Ero sivun ”Pääjärvi (35.833.1.003)” versioiden välillä
| (4 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Järvi sijaitsee Lammin ja Hämeenkosken välissä sekä samalla Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen rajalla. Järvellä on pinta-alaa 13,44 km² ja syvyyttä jopa 87 m. Järvi onkin neljänneksi syvin järvi Suomessa. Järven keskisyvyys on noin 15 m. | ||
| + | |||
| + | Järvi on yksi Vanajaveden latvajärvistä. Sen vedet laskevat etelään Teuronjokeen, jonka kautta vesi virtaa Kernaalanjärveen ja lopulta Vanajaveteen. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Järven tilaa on tutkittu säännöllisesti ainakin 1900-luvun alusta lähtien ja onkin yksi Suomen tutkituimmista järvistä. Vuonna 1913 tutkittiin ensimmäisen kerran järven ekologista tilaa. | ||
| + | |||
| + | Hämeen ELY-keskus arvioi järven tilan nykyään hyväksi. Arvioon vaikutti vedenlaatu, eliöstö sekä ihmisen aiheuttamat muutokset järvessä, kuten säännöstely. | ||
| + | |||
| + | Pitkäaikaisen seurannan puitteissa on huomattu, että järvi rehevöityy vähitellen. Rehevöityminen on tasaista ja hidasta. Valuma-alueella olevan maatalouden fosforipäästöt ovat vähentyneet lannoitteiden käytön tarkentumisen ansiosta. Fosforin väheneminen järvessäkin on huomattu. Fosfori on yksi vesistöjä rehevöittävä aine. | ||
| + | |||
| + | Sinilevää järvessä esiintyy vain vähän. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | |||
| + | Järven yleisimpiä kaloja ovat särki ja ahven. Muita yleisiä lajeja ovat hauki, kuha, kiiski, lahna, salakka, kuore ja siika. Järven itäosat ovat kalaisimpia, keskiosa vähäkalaisin ja länsiosa särkivoittoisin. Petokaloja uskotaan olevan melko paljon, joka auttaa pitämään mm. särkikannat kurissa. | ||
| + | |||
| + | Järveen on istutettu mm. taimenta ja kuhaa. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | |||
| + | Järven rannalla on Helsingin yliopiston biologinen asema. Järven ympäristössä on myös paljon loma- ja haja-asutusta. Lammin taajamaan on matkaa noin 5 km ja Hämeenkosken taajamaan noin 4 km. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| Rivi 13: | Rivi 31: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=25752&lan=fi Hämeen vesistöjä > Pääjärvi] (ymparisto.fi) | *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=25752&lan=fi Hämeen vesistöjä > Pääjärvi] (ymparisto.fi) | ||
| + | |||
| + | ==Lähteet== | ||
| + | *[http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kotimaa/187079-lammin-paajarvi-rehevoityy-pikku-hiljaa] (Hämeensanomat.fi) | ||
Nykyinen versio 25. marraskuuta 2015 kello 12.47
Järvi
Nimi: Pääjärvi
Järvinumero: 35.833.1.003
Vesistöalue: Pääjärven alue (35.833)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 1 344,44 ha
Syvyys: 85 m
Keskisyvyys: 14,83 m
Tilavuus: 199 356 000 m³0,199 km³ <br />199 356 000 000 l <br />
Rantaviiva: 36,59 km36 590 m <br />
Korkeustaso: 102,9 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hämeenlinna, Hollola
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta, Päijät-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
15. marraskuu 2024 |
9. marraskuu 2024 |
-Pappilanlahti-ObsALG-202107031000-60e00be083ee9.png)
Järven erityispiirteet
Järvi sijaitsee Lammin ja Hämeenkosken välissä sekä samalla Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen rajalla. Järvellä on pinta-alaa 13,44 km² ja syvyyttä jopa 87 m. Järvi onkin neljänneksi syvin järvi Suomessa. Järven keskisyvyys on noin 15 m.
Järvi on yksi Vanajaveden latvajärvistä. Sen vedet laskevat etelään Teuronjokeen, jonka kautta vesi virtaa Kernaalanjärveen ja lopulta Vanajaveteen.
Nykytila ja suojelu
Järven tilaa on tutkittu säännöllisesti ainakin 1900-luvun alusta lähtien ja onkin yksi Suomen tutkituimmista järvistä. Vuonna 1913 tutkittiin ensimmäisen kerran järven ekologista tilaa.
Hämeen ELY-keskus arvioi järven tilan nykyään hyväksi. Arvioon vaikutti vedenlaatu, eliöstö sekä ihmisen aiheuttamat muutokset järvessä, kuten säännöstely.
Pitkäaikaisen seurannan puitteissa on huomattu, että järvi rehevöityy vähitellen. Rehevöityminen on tasaista ja hidasta. Valuma-alueella olevan maatalouden fosforipäästöt ovat vähentyneet lannoitteiden käytön tarkentumisen ansiosta. Fosforin väheneminen järvessäkin on huomattu. Fosfori on yksi vesistöjä rehevöittävä aine.
Sinilevää järvessä esiintyy vain vähän.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järven yleisimpiä kaloja ovat särki ja ahven. Muita yleisiä lajeja ovat hauki, kuha, kiiski, lahna, salakka, kuore ja siika. Järven itäosat ovat kalaisimpia, keskiosa vähäkalaisin ja länsiosa särkivoittoisin. Petokaloja uskotaan olevan melko paljon, joka auttaa pitämään mm. särkikannat kurissa.
Järveen on istutettu mm. taimenta ja kuhaa.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven rannalla on Helsingin yliopiston biologinen asema. Järven ympäristössä on myös paljon loma- ja haja-asutusta. Lammin taajamaan on matkaa noin 5 km ja Hämeenkosken taajamaan noin 4 km.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Hämeen vesistöjä > Pääjärvi (ymparisto.fi)
Lähteet
- [1] (Hämeensanomat.fi)
