Ero sivun ”Ei nimeä (35.829.1.001)” versioiden välillä
| (5 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Siirtolan lammikko== | ==Siirtolan lammikko== | ||
| − | Parin hehtaarin kokoinen, saven nostossa syntynyt Siirtolan lammikko sijaitsee noin kolme kilometriä Riihimäen keskustasta pohjoiseen. Se on helposti saavutettavissa ja sitä käytetäänkin | + | Parin hehtaarin kokoinen, saven nostossa syntynyt Siirtolan lammikko sijaitsee noin kolme kilometriä Riihimäen keskustasta pohjoiseen. Se on helposti saavutettavissa ja sitä käytetäänkin koulujen opetus- ja lähiluontokohteena. Lammen pohjoisreunaa rajaa koko matkalla penger, jonka toisella puolella on iso oja. |
| − | Siirtolan lammikko nk. LUMO-kohde eli maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden ja kosteikkojen yleissuunnittelussa luokiteltu, luonnon monimuotoisuuden, maiseman ja vesiensuojelun kannalta merkittävä alue. | + | Siirtolan lammikko on nk. LUMO-kohde eli maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden ja kosteikkojen yleissuunnittelussa luokiteltu, luonnon monimuotoisuuden, maiseman ja vesiensuojelun kannalta merkittävä alue. |
Lammen rannalla kasvaa rehevää pajukkoa ja leppää. Lammen vesikasvillisuus on osmankäämivaltaista, mutta eri vesikasveja lammessa on lukuisia. | Lammen rannalla kasvaa rehevää pajukkoa ja leppää. Lammen vesikasvillisuus on osmankäämivaltaista, mutta eri vesikasveja lammessa on lukuisia. | ||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
Elokuussa 2004 tehdyn kasvillisuuskartoituksen mukaan lammen kasvistossa valtalajeja olivat: järvikorte, suokorte, leveäosmankäämi, luhtasara, pullosara, rantalepikossa mesiangervo, maitohorsma, penkereellä pelto-ohdake, paimenmatara ja puna-apila. Runsaina esiintyivät: rantavedessä ratamosarpio, korpikaisla, rantakukka, rantamatara, pikkulimaska ja vesirutto sekä lepikossa koiranputki, syyläjuuri, niittynätkelmä, vuohenputki, hiirenvirna, suohorsma, talvikit, ojakellukka, hiirenporras, ahomansikka, ranta-alpi, illakko, punakoiso, rönsyleinikki, vihvilät ja penkereellä karhunputki, leskenlehti, nokkonen, viitakastikka, pujo, mesiangervo, siankärsämö, peltokorte ja saunakukka. | Elokuussa 2004 tehdyn kasvillisuuskartoituksen mukaan lammen kasvistossa valtalajeja olivat: järvikorte, suokorte, leveäosmankäämi, luhtasara, pullosara, rantalepikossa mesiangervo, maitohorsma, penkereellä pelto-ohdake, paimenmatara ja puna-apila. Runsaina esiintyivät: rantavedessä ratamosarpio, korpikaisla, rantakukka, rantamatara, pikkulimaska ja vesirutto sekä lepikossa koiranputki, syyläjuuri, niittynätkelmä, vuohenputki, hiirenvirna, suohorsma, talvikit, ojakellukka, hiirenporras, ahomansikka, ranta-alpi, illakko, punakoiso, rönsyleinikki, vihvilät ja penkereellä karhunputki, leskenlehti, nokkonen, viitakastikka, pujo, mesiangervo, siankärsämö, peltokorte ja saunakukka. | ||
| − | == | + | [[Tiedosto:Siirtolanlammikko1.jpg|center|400px|alt=Siirtolanlammikko elokuussa 2004.]] |
| + | |||
| + | ==Lähialue== | ||
| + | Siirtolan lammikon itäpuolella on 230 hehtaarin kokoinen Sammalistonsuo. Aikaisemmin peltoina olevalla alueella aloitettiin turvetuotanto vuonna 1975 ja savenotto 2006. Turpeennosto on madaltanut aluetta, ja sen kuivatusta ylläpidetään pumppauksin. Keväisin ja syksyisin, kun vesi on korkealla, alue on erinomainen lintujen, niin muuttoparvien kuin yksittäisten harvinaisten tarkkailuun. [http://www.riihimaki.fi/wp-content/uploads/sites/3/2015/01/Riihimaki-linnusto-loppuraportti.pdf Riihimäen linnustoselvityksen] perusteella Sammalistonsuo on yksi linnustollisesti arvokkaimmista alueista Kanta-Hämeessä. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | |||
| + | [http://www.rsly.net/ Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys] | ||
| + | |||
| + | [http://www.khly.fi/ Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys] | ||
| + | |||
| + | [http://www.riihimaki.fi/palvelut/ymparisto/ Riihimäen ympäristö ja luonto] | ||
Nykyinen versio 9. joulukuuta 2015 kello 12.30
Järvi
Nimi: Ei nimeä
Järvinumero: 35.829.1.001
Vesistöalue: Punkanjoen valuma-alue (35.829)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 1,95 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 0,73 km730 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Riihimäki
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Siirtolan lammikko
Parin hehtaarin kokoinen, saven nostossa syntynyt Siirtolan lammikko sijaitsee noin kolme kilometriä Riihimäen keskustasta pohjoiseen. Se on helposti saavutettavissa ja sitä käytetäänkin koulujen opetus- ja lähiluontokohteena. Lammen pohjoisreunaa rajaa koko matkalla penger, jonka toisella puolella on iso oja.
Siirtolan lammikko on nk. LUMO-kohde eli maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden ja kosteikkojen yleissuunnittelussa luokiteltu, luonnon monimuotoisuuden, maiseman ja vesiensuojelun kannalta merkittävä alue.
Lammen rannalla kasvaa rehevää pajukkoa ja leppää. Lammen vesikasvillisuus on osmankäämivaltaista, mutta eri vesikasveja lammessa on lukuisia.
Nykytila ja suojelu
Paljon kasvilajeja
Elokuussa 2004 tehdyn kasvillisuuskartoituksen mukaan lammen kasvistossa valtalajeja olivat: järvikorte, suokorte, leveäosmankäämi, luhtasara, pullosara, rantalepikossa mesiangervo, maitohorsma, penkereellä pelto-ohdake, paimenmatara ja puna-apila. Runsaina esiintyivät: rantavedessä ratamosarpio, korpikaisla, rantakukka, rantamatara, pikkulimaska ja vesirutto sekä lepikossa koiranputki, syyläjuuri, niittynätkelmä, vuohenputki, hiirenvirna, suohorsma, talvikit, ojakellukka, hiirenporras, ahomansikka, ranta-alpi, illakko, punakoiso, rönsyleinikki, vihvilät ja penkereellä karhunputki, leskenlehti, nokkonen, viitakastikka, pujo, mesiangervo, siankärsämö, peltokorte ja saunakukka.
Lähialue
Siirtolan lammikon itäpuolella on 230 hehtaarin kokoinen Sammalistonsuo. Aikaisemmin peltoina olevalla alueella aloitettiin turvetuotanto vuonna 1975 ja savenotto 2006. Turpeennosto on madaltanut aluetta, ja sen kuivatusta ylläpidetään pumppauksin. Keväisin ja syksyisin, kun vesi on korkealla, alue on erinomainen lintujen, niin muuttoparvien kuin yksittäisten harvinaisten tarkkailuun. Riihimäen linnustoselvityksen perusteella Sammalistonsuo on yksi linnustollisesti arvokkaimmista alueista Kanta-Hämeessä.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys
