Ero sivun ”Loonamistonjärvi (35.311.1.063)” versioiden välillä
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Loonamistonjärvi sijaitsee [[Kaitijärvi (35.311.1.065)|Kaitijärven]] pohjoispuolella ja laskee vetensä [[Näsijärvi (yhd.)|Näsijärven]] Kaiharinlahteen. Valuma-alue on pieni ja koostuu yksinomaan metsästä ja suosta. Järven rannalla on peruskartan mukaan kaksi mökkiä. Peltoa valuma-alueella ei ole lainkaan. | ||
| + | |||
| + | Maksimisyvyys: 3,5 m | ||
| + | |||
| + | Veden keskiviipymä: 171 vrk | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Loonamistonjärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1989 ja 2006. | ||
| + | |||
| + | Valuma-alueen suovaltaisuus näkyy Loonamistonjärvessä voimakkaana humusleimana. Happamuustaso laski talvella 2006 hapahkoksi. Kesällä 1989 happamuustaso oli normaalilla tasolla. Kesäisin happamuustaso onkin luonnostaan korkeampi kuin talvella. Puskurikyky oli molempina tutkimusajankohtina tyydyttävä, joten happamoitumisen vaaraa ei ole. Veden sähkönjohtavuus oli normaali. | ||
| + | |||
| + | Ravinnetaso oli kohonnut jonkin verran luonnontasosta. Fosforipitoisuus oli lievästi reheville vesille ominainen. Myös levää oli klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi reheville vesille ominaisesti. Vedessä todettiin kesällä 1989 pieni määrä lämpökestoisia koliformisia bakteereja. Sosiaali- ja terveysministeriön uimavesiluokituksen mukaan veden hygieeninen laatu oli kuitenkin hyvä (raja-arvo 500 kpl/dl). | ||
| + | |||
| + | Happitilanne oli heikentynyt talvella 2006 välttävälle tasolle. Pohjan läheltä happi oli kulunut lähes loppuun ja pintavedessäkin hapen kuluminen oli erittäin voimakasta. Happipitoisuus oli 1 metrin syvyydellä vain 2,5 mg/l. Sisäinen kuormitus jäi kuitenkin vähäiseksi. Vähähappisten olosuhteiden seurauksena sedimentistä todettiin kuitenkin vapautuneen rautaa ja mangaania. Kesällä 1989 vesimassa oli kerrostunut lämpötilan mukaan ja alusvedessä todettiin lievä happivaje. Kokonaisuutena happitilanne oli kuitenkin varsin hyvä. | ||
| + | |||
| + | Loonamistonjärvi soveltuu virkistyskäyttöön vain välttävästi. Vedenlaatua heikentävät talvella 2006 todettu voimakas happitalouden häiriö, voimakas humusleima sekä lievästi luonnontasosta kohonnut ravinnetaso. | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2007</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 25. marraskuuta 2015 kello 12.51
Järvi
Nimi: Loonamistonjärvi
Järvinumero: 35.311.1.063
Vesistöalue: Näsijärven lähialue (35.311)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 5,51 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,28 km1 280 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Loonamistonjärvi sijaitsee Kaitijärven pohjoispuolella ja laskee vetensä Näsijärven Kaiharinlahteen. Valuma-alue on pieni ja koostuu yksinomaan metsästä ja suosta. Järven rannalla on peruskartan mukaan kaksi mökkiä. Peltoa valuma-alueella ei ole lainkaan.
Maksimisyvyys: 3,5 m
Veden keskiviipymä: 171 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Loonamistonjärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1989 ja 2006.
Valuma-alueen suovaltaisuus näkyy Loonamistonjärvessä voimakkaana humusleimana. Happamuustaso laski talvella 2006 hapahkoksi. Kesällä 1989 happamuustaso oli normaalilla tasolla. Kesäisin happamuustaso onkin luonnostaan korkeampi kuin talvella. Puskurikyky oli molempina tutkimusajankohtina tyydyttävä, joten happamoitumisen vaaraa ei ole. Veden sähkönjohtavuus oli normaali.
Ravinnetaso oli kohonnut jonkin verran luonnontasosta. Fosforipitoisuus oli lievästi reheville vesille ominainen. Myös levää oli klorofyllipitoisuuden perusteella lievästi reheville vesille ominaisesti. Vedessä todettiin kesällä 1989 pieni määrä lämpökestoisia koliformisia bakteereja. Sosiaali- ja terveysministeriön uimavesiluokituksen mukaan veden hygieeninen laatu oli kuitenkin hyvä (raja-arvo 500 kpl/dl).
Happitilanne oli heikentynyt talvella 2006 välttävälle tasolle. Pohjan läheltä happi oli kulunut lähes loppuun ja pintavedessäkin hapen kuluminen oli erittäin voimakasta. Happipitoisuus oli 1 metrin syvyydellä vain 2,5 mg/l. Sisäinen kuormitus jäi kuitenkin vähäiseksi. Vähähappisten olosuhteiden seurauksena sedimentistä todettiin kuitenkin vapautuneen rautaa ja mangaania. Kesällä 1989 vesimassa oli kerrostunut lämpötilan mukaan ja alusvedessä todettiin lievä happivaje. Kokonaisuutena happitilanne oli kuitenkin varsin hyvä.
Loonamistonjärvi soveltuu virkistyskäyttöön vain välttävästi. Vedenlaatua heikentävät talvella 2006 todettu voimakas happitalouden häiriö, voimakas humusleima sekä lievästi luonnontasosta kohonnut ravinnetaso.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2007
