Ero sivun ”Vuotjärvi (04.621.1.001)” versioiden välillä

Nykyinen versio 26. maaliskuuta 2016 kello 12.05

Vuotjärvi on iso järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa ja kuuluu Pohjois-Savon ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Vuotjärvi
Järvinumero: 04.621.1.001
Vesistöalue: Vuotjärven lähialue (04.621)
Päävesistö: Vuoksi (04)

Perustiedot

Pinta-ala: 5 650,34 ha
Syvyys: 32,45 m
Keskisyvyys: 4,87 m
Tilavuus: 277 064 000 m³0,277 km³ <br />277 064 000 000 l <br />
Rantaviiva: 293,83 km293 830 m <br />
Korkeustaso: 95 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Kuopio
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Vuotjärvi (04.621.1.001)/Korpiniemi

23. kesäkuu 2024 08:00

Runsaasti levää

Kaikki kuvat järveltä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Vuotjärvi on Nilsiän reittiin kuuluva järvi Pohjois-Savon maakunnassa. Järven pinta-ala on 56,5 km² ja se on Suomen 70. suurin järvi. Keskisyvyys on 4,9 m ja suurin syvyys on 32 m.

Vuotjärvessä on runsaasti saaria, suurin on Iso-Karkeinen (237 ha).

Vuotjärven valuma-alueen pinta-ala on järven luusuassa 4 083 km², josta vettä on 10,4 %. Yli puolet tulovirtaamasta on peräisin Lastukosken kautta laskevasta Syväristä (valuma-alue 2 430 km²). Ala-Siikajärvestä Pisanvirran kautta laskevat Vuotjärveen Keyritynjoen ja Luostanjoen valuma-alueet (1 304 km²).

Vedenkorkeus ja virtaama

Vuotjärven vedenkorkeutta mitattiin Lastukosken ala-asteikolla vuosina 1907–1992. Keskivedenkorkeus koko mittausjakson aikana oli NN+94,74 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu oli 145 cm. Ylin vedenkorkeus oli NN+96,69 m (kesäkuussa 1924) ja alin NN+93,52 m (huhtikuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 317 cm.

Vuotjärven lähtövirtaamia on SYKEn rekisterissä Juankoskesta säännöstelemättömältä jaksolta 1931–1960 ja Karjalankosken voimalaitokselta vuodesta 1961 alkaen. Säännöstelemättömällä jaksolla keskivirtaama oli 46 m³/s, keskiylivirtaama 119 m³/s ja keskialivirtaama 6,5 m³/s. Äärivirtaamat olivat 230 m³/s (toukokuussa 1943) ja 1,5 m³/s (huhtikuussa 1942). Jälkimmäisellä, säännöstelyllä jaksolla keskivirtaama oli 50 m³/s, keskiylivirtaama 140 m³/s ja keskialivirtaama 0,16 m³/s. Äärivirtaamat olivat 239 m³/s (toukokuussa 1989) ja 0,0 m³/s.

Säännöstely

Vuotjärveä on säännöstelty vuodesta 1960 alkaen. Nykyinen säännöstelylupa on ollut voimassa vuodesta 1988 alkaen.

Vuotjärveä säännöstellään voimatalouden tarpeita varten. Säännöstelyluvan haltija on Savon Voima Oyj. Säännöstely hoidetaan Juankosken voimalaitoksella ja sen yhteydessä olevalla padolla.

Juankosken voimalaitoksen rakennusvirtaama on 100 m³/s, putouskorkeus 6,5 metriä ja tuotettu vuosienergia keskimäärin 20 GWh.

Vuotjärven säännöstely
Säännöstelyn aloitus	1960
Säännöstelyn tavoitteet	Voimatalous, tulvasuojelu
Säännöstelyn luvanhaltija	Savon Voima Oyj
Luvan mukainen säännöstelyväli	1,97 m
Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin	1,4 m
Säännöstelyn yläraja	1.4. NN+94,40 m, 1.10. NN+94,80 m ja 15.10.–1.3. NN+94,97 m
Säännöstelyn yläraja kesäkuukausina	1.5. NN+95,40 m
Säännöstelyn alaraja	1.1. NN+94,00 m, 1.3. NN+93,90 m, 1.4.–15.5. NN+93,60 m ja 1.12. NN+94,13 m
Säännöstelyn alaraja kesäkuukausina	1.6. NN+94,13 m, 15.6.–10.8. NN+94,25 m ja 15.8. NN+94,13 m

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen tutkittiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Savon Voima Oyj:n yhteisessä hankkeessa. Hankkeessa arvioitiin myös vedenkorkeusmuutosten vaikutusta järvien käyttömahdollisuuksiin ja tilaan.

Lisätietoa ilmastonmuutostarkasteluista löytyy hankkeen loppuraportista.

Nykytila ja suojelu

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä Pohjois-Savon ympäristökeskus

@@ Rivi 2: / Rivi 2: @@
 ==Järven erityispiirteet==
-Vuotjärvi on Nilsiän reittiin kuuluva järvi Pohjois-Savon maakunnassa. Järven pinta-ala on 56,5 km² ja se on Suomen 70. suurin järvi. Keskisyvyys on 4,9 m ja suurin syvyys 32 m.
+Vuotjärvi on [[Nilsiän reitin valuma-alue (04.6)|Nilsiän reittiin]] kuuluva järvi [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savon maakunnassa]]. Järven pinta-ala on 56,5&nbsp;km<sup>2</sup> ja se on Suomen 70.&nbsp;suurin järvi. Keskisyvyys on 4,9&nbsp;m ja suurin syvyys on 32&nbsp;m.
-Valuma-alueen pinta-ala on järven luusuassa 4083 km², josta vettä on 10,4 %. Yli puolet tulovirtaamasta on peräisin Lastukosken kautta laskevasta [[Syväri_(04.631.1.001)|Syväristä]] (valuma-alue 2430 km²). [[Ala-Siikajärvi_(04.622.1.001)|Ala-Siikajärvestä]] laskevat Vuotjärveen Keyritynjoen ja Luostanjoen alueet, 1304 km².
+Vuotjärvessä on runsaasti saaria, suurin on Iso-Karkeinen (237&nbsp;ha).
-Saaria on runsaasti, suurin on Iso Karkeinen (237 ha).
+Vuotjärven valuma-alueen pinta-ala on järven luusuassa 4&nbsp;083&nbsp;km<sup>2</sup>, josta vettä on 10,4&nbsp;%. Yli puolet tulovirtaamasta on peräisin Lastukosken kautta laskevasta [[Syväri (04.631.1.001)|Syväristä]] (valuma-alue 2&nbsp;430&nbsp;km<sup>2</sup>). [[Ala-Siikajärvi (04.622.1.001)|Ala-Siikajärvestä]] Pisanvirran kautta laskevat Vuotjärveen [[Keyritynjoen valuma-alue (04.67)|Keyritynjoen]] ja [[Luostanjoen valuma-alue (04.68)|Luostanjoen]] valuma-alueet (1&nbsp;304&nbsp;km<sup>2</sup>).
-==Vedenkorkeus ja virtaama==
+===Vedenkorkeus ja virtaama===
-Vuotjärven vedenkorkeutta mitattiin Lastukosken ala-asteikolla vuosina 1907–1992. Keskivedenkorkeus koko mittausjakson aikana oli NN+ 94,74 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu oli 145 cm. Ylin vedenkorkeus oli NN+ 96,69 m (kesäkuussa 1924) ja alin NN+93,52 m (huhtikuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 317 cm.
+Vuotjärven vedenkorkeutta mitattiin Lastukosken ala-asteikolla vuosina 1907–1992. Keskivedenkorkeus koko mittausjakson aikana oli NN+94,74&nbsp;m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu oli 145&nbsp;cm. Ylin vedenkorkeus oli NN+96,69&nbsp;m (kesäkuussa 1924) ja alin NN+93,52&nbsp;m (huhtikuussa 1942), joten äärivaihtelu on ollut 317&nbsp;cm.
-Vuotjärveä on säännöstelty vuodesta 1960. Nykyinen säännöstelylupa on ollut voimassa vuodesta 1988.
+Vuotjärven lähtövirtaamia on SYKEn rekisterissä Juankoskesta säännöstelemättömältä jaksolta 1931–1960 ja Karjalankosken voimalaitokselta vuodesta 1961 alkaen. Säännöstelemättömällä jaksolla keskivirtaama oli 46&nbsp;m<sup>3</sup>/s, keskiylivirtaama 119&nbsp;m<sup>3</sup>/s ja keskialivirtaama 6,5&nbsp;m<sup>3</sup>/s. Äärivirtaamat olivat 230&nbsp;m<sup>3</sup>/s (toukokuussa 1943) ja 1,5&nbsp;m<sup>3</sup>/s (huhtikuussa 1942). Jälkimmäisellä, säännöstelyllä jaksolla keskivirtaama oli 50&nbsp;m<sup>3</sup>/s, keskiylivirtaama 140&nbsp;m<sup>3</sup>/s ja keskialivirtaama 0,16&nbsp;m<sup>3</sup>/s. Äärivirtaamat olivat 239&nbsp;m<sup>3</sup>/s (toukokuussa 1989) ja 0,0&nbsp;m<sup>3</sup>/s.
-Vuotjärven lähtövirtaamia on SYKEn rekisterissä Juankoskesta jaksolta 1931–1960 ja Karjalankosken voimalaitokselta vuodesta 1961 lähtien. Edellisellä, säännöstelemättömällä jaksolla keskivirtaama oli 46 m3/s, keskiylivirtaama 119 m3/s ja keskialivirtaama 6,5 m3/s. Äärivirtaamat olivat 230 m3/s (toukokuussa 1943) ja 1,5 m3/s (huhtikuussa 1942). Jälkimmäisellä, säännöstelyllä jaksolla keskivirtaama oli 50 m3/s, keskiylivirtaama 140 m3/s ja keskialivirtaama 0,16 m3/s. Äärivirtaamat olivat 239 m3/s (toukokuussa 1989) ja 0,0 m3/s.
+===Säännöstely===
+Vuotjärveä on säännöstelty vuodesta 1960 alkaen. Nykyinen säännöstelylupa on ollut voimassa vuodesta 1988 alkaen.
-==Säännöstely==
 Vuotjärveä säännöstellään voimatalouden tarpeita varten. Säännöstelyluvan haltija on Savon Voima Oyj. Säännöstely hoidetaan Juankosken voimalaitoksella ja sen yhteydessä olevalla padolla.
-Juankosken voimalaitoksen rakennusvirtaama on 100 m3/s, putouskorkeus 6,5 metriä ja tuotettu vuosienergia keskimäärin 20 GWh.
+Juankosken voimalaitoksen rakennusvirtaama on 100&nbsp;m<sup>3</sup>/s, putouskorkeus 6,5&nbsp;metriä ja tuotettu vuosienergia keskimäärin 20&nbsp;GWh.
-{| class="wikitable"
+{|class="wikitable"
 |-
-! Vuotjärvi !!
+!colspan=2|Vuotjärven säännöstely
 |-
-| Säännöstelyn aloitus || 1960
+|Width=230|Säännöstelyn aloitus || 1960
 |-
-| Säännöstelyn tavoitteet || Voimatalous, tulvasuojelu
+|Säännöstelyn tavoitteet || Voimatalous, tulvasuojelu
 |-
-| Säännöstelyn luvanhaltija || Savon Voima Oyj
+|Säännöstelyn luvanhaltija || Savon Voima Oyj
 |-
-| Luvan mukainen säännöstelyväli || 1,97 m
+|Luvan mukainen säännöstelyväli || 1,97 m
 |-
-| Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin || 1,4 m
+|Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin || 1,4 m
 |-
-| Säännöstelyn yläraja || 1.10. NN +94,80 m, 15.10.-1.3. NN +94,97 m, 1.4. NN +94,40 m
+|Säännöstelyn yläraja || 1.4. NN+94,40 m, 1.10. NN+94,80 m ja 15.10.–1.3. NN+94,97 m
 |-
-| Säännöstelyn yläraja kesäkuukausina || 1.5. NN +95,40 m
+|Säännöstelyn yläraja kesäkuukausina || 1.5. NN+95,40 m
 |-
-| Säännöstelyn alaraja || 1.12. NN +94,13 m, 1.1. NN +94,00 m, 1.3. NN +93,90 m, 1.4.-15.5. NN +93,60 m
+|Säännöstelyn alaraja || 1.1. NN+94,00 m, 1.3. NN+93,90 m, 1.4.–15.5. NN+93,60 m ja 1.12. NN+94,13 m
 |-
-| Säännöstelyn alaraja kesäkuukausina || 1.6. NN +94,13 m, 15.6.-10.8. NN +94,25 m, 15.8. NN +94,13 m
+|Säännöstelyn alaraja kesäkuukausina || 1.6. NN+94,13 m, 15.6.–10.8. NN+94,25 m ja 15.8. NN+94,13 m
 |}
-===Ilmastonmuutoksen vaikutukset Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen===
+====Ilmastonmuutoksen vaikutukset Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen====
-Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen tutkittiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Savon Voima Oy:n yhteisessä hankkeessa.   Hankkeessa arvioitiin myös vedenkorkeusmuutosten vaikutusta järvien käyttömahdollisuuksiin ja tilaan.
+Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen tutkittiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Savon Voima Oyj:n yhteisessä hankkeessa. Hankkeessa arvioitiin myös vedenkorkeusmuutosten vaikutusta järvien käyttömahdollisuuksiin ja tilaan.
-Lisätietoa ilmastonmuutostarkasteluista löytyy hankkeen loppuraportista [http://www.doria.fi/handle/10024/103585].
+Lisätietoa ilmastonmuutostarkasteluista löytyy hankkeen [http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-192-6 loppuraportista].
 ==Nykytila ja suojelu==
@@ Rivi 57: / Rivi 57: @@
 ==Aiheesta muualla==
-Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1]
+[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/45038/PSAra2_2008.pdf?sequence=1 Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä] Pohjois-Savon ympäristökeskus
 [[Luokka:Säännöstellyt järvet]]