Ero sivun ”Kalliojärvi (35.724.1.015)” versioiden välillä
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Kalliojärvi sijaitsee Oriveden kaupungin Ristijärven kylässä. Kalliojärven vedet laskevat [[Ristijärvi (35.724.1.011)|Ristijärveen]], joka laskee edelleen [[Nautajärvi (35.724.1.008)|Nautajärveen]]. Kalliojärveen laskevat puolestaan [[Sorvajärvi (35.724.1.019)|Sorvajärven]] vedet. Valuma-alue on järven tilavuuteen nähden suhteellisen laaja, ja veden vaihtuvuus on siksi nopeaa. Valuma-alue on pääosin karua metsämaastoa, mutta myös suota sijaitsee valuma-alueella vähän. Kalliojärven läheisyydessä on lisäksi jonkin verran peltoa ja haja-asutusta. | ||
| + | |||
| + | Maksimisyvyys: 2,3 m | ||
| + | |||
| + | Veden keskiviipymä: 28 vrk | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Kalliojärven vedenlaatua on tutkittu alkutalvella vuosina 1989 ja 1997. | ||
| + | |||
| + | Kalliojärven vesi on perustyypiltään ruskeaa ja melko runsashumuksista. Humusleima on kemiallisen hapenkulutuksen perusteella vahva. Veden happamuustaso on lievästi happaman puolella humuksen runsauden takia. Puskurikyky happamoitumista vastaan on kuitenkin erittäin hyvä, joten happamoitumisen vaaraa ei ole. Veden sähkönjohtavuus on valuma-alueen karun luonteen ansiosta erittäin alhainen, eikä järven läheisyydessä sijaitsevilta pelloilta tai haja-asutuksesta tulevan hajakuormituksen vaikutuksia ole siinä todettavissa. | ||
| + | |||
| + | Hajakuormituksen vaikutukset näkyvät kuitenkin veden rehevyystasossa, joka on lievästi luonnontasosta kohonnut. Fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet 16-26 µg/l ja typpipitoisuudet 720-900 µg/l. Fosforipitoisuuksien perusteella Kalliojärvi voidaan luokitella lievästi reheväksi. Talvella 1989 fosforipitoisuus oli kohonnut hyvin lähelle rehevien vesien raja-arvoa (30 µg/l). Fosforipitoisuus on lisäksi yleensä kesäaikaan suurempi kuin talvella. | ||
| + | |||
| + | Hapen kuluminen on Kalliojärvessä varsin voimakasta luonnontasosta kohonneen rehevyystason sekä runsashumuksisuuden takia. Hapen kyllästysaste on vaihdellut tutkittuina ajankohtina 42-64 %. Tutkimusajankohdat ovat ajoittuneet alkutalveen, joten kerrosteisuuskausien lopulla tilanne on todennäköisesti vielä todettua heikompi. Kokonaisuutena Kalliojärven happitalous lienee tyydyttävä. | ||
| + | |||
| + | Kalliojärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät luonnontasoa suurempi rehevyystaso ja runsashumuksisuus. Myös hapen kuluminen on ollut varsin voimakasta tutkittuina ajankohtina. | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2015</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 18. marraskuuta 2015 kello 12.43
Järvi
Nimi: Kalliojärvi
Järvinumero: 35.724.1.015
Vesistöalue: Äväntäjärven valuma-alue (35.724)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 5,64 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,1 km1 100 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Orivesi (kunta)
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Kalliojärvi sijaitsee Oriveden kaupungin Ristijärven kylässä. Kalliojärven vedet laskevat Ristijärveen, joka laskee edelleen Nautajärveen. Kalliojärveen laskevat puolestaan Sorvajärven vedet. Valuma-alue on järven tilavuuteen nähden suhteellisen laaja, ja veden vaihtuvuus on siksi nopeaa. Valuma-alue on pääosin karua metsämaastoa, mutta myös suota sijaitsee valuma-alueella vähän. Kalliojärven läheisyydessä on lisäksi jonkin verran peltoa ja haja-asutusta.
Maksimisyvyys: 2,3 m
Veden keskiviipymä: 28 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Kalliojärven vedenlaatua on tutkittu alkutalvella vuosina 1989 ja 1997.
Kalliojärven vesi on perustyypiltään ruskeaa ja melko runsashumuksista. Humusleima on kemiallisen hapenkulutuksen perusteella vahva. Veden happamuustaso on lievästi happaman puolella humuksen runsauden takia. Puskurikyky happamoitumista vastaan on kuitenkin erittäin hyvä, joten happamoitumisen vaaraa ei ole. Veden sähkönjohtavuus on valuma-alueen karun luonteen ansiosta erittäin alhainen, eikä järven läheisyydessä sijaitsevilta pelloilta tai haja-asutuksesta tulevan hajakuormituksen vaikutuksia ole siinä todettavissa.
Hajakuormituksen vaikutukset näkyvät kuitenkin veden rehevyystasossa, joka on lievästi luonnontasosta kohonnut. Fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet 16-26 µg/l ja typpipitoisuudet 720-900 µg/l. Fosforipitoisuuksien perusteella Kalliojärvi voidaan luokitella lievästi reheväksi. Talvella 1989 fosforipitoisuus oli kohonnut hyvin lähelle rehevien vesien raja-arvoa (30 µg/l). Fosforipitoisuus on lisäksi yleensä kesäaikaan suurempi kuin talvella.
Hapen kuluminen on Kalliojärvessä varsin voimakasta luonnontasosta kohonneen rehevyystason sekä runsashumuksisuuden takia. Hapen kyllästysaste on vaihdellut tutkittuina ajankohtina 42-64 %. Tutkimusajankohdat ovat ajoittuneet alkutalveen, joten kerrosteisuuskausien lopulla tilanne on todennäköisesti vielä todettua heikompi. Kokonaisuutena Kalliojärven happitalous lienee tyydyttävä.
Kalliojärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät luonnontasoa suurempi rehevyystaso ja runsashumuksisuus. Myös hapen kuluminen on ollut varsin voimakasta tutkittuina ajankohtina.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2015
