Ero sivun ”Vähä-Jakama (35.344.1.001)” versioiden välillä
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
+ | |||
+ | Vähä-Jakama sijaitsee Ylöjärven kaupungin Parkkuun kylän länsipuolella. Valuma-alue on laaja, sillä Sikkilänjoen ala- ja yläosan sekä Myllyojan vesistöalueiden vedet laskevat Vähä-Jakaman kautta [[Jakama (35.341.1.001)|Jakamaan]] ja edelleen [[Näsijärvi (yhd.)|Näsijärveen]]. Vähä-Jakama on luonteeltaan läpivirtausallas, sillä laskennallinen keskiviipymä on alle viikon. Valuma-alueen järviprosentti on 2,65 %. Peruskartan mukaan valuma-alue on metsävaltainen ja karu. Lisäksi valuma-alueella on jonkin verran peltoa ja haja-asutusta. | ||
+ | |||
+ | Maksimisyvyys: 5,5 m | ||
+ | |||
+ | Veden keskiviipymä: 4 vrk | ||
+ | |||
+ | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
+ | |||
+ | Vähä-Jakaman vedenlaatua on tutkittu vuonna 1989. | ||
+ | |||
+ | Koska vedenlaatu voi vaihdella nopeastikin lyhyen keskiviipymän takia ja vedenlaatua on tutkittu vain kerran, ei aivan luotettavaa kuvaa vedenlaadusta voida saada. Tutkittuna ajankohtana Vähä-Jakaman vesi oli erittäin ruskeaa ja voimakkaan runsashumuksista. Vesi oli lievästi sameaa. Alueen järville tyypillisesti veden sähkönjohtavuus oli alhainen, ja puskurikyky happamoitumista vastaan oli heikko. Veden happamuustasoa voitiin luonnehtia happamaksi. Lisäksi on huomattava, että talvisin veden pH laskee yleensä alhaisemmaksi kuin kesäaikaan. | ||
+ | |||
+ | Ravinnetaso oli fosforipitoisuuden osalta voimakkaasti luonnontasosta kohonnut. Pintaveden fosforipitoisuus oli erittäin reheville vesille ominainen. Typpipitoisuus ei ollut luonnontasoa suurempi. Levää todettiin melko vähän. Klorofyllipitoisuuden perusteella levämäärää indikoi lievää rehevyyttä. Pohjan lähellä todettiin pintaveteen nähden lähes kolminkertainen fosforipitoisuus sisäisen kuormituksen seurauksena. Pohjan läheltä happi oli kulunut vähiin ja sedimentti oli muodostunut ainakin osittain hapettomaksi. Kokonaisuutena happitilannetta voitiin pitää tyydyttävänä. Hygieeninen vedenlaatu oli erinomainen, sillä vedessä ei todettu ulosteperäisiä bakteereja lainkaan. | ||
+ | |||
+ | Vähä-Jakama soveltuu käytettävissä olevien tulosten perusteella virkistyskäyttöön huonosti. Vedenlaatua heikentävät veden happamuus, runsashumuksisuus, erittäin ruskea värisävy ja voimakas rehevyys. Tutkittuna ajankohtana todettiin lisäksi lievä happitalouden häiriö. | ||
+ | |||
+ | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, v. 2007</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== |
Nykyinen versio 2. marraskuuta 2015 kello 12.36
Järvi
Nimi: Vähä-Jakama
Järvinumero: 35.344.1.001
Vesistöalue: Sikkilänjoen alaosan alue (35.344)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 12,03 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 2,06 km2 060 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Vähä-Jakama sijaitsee Ylöjärven kaupungin Parkkuun kylän länsipuolella. Valuma-alue on laaja, sillä Sikkilänjoen ala- ja yläosan sekä Myllyojan vesistöalueiden vedet laskevat Vähä-Jakaman kautta Jakamaan ja edelleen Näsijärveen. Vähä-Jakama on luonteeltaan läpivirtausallas, sillä laskennallinen keskiviipymä on alle viikon. Valuma-alueen järviprosentti on 2,65 %. Peruskartan mukaan valuma-alue on metsävaltainen ja karu. Lisäksi valuma-alueella on jonkin verran peltoa ja haja-asutusta.
Maksimisyvyys: 5,5 m
Veden keskiviipymä: 4 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Vähä-Jakaman vedenlaatua on tutkittu vuonna 1989.
Koska vedenlaatu voi vaihdella nopeastikin lyhyen keskiviipymän takia ja vedenlaatua on tutkittu vain kerran, ei aivan luotettavaa kuvaa vedenlaadusta voida saada. Tutkittuna ajankohtana Vähä-Jakaman vesi oli erittäin ruskeaa ja voimakkaan runsashumuksista. Vesi oli lievästi sameaa. Alueen järville tyypillisesti veden sähkönjohtavuus oli alhainen, ja puskurikyky happamoitumista vastaan oli heikko. Veden happamuustasoa voitiin luonnehtia happamaksi. Lisäksi on huomattava, että talvisin veden pH laskee yleensä alhaisemmaksi kuin kesäaikaan.
Ravinnetaso oli fosforipitoisuuden osalta voimakkaasti luonnontasosta kohonnut. Pintaveden fosforipitoisuus oli erittäin reheville vesille ominainen. Typpipitoisuus ei ollut luonnontasoa suurempi. Levää todettiin melko vähän. Klorofyllipitoisuuden perusteella levämäärää indikoi lievää rehevyyttä. Pohjan lähellä todettiin pintaveteen nähden lähes kolminkertainen fosforipitoisuus sisäisen kuormituksen seurauksena. Pohjan läheltä happi oli kulunut vähiin ja sedimentti oli muodostunut ainakin osittain hapettomaksi. Kokonaisuutena happitilannetta voitiin pitää tyydyttävänä. Hygieeninen vedenlaatu oli erinomainen, sillä vedessä ei todettu ulosteperäisiä bakteereja lainkaan.
Vähä-Jakama soveltuu käytettävissä olevien tulosten perusteella virkistyskäyttöön huonosti. Vedenlaatua heikentävät veden happamuus, runsashumuksisuus, erittäin ruskea värisävy ja voimakas rehevyys. Tutkittuna ajankohtana todettiin lisäksi lievä happitalouden häiriö.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, v. 2007