisten saalislajien eli hauen, ahvenen, särjen, lahnan ja mateen lisäksi muikkua. Järveen on istutettu myös kuhaa ja siikaa, mutta niitä ei saaliiksi saatu.

Suuren valuma-alueen seurauksena veden vaihtuvuus on verrattain nopeaa. Syvänne on kuitenkin varsin syvä ja kerrostuu lämpötilan mukaan. Kesäaikaan tämä voi aiheuttaa happiongelmia alusvedessä. Kesällä 2007 pohjan lähellä havaittiinkin happivajetta, mutta ei hapettomuutta. Talvitulosten perusteella myös talviaikaan voi esiintyä voimakastakin happivajetta. Talvella 2013 happitilanne oli kuitenkin varsin hyvä, sillä pohjan lähelläkin happipitoisuus oli 4,3 mg/l. Happitilanne on pysynyt todennäköisesti hyvänä läpi talven. Talvella hapen kulumista voimistaa humuksen runsaus. Lisäksi sääoloista johtuvat erot valumissa säätelevät talviaikaan happitilanteen kehittymistä ja aiheuttavat vaihtelua eri vuosien kesken. Runsaat valumat leutoina talvina helpottavat järvien happitilannetta.

Humusta Keihäsjärven vedessä on luontaisesti runsaasti, minkä seurauksena vesi on väriltään hyvin tummaa. Veden pH on humusvesille tyypillisesti alhainen ja puskurikyky heikko. Särjen lisääntymisen onnistuminen on kuitenkin merkki pH:n pysymisestä kalaston kannalta vielä siedettävällä tasolla, vaikkei se ravulle riitäkään. Fosforipitoisuus on ollut humusvesien luonnontasosta lievästi kohonnut. Levien määrää epäsuorasti kuvaava klorofyllipitoisuus on tutkittu kertaalleen; se oli silloin lievästi rehevän ja rehevän veden rajoilla ollen sopusoinnussa käytettävissä olevien fosforitulosten kanssa.

Keihäsjärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi, mutta vedenlaatu on lähellä välttävää tasoa. Luokitukseen vaikuttavat veden tumma väri, veden happamuus ja voimakas humusleima. Ajoittain on todettu myös lieviä happitalouden häiriöitä.

© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, v. 2014