Ero sivun ”Vuori-Pitkäjärvi (35.724.1.005)” versioiden välillä
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
+ | |||
+ | Vuori-Pitkäjärvi sijaitsee Pitkänjärven länsipuolella. Vuori-Pitkäjärvellä ei ole selvää laskuojaa, mutta vedet kulkeutunevat osittain suotautumalla ja osittain suo-ojia pitkin kohti Pitkäjärven pohjoisosaa. Valuma-alue on karua, pienten soiden pirstomaa ja maastonmuodoiltaan vaihtelevaa metsämaastoa. Järven itäpuolella kohoaa Lahovuori, ja myös järven länsiranta on jyrkkä. Järven sijainti on siten suojainen. Valuma-alue on pienikokoinen, ja veden vaihtuvuus on siksi hidasta. Peltoa ja haja-asutusta ei sijaitse valuma-alueella lainkaan, joten hajakuormituspaine on vähäinen. | ||
+ | |||
+ | Maksimisyvyys: 13,6 m | ||
+ | |||
+ | Veden keskiviipymä: 995 vrk (noin 2,5 v) | ||
+ | |||
+ | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
+ | |||
+ | Vuori-Pitkänjärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1989 ja 1997. | ||
+ | |||
+ | Vuori-Pitkänjärven vesi on peruslaadultaan kirkasta ja vähähumuksista. Valuma-alueen karuuden ansiosta vesi on väritöntä ja vähäelektrolyyttistä. Veden happamuustaso on selvästi alle 6,0, jota pidetään esimerkiksi rapujen viihtyvyyden kannalta kriittisenä rajana. Puskurikykyä happamoitumista vastaan ei ole, joten valuma-alueelta tulevien vesien happamuustaso säätelee Vuori-Pitkänjärven happamuustason. Talvisin happamuustaso on järvissä yleensä luonnostaan hiukan alhaisempi kuin kesäisin, mutta se jäänee kesäisinkin selvästi happaman puolelle. | ||
+ | |||
+ | Valuma-alueen luonnontilaisuus näkyy erittäin alhaisena rehevyystasona. Ravinnetaso on karuille vesille ominainen sekä fosforipitoisuuden että typpipitoisuuden osalta. Pintaveden fosforipitoisuus on vaihdellut tutkittuina ajankohtina 3-5 µg/l ja typpipitoisuus 190-200 µg/l. Happitilanne on ollut tutkittuina ajankohtina erittäin hyvä. | ||
+ | |||
+ | Vuori-Pitkänjärven vesi on kirkasta, vähäelektrolyyttistä ja vähäravinteista. Humusleima on heikko, eikä happitalouden häiriöitä ole esiintynyt. Vuori-Pitkänjärven vedenlaatua heikentää alhainen happamuustaso, joka heikentää voimakkaasti etenkin järven kalataloudellista arvoa. Tavanomaista virkistyskäyttöä ajatellen vedenlaatu on erittäin hyvä. | ||
+ | |||
+ | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2015</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== |
Nykyinen versio 18. marraskuuta 2015 kello 13.01
Järvi
Nimi: Vuori-Pitkäjärvi
Järvinumero: 35.724.1.005
Vesistöalue: Äväntäjärven valuma-alue (35.724)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 9,13 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,98 km1 980 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Orivesi (kunta)
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Vuori-Pitkäjärvi sijaitsee Pitkänjärven länsipuolella. Vuori-Pitkäjärvellä ei ole selvää laskuojaa, mutta vedet kulkeutunevat osittain suotautumalla ja osittain suo-ojia pitkin kohti Pitkäjärven pohjoisosaa. Valuma-alue on karua, pienten soiden pirstomaa ja maastonmuodoiltaan vaihtelevaa metsämaastoa. Järven itäpuolella kohoaa Lahovuori, ja myös järven länsiranta on jyrkkä. Järven sijainti on siten suojainen. Valuma-alue on pienikokoinen, ja veden vaihtuvuus on siksi hidasta. Peltoa ja haja-asutusta ei sijaitse valuma-alueella lainkaan, joten hajakuormituspaine on vähäinen.
Maksimisyvyys: 13,6 m
Veden keskiviipymä: 995 vrk (noin 2,5 v)
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Vuori-Pitkänjärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1989 ja 1997.
Vuori-Pitkänjärven vesi on peruslaadultaan kirkasta ja vähähumuksista. Valuma-alueen karuuden ansiosta vesi on väritöntä ja vähäelektrolyyttistä. Veden happamuustaso on selvästi alle 6,0, jota pidetään esimerkiksi rapujen viihtyvyyden kannalta kriittisenä rajana. Puskurikykyä happamoitumista vastaan ei ole, joten valuma-alueelta tulevien vesien happamuustaso säätelee Vuori-Pitkänjärven happamuustason. Talvisin happamuustaso on järvissä yleensä luonnostaan hiukan alhaisempi kuin kesäisin, mutta se jäänee kesäisinkin selvästi happaman puolelle.
Valuma-alueen luonnontilaisuus näkyy erittäin alhaisena rehevyystasona. Ravinnetaso on karuille vesille ominainen sekä fosforipitoisuuden että typpipitoisuuden osalta. Pintaveden fosforipitoisuus on vaihdellut tutkittuina ajankohtina 3-5 µg/l ja typpipitoisuus 190-200 µg/l. Happitilanne on ollut tutkittuina ajankohtina erittäin hyvä.
Vuori-Pitkänjärven vesi on kirkasta, vähäelektrolyyttistä ja vähäravinteista. Humusleima on heikko, eikä happitalouden häiriöitä ole esiintynyt. Vuori-Pitkänjärven vedenlaatua heikentää alhainen happamuustaso, joka heikentää voimakkaasti etenkin järven kalataloudellista arvoa. Tavanomaista virkistyskäyttöä ajatellen vedenlaatu on erittäin hyvä.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2015