Ero sivun ”Kaletonjärvi (35.391.1.001)” versioiden välillä
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Teiskon kirkonkylän itäpuolella sijaitseva Kaletonjärvi on valuma-alueensa alin järvi. Sen ympäristö on voimakkaasti viljeltyä ja sen rannoilla on tasaisesti sekä vakituisen että loma-ajan asutusta. | ||
| + | |||
| + | Maksimisyvyys: 12 m | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Järveä on tutkittu vuodesta 1970 ja sen veden laatua tarkkaillaan nykyisin joka kuudes vuosi. Uusimmat vedenlaatutulokset ovat vuodelta 2014. | ||
| + | |||
| + | Kaletonjärven ensisijainen kuormittaja on hajakuormitus, joka muodostuu koko vesireitillä siten, että Tampereen puoleisia latvavesiä kuormittaa lähinnä metsätaloudessa tehdyt toimet (suo-ojitukset, hakkuista aiheutuva valunnan kasvu jne.) ja alempana maataloudesta ja haja-asutuksesta tuleva ravinnekuormitus. Vesireitti kulkee poikki koko Itä-Teiskon. Reitin järvistä kuusi järveä kuuluu tarkkailuohjelmaan. Järvet ovat pääosin läpivirtausjärviä. Reitin vedet saavat alkunsa Oriveden puolelta Pukalan-, Kielikän- ja Neejärven alueelta. | ||
| + | |||
| + | Kaletonjärvi on perustyypiltään lievästi rehevä ja sen vesi neutraalia, humuspitoista ja lievästi sameaa. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan on tyydyttävä. Näkösyvyydet ovat pieniä samennuksesta johtuen. Muotonsa ja läpivirtausominaisuutensa vuoksi järvessä on havaittavissa veden laadun voimakkaita vuodenaikaisia vaihteluita. Alusveden happivarat kuluvat kesäisin säännöllisesti joko vähiin tai loppuvat kokonaan. Joinakin vuosina hapettomuus yltää väliveteen asti. Talvisin alusveden happitilanne on parempi. Järven sisäinen rehevöitymiskehitys on havaittavissa alusveden joka vuosi kohonneina ravinnepitoisuuksina. | ||
| + | |||
| + | Vuoden 2014 tuloksissa näkyi runsasvalumaisen talven vaikutus. Vesimassa oli viileää ja hapekasta. Poikkeuksellisesti lämpötila oli alhaisin pohjalla, jonne valui savisia peltovesiä. Tästä johtuen ravinnepitoisuudet olivat pohjan lähellä korkeita. Päällysveden laatu oli talvella hyvä. Loppukesällä pintavesi oli lievästi rehevää. Alusvesi oli tavan mukaan hapetonta. Hapettomuuden seurauksena pohjasta vapatui veteen fosforia raudan pelkistymisen seurauksena. Klorofyllipitoisuuskin kuvasi lievää rehevyyttä. Hygieeninen vedenlaatu oli hyvä. | ||
| + | |||
| + | Kokonaisuudessaan Kaletonjärven veden laatu on tyydyttävä. Runsasvalumaisina vuosina järven sekä virkistyskäyttöarvoa että kalataloudellista merkitystä heikentää selkeästi hajakuormituksesta johtuva rehevöityminen. | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 18. marraskuuta 2015 kello 10.07
Järvi
Nimi: Kaletonjärvi
Järvinumero: 35.391.1.001
Vesistöalue: Kaletonjärven alue (35.391)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 64,45 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 8,71 km8 710 m <br />
Korkeustaso: 95,4 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Tampere
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Teiskon kirkonkylän itäpuolella sijaitseva Kaletonjärvi on valuma-alueensa alin järvi. Sen ympäristö on voimakkaasti viljeltyä ja sen rannoilla on tasaisesti sekä vakituisen että loma-ajan asutusta.
Maksimisyvyys: 12 m
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Järveä on tutkittu vuodesta 1970 ja sen veden laatua tarkkaillaan nykyisin joka kuudes vuosi. Uusimmat vedenlaatutulokset ovat vuodelta 2014.
Kaletonjärven ensisijainen kuormittaja on hajakuormitus, joka muodostuu koko vesireitillä siten, että Tampereen puoleisia latvavesiä kuormittaa lähinnä metsätaloudessa tehdyt toimet (suo-ojitukset, hakkuista aiheutuva valunnan kasvu jne.) ja alempana maataloudesta ja haja-asutuksesta tuleva ravinnekuormitus. Vesireitti kulkee poikki koko Itä-Teiskon. Reitin järvistä kuusi järveä kuuluu tarkkailuohjelmaan. Järvet ovat pääosin läpivirtausjärviä. Reitin vedet saavat alkunsa Oriveden puolelta Pukalan-, Kielikän- ja Neejärven alueelta.
Kaletonjärvi on perustyypiltään lievästi rehevä ja sen vesi neutraalia, humuspitoista ja lievästi sameaa. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan on tyydyttävä. Näkösyvyydet ovat pieniä samennuksesta johtuen. Muotonsa ja läpivirtausominaisuutensa vuoksi järvessä on havaittavissa veden laadun voimakkaita vuodenaikaisia vaihteluita. Alusveden happivarat kuluvat kesäisin säännöllisesti joko vähiin tai loppuvat kokonaan. Joinakin vuosina hapettomuus yltää väliveteen asti. Talvisin alusveden happitilanne on parempi. Järven sisäinen rehevöitymiskehitys on havaittavissa alusveden joka vuosi kohonneina ravinnepitoisuuksina.
Vuoden 2014 tuloksissa näkyi runsasvalumaisen talven vaikutus. Vesimassa oli viileää ja hapekasta. Poikkeuksellisesti lämpötila oli alhaisin pohjalla, jonne valui savisia peltovesiä. Tästä johtuen ravinnepitoisuudet olivat pohjan lähellä korkeita. Päällysveden laatu oli talvella hyvä. Loppukesällä pintavesi oli lievästi rehevää. Alusvesi oli tavan mukaan hapetonta. Hapettomuuden seurauksena pohjasta vapatui veteen fosforia raudan pelkistymisen seurauksena. Klorofyllipitoisuuskin kuvasi lievää rehevyyttä. Hygieeninen vedenlaatu oli hyvä.
Kokonaisuudessaan Kaletonjärven veden laatu on tyydyttävä. Runsasvalumaisina vuosina järven sekä virkistyskäyttöarvoa että kalataloudellista merkitystä heikentää selkeästi hajakuormituksesta johtuva rehevöityminen.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
