Ero sivun ”Siikajärvi (35.754.1.010)” versioiden välillä
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| − | Siikajärven valuma- | + | |
| + | Siikajärvi sijaitsee Oriveden kunnan luoteisosassa Huikonjoen vesistöalueen latvoilla. Siikajärven valuma-alue on järven kokoon nähden varsin pieni ja veden vaihtuvuus on siten hidasta. Siikajärven vedet virtaavat Vääräjärven kautta Huikonjokeen ja edelleen Längelmäveden Koljonselkään laskevalle reitille. Valuma-alue koostuu yksinomaan suosta ja metsästä. Peltoa ja asutusta ei ole valuma-alueella lainkaan. Ranta-alueet ovat paikoin soistuneet. | ||
| + | |||
| + | Maksimisyvyys: 22,7 m | ||
| + | |||
| + | Veden keskiviipymä: 3084 vrk (8,5 vuotta) | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| Rivi 8: | Rivi 15: | ||
[[Tiedosto:Siikajärvi.jpg|750px|left|]] | [[Tiedosto:Siikajärvi.jpg|750px|left|]] | ||
| + | |||
| + | Siikajärvi on perustyypiltään kirkasvetinen karu järvi. Vesi on lähes väritöntä ja veden humusleima on alhainen. Heikosta humusleimasta huolimatta vesi on hapahkoa ja ajoittain jopa hapanta. Puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko. Veden happamuus vaikuttaa kalojen lisääntymiseen sekä erityisesti mäti- ja poikasvaiheen kehitykseen. Vesi on liian hapanta myös rapujen viihtyvyyttä ajatellen. | ||
| + | |||
| + | Pintaveden ravinnetaso on erittäin alhainen sekä fosforin että typen osalta. Karulta valuma-alueelta ei kohdistu siten järveen ravinnekuormitusta. Kesällä 2000 levän määrää kuvastava klorofylli a-pitoisuus kohosi lievästi rehevien vesien raja-arvon yläpuolelle. Levää oli kuitenkin melko vähän, sillä vesi oli kirkasta ja veden näkösyvyys oli yli neljä metriä. Muina tutkittuina ajankohtina levän määrä on pysynyt karujen vesien tasolla. | ||
| + | |||
| + | Happitaloudessa ei ole todettavissa talvisin ongelmia veden hitaasta vaihtuvuudesta huolimatta. Alusvedessä on todettu säännöllisesti lievää hapen kulumista. Kesäisin tilanne on ollut jyrkästä lämpötilakerrosteisuudesta huolimatta vielä parempi. | ||
| + | |||
| + | Siikajärvi soveltuu virkistyskäyttöön erinomaisesti. Vesi on lähes väritöntä ja humusleima on vähäinen. Lisäksi veden ravinnetaso on alhainen. Kalaston ja rapujen toimeentulon kannalta vedenlaatua heikentää kuitenkin veden alhainen happamuustaso. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 18. marraskuuta 2015 kello 10.13
Järvi
Nimi: Siikajärvi
Järvinumero: 35.754.1.010
Vesistöalue: Huikonjoen valuma-alue (35.754)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 90,14 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 12,74 km12 740 m <br />
Korkeustaso: 186,8 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Orivesi (kunta)
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Siikajärvi sijaitsee Oriveden kunnan luoteisosassa Huikonjoen vesistöalueen latvoilla. Siikajärven valuma-alue on järven kokoon nähden varsin pieni ja veden vaihtuvuus on siten hidasta. Siikajärven vedet virtaavat Vääräjärven kautta Huikonjokeen ja edelleen Längelmäveden Koljonselkään laskevalle reitille. Valuma-alue koostuu yksinomaan suosta ja metsästä. Peltoa ja asutusta ei ole valuma-alueella lainkaan. Ranta-alueet ovat paikoin soistuneet.
Maksimisyvyys: 22,7 m
Veden keskiviipymä: 3084 vrk (8,5 vuotta)
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Siikajärvi on vähäravinteinen ja vähähumuksinen järvi, jonka klorofylli- ja fosforipitoisuudet kuuluvat luokkaan erinomainen. Klorofyllipitoisuuden tulee olla alle 4 μg/l ja fosforipitoisuuden alle 10 μg/l.
Siikajärvi on perustyypiltään kirkasvetinen karu järvi. Vesi on lähes väritöntä ja veden humusleima on alhainen. Heikosta humusleimasta huolimatta vesi on hapahkoa ja ajoittain jopa hapanta. Puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko. Veden happamuus vaikuttaa kalojen lisääntymiseen sekä erityisesti mäti- ja poikasvaiheen kehitykseen. Vesi on liian hapanta myös rapujen viihtyvyyttä ajatellen.
Pintaveden ravinnetaso on erittäin alhainen sekä fosforin että typen osalta. Karulta valuma-alueelta ei kohdistu siten järveen ravinnekuormitusta. Kesällä 2000 levän määrää kuvastava klorofylli a-pitoisuus kohosi lievästi rehevien vesien raja-arvon yläpuolelle. Levää oli kuitenkin melko vähän, sillä vesi oli kirkasta ja veden näkösyvyys oli yli neljä metriä. Muina tutkittuina ajankohtina levän määrä on pysynyt karujen vesien tasolla.
Happitaloudessa ei ole todettavissa talvisin ongelmia veden hitaasta vaihtuvuudesta huolimatta. Alusvedessä on todettu säännöllisesti lievää hapen kulumista. Kesäisin tilanne on ollut jyrkästä lämpötilakerrosteisuudesta huolimatta vielä parempi.
Siikajärvi soveltuu virkistyskäyttöön erinomaisesti. Vesi on lähes väritöntä ja humusleima on vähäinen. Lisäksi veden ravinnetaso on alhainen. Kalaston ja rapujen toimeentulon kannalta vedenlaatua heikentää kuitenkin veden alhainen happamuustaso.
