Ero sivun ”Ahveninen - Hirvijärvi (14.771.1.001)/Säännöstely” versioiden välillä

Järvi-meriwikistä
Loikkaa:valikkoon, hakuun
(säännöstely taulukko+kh)
 
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
−
==Hirvi-, Ahvenisen- ja Kalliojärven säännöstely==
+
==Ahveninen - Hirvijärven säännöstely==
 +
Ahveninen - Hirvijärven säännöstely aloitettiin vuonna 1962 Savon maanviljelysinsinööripiirin tekemän järvenlaskusuunnitelman mukaisesti. Hankkeen tavoitteena oli maa- ja metsätalousmaan kuivattaminen ja siitä laskettiin saatavan kuivatushyötyä noin 600 hehtaarin alueelle. Säännöstelylupa myönnettiin asutushallitukselle valtion edustajana. Säännöstelyluvan nykyinen haltija on Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus.
  
−
Hirvi-, Ahvenisen- ja Kalliojärven säännöstely aloitettiin vuonna 1962 Savon maanviljelysinsinööripiirin tekemän järvenlaskusuunnitelman mukaisesti. Hankkeen tavoitteena oli maa- ja metsätalousmaan kuivattaminen ja siitä laskettiin saatavan kuivatushyötyä noin 600 hehtaarin alueelle. Lupa myönnettiin asutushallitukselle valtion edustajana. Säännöstelyluvan nykyinen haltija on Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus.
+
Ahveninen - Hirvijärven säännöstelyä muutettiin vuonna 2002. Keskeisin ongelma järvillä oli puutteellisista suunnittelun lähtötiedoista johtunut vedenkorkeuksien liiallinen lasku. Laskusta aiheutui haittaa muun muassa rantojen virkistyskäytölle ja kalastukselle. Uusitun säännöstelyn tavoitteena onkin järvien alimpien vedenkorkeuksien nostaminen lähelle luonnontilaa. Tulvakorkeudet eivät kuitenkaan saa nousta aikaisempaan säännöstelyyn verrattuna.
  
−
Hirvi-, Ahvenisen- ja Kalliojärven säännöstelyä muutettiin vuonna 2002. Keskeisin ongelma järvillä oli puutteellisista suunnittelun lähtötiedoista johtunut vedenkorkeuksien liiallinen lasku. Laskusta aiheutui haittaa mm. rantojen virkistyskäytölle ja kalastukselle. Uusitun säännöstelyn tavoitteena onkin järvien alimpien vedenkorkeuksien nostaminen lähelle luonnontilaa. Tulvakorkeudet eivät kuitenkaan saa nousta aikaisempaan säännöstelyyn verrattuna.
+
Ahvenisen säännöstelyä hoidetaan Haringankoskessa olevalla säännöstelypadolla. Hirvijärven vesiä purkautuu myös Hirvikosken kautta Ylä ja Ala-Muuraisiin ja sieltä edelleen Savikosken kautta [[Iisvesi - Virmasvesi - Rasvanki (14.722.1.001)|Virmasveteen]]. Noin 70 % järven [[Ahvenisen - Hirvijärven alue (14.771)|valuma-alueen]] vesistä purkautuu Hirvikosken ja Savikosken kautta. Hirvikoskeen rakennettiin pohjapato, jolla estetään vedenpinnan liiallinen lasku. Myös Savikosken pohjapato uusittiin, jottei Ylä- ja Ala-Muuraisen vedenkorkeudet olisi laskeneet hankkeen seurauksena.
  
−
Järvien säännöstelyä hoidetaan Haringankoskessa olevalla säännöstelypadolla. Sen lisäksi vesiä purkautuu Hirvikosken kautta Muuraisjärviin ja sieltä edelleen Savikosken kautta Virmasveteen. Noin 70 % valuma-alueen vesistä purkautuu Hirvikosken ja Savikosken kautta. Hirvikoskeen rakennettiin pohjapato, joilla estetään vedenpinnan liiallinen lasku. Myös Savikosken pohjapato uusittiin, jottei Muuraisjärvien vedenkorkeudet olisi laskeneet hankkeen seurauksena.
+
Ahveninen - Hirvijärvellä on määrätty kiinteä ylä- ja alaraja, jotka voidaan kuitenkin ylittää tai alittaa vesitilanteen niin edellyttäessä. Yläraja on korkeudella N43+101,65 m ja alaraja korkeudella N43+101,30 m. Kevättulvan ohimentyä vedenkorkeus pyritään pitämään tavoitellun ylärajan N43+101,50 m alapuolella. Vedenkorkeuden vaihteluväli on siis kesäaikaan ainoastaan noin 20 cm.
  
−
Järville on määrätty kiinteä ylä- ja alaraja, jotka voidaan kuitenkin ylittää tai alittaa vesitilanteen niin edellyttäessä. Yläraja on korkeudella N43 + 101,65 m ja alaraja korkeudella N43 + 101,30 m. Kevättulvan ohimentyä vedenkorkeus pyritään pitämään tavoitellun ylärajan N43 + 101,50 m alapuolella. Vedenkorkeuden vaihteluväli on siis kesäaikaan ainoastaan noin 20 cm.
+
===Uusitun säännöstelyn vaikutukset===
 +
Ahveninen - Hirvijärven järjestelyn ja säännöstelyn alkuperäinen tarkoitus oli maa- ja metsätalousmaan kuivattaminen. Tavoitteena oli alentaa haitallisen korkeita tulvakorkeuksia ja kasvukauden vedenkorkeuksia. Alimpien vedenkorkeuksien piti laskea vain 5–7 cm. Käytännössä kuitenkin kävi niin, että alivedenkorkeudet laskivat yli 40 cm, vaikka säännöstelyä hoidettiin luvan ja suunnitelman edellyttämällä tavalla.
  
−
==Uusitun säännöstelyn vaikutukset==
+
Vuonna 2002 käyttöön otetun uuden säännöstelyn tavoitteena on nostaa järvien alimpia vedenkorkeuksia enimmillään noin 30 cm. Tulvakorkeudet eivät kuitenkaan saa nousta merkittävästi aiempaan verrattuna. Tavoitteissa onkin onnistuttu hyvin, sillä alimmat vedenkorkeudet ovat pysyneet tavoitellun alarajan yläpuolelle eivätkä tulvat ole ylittäneet säännöstelyn ylärajaa. Järven keskivedenkorkeus on noussut noin 20 cm. Järven ranta-asukkailta onkin tullut pääasiassa myönteistä palautetta.
−
Hirvi-, Ahvenisen- ja Kalliojärven järjestelyn ja säännöstelyn alkuperäinen tarkoitus oli maa- ja metsätalousmaan kuivattaminen. Tavoitteena oli alentaa haitallisen korkeita tulvakorkeuksia ja kasvukauden vedenkorkeuksia. Alimpien vedenkorkeuksien piti laskea vain 5 - 7 cm. Käytännössä kuitenkin kävi niin, että alivedenkorkeudet laskivat yli 40 cm, vaikka säännöstelyä hoidettiin luvan ja suunnitelman edellyttämällä tavalla.
 
  
−
Vuonna 2002 käyttöön otetun uuden säännöstelyn tavoitteena on nostaa järvien alimpia vedenkorkeuksia enimmillään noin 30 cm. Tulvakorkeudet eivät kuitenkaan saa nousta merkittävästi aiempaan verrattuna. Tavoitteissa onkin onnistuttu hyvin, sillä alimmat vedenkorkeudet ovat pysyneet tavoitellun alarajan yläpuolelle eivätkä tulvat ole ylittäneet säännöstelyn ylärajaa. Järvien keskivedenkorkeus on noussut noin 20 cm. Järvien ranta-asukkailta onkin tullut pääasiassa myönteistä palautetta.
+
{|class="wikitable"
−
 
+
|-
−
===Hirvi-, Ahvenisen- ja Kalliojärven  ylimmät keskimääräiset ja alimmat vedenkorkeudet (N43 + m)===
+
!colspan=2|Ahveninen - Hirvijärven säännöstely
 +
|-
 +
|Säännöstelyn aloitus || 1962
 +
|-
 +
|Säännöstelyn tavoitteet || Tulvasuojelu
 +
|-
 +
|Säännöstelyn luvanhaltija || Pohjois-Savon ELY
 +
|-
 +
|Luvan mukainen säännöstelyväli || 0,53 m
 +
|-
 +
|Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin || 0,30 m
 +
|-
 +
|Säännöstelyn yläraja (Ahveninen) || N43+101,65 m
 +
|-
 +
|Tavoiteltu yläraja (Ahveninen) || N43+101,50 m
 +
|-
 +
|Säännöstelyn alaraja (Ahveninen) || N43+101,30 m
 +
|-
 +
|Muuta || Pyrittävä juoksuttamaan aina vähintään 0,4 m<sup>3</sup>/s
 +
|}
  
−
{| class="wikitable"
+
==Ahveninen - Hirvijärven vedenkorkeudet (N43+)==
 +
{|class="wikitable"
 
|-
 
|-
−
! Tunnusluku || Uusi säännöstely || Vanha säännöstely||Luonnontilainen!!
+
!Tunnusluku !! Uusi säännöstely !! Vanha säännöstely !! Luonnontilainen
 
|-
 
|-
−
| Ylin vedenkorkeus (HW)|| 101,64|| 101,59||102,39
+
|Ylin vedenkorkeus (HW)|| 101,64 m || 101,59 m || 102,39 m
 
|-
 
|-
−
| Keskimääräinen ylin vedenkorkeus (MHW)|| 101,58 || 101,42||102,06
+
|Keskimääräinen ylin vedenkorkeus (MHW)|| 101,58 m || 101,42 m || 102,06 m
 
|-
 
|-
−
| Keskimääräinen vedenkorkeus (MW)|| 101,47 || 101,26||101,77
+
|Keskimääräinen vedenkorkeus (MW)|| 101,47 m || 101,26 m || 101,77 m
 
|-
 
|-
−
| Keskimääräinen alin vedenkorkeus (MNW)|| 101,39|| 101,10||101,58
+
|Keskimääräinen alin vedenkorkeus (MNW)|| 101,39 m || 101,10 m || 101,58 m
 
|-
 
|-
−
| Alin vedenkorkeus (NW) || 101,30 || 100,98||101,43
+
|Alin vedenkorkeus (NW)|| 101,30 m || 100,98 m || 101,43 m
 
|}
 
|}
−
Luonnontilaiset vedenkorkeudet ovat Hirvijärven vedenkorkeusasteikolla havaittuja vedenkorkeuksia v. 1910 - 1934.
+
Luonnontilaiset vedenkorkeudet ovat Hirvijärven vedenkorkeusasteikolla havaittuja vedenkorkeuksia vuosina 1910–1934.

Nykyinen versio 26. maaliskuuta 2016 kello 14.38

Ahveninen - Hirvijärven säännöstely

Ahveninen - Hirvijärven säännöstely aloitettiin vuonna 1962 Savon maanviljelysinsinööripiirin tekemän järvenlaskusuunnitelman mukaisesti. Hankkeen tavoitteena oli maa- ja metsätalousmaan kuivattaminen ja siitä laskettiin saatavan kuivatushyötyä noin 600 hehtaarin alueelle. Säännöstelylupa myönnettiin asutushallitukselle valtion edustajana. Säännöstelyluvan nykyinen haltija on Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus.

Ahveninen - Hirvijärven säännöstelyä muutettiin vuonna 2002. Keskeisin ongelma järvillä oli puutteellisista suunnittelun lähtötiedoista johtunut vedenkorkeuksien liiallinen lasku. Laskusta aiheutui haittaa muun muassa rantojen virkistyskäytölle ja kalastukselle. Uusitun säännöstelyn tavoitteena onkin järvien alimpien vedenkorkeuksien nostaminen lähelle luonnontilaa. Tulvakorkeudet eivät kuitenkaan saa nousta aikaisempaan säännöstelyyn verrattuna.

Ahvenisen säännöstelyä hoidetaan Haringankoskessa olevalla säännöstelypadolla. Hirvijärven vesiä purkautuu myös Hirvikosken kautta Ylä ja Ala-Muuraisiin ja sieltä edelleen Savikosken kautta Virmasveteen. Noin 70 % järven valuma-alueen vesistä purkautuu Hirvikosken ja Savikosken kautta. Hirvikoskeen rakennettiin pohjapato, jolla estetään vedenpinnan liiallinen lasku. Myös Savikosken pohjapato uusittiin, jottei Ylä- ja Ala-Muuraisen vedenkorkeudet olisi laskeneet hankkeen seurauksena.

Ahveninen - Hirvijärvellä on määrätty kiinteä ylä- ja alaraja, jotka voidaan kuitenkin ylittää tai alittaa vesitilanteen niin edellyttäessä. Yläraja on korkeudella N43+101,65 m ja alaraja korkeudella N43+101,30 m. Kevättulvan ohimentyä vedenkorkeus pyritään pitämään tavoitellun ylärajan N43+101,50 m alapuolella. Vedenkorkeuden vaihteluväli on siis kesäaikaan ainoastaan noin 20 cm.

Uusitun säännöstelyn vaikutukset

Ahveninen - Hirvijärven järjestelyn ja säännöstelyn alkuperäinen tarkoitus oli maa- ja metsätalousmaan kuivattaminen. Tavoitteena oli alentaa haitallisen korkeita tulvakorkeuksia ja kasvukauden vedenkorkeuksia. Alimpien vedenkorkeuksien piti laskea vain 5–7 cm. Käytännössä kuitenkin kävi niin, että alivedenkorkeudet laskivat yli 40 cm, vaikka säännöstelyä hoidettiin luvan ja suunnitelman edellyttämällä tavalla.

Vuonna 2002 käyttöön otetun uuden säännöstelyn tavoitteena on nostaa järvien alimpia vedenkorkeuksia enimmillään noin 30 cm. Tulvakorkeudet eivät kuitenkaan saa nousta merkittävästi aiempaan verrattuna. Tavoitteissa onkin onnistuttu hyvin, sillä alimmat vedenkorkeudet ovat pysyneet tavoitellun alarajan yläpuolelle eivätkä tulvat ole ylittäneet säännöstelyn ylärajaa. Järven keskivedenkorkeus on noussut noin 20 cm. Järven ranta-asukkailta onkin tullut pääasiassa myönteistä palautetta.

Ahveninen - Hirvijärven säännöstely
Säännöstelyn aloitus 1962
Säännöstelyn tavoitteet Tulvasuojelu
Säännöstelyn luvanhaltija Pohjois-Savon ELY
Luvan mukainen säännöstelyväli 0,53 m
Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin 0,30 m
Säännöstelyn yläraja (Ahveninen) N43+101,65 m
Tavoiteltu yläraja (Ahveninen) N43+101,50 m
Säännöstelyn alaraja (Ahveninen) N43+101,30 m
Muuta Pyrittävä juoksuttamaan aina vähintään 0,4 m3/s

Ahveninen - Hirvijärven vedenkorkeudet (N43+)

Tunnusluku Uusi säännöstely Vanha säännöstely Luonnontilainen
Ylin vedenkorkeus (HW) 101,64 m 101,59 m 102,39 m
Keskimääräinen ylin vedenkorkeus (MHW) 101,58 m 101,42 m 102,06 m
Keskimääräinen vedenkorkeus (MW) 101,47 m 101,26 m 101,77 m
Keskimääräinen alin vedenkorkeus (MNW) 101,39 m 101,10 m 101,58 m
Alin vedenkorkeus (NW) 101,30 m 100,98 m 101,43 m

Luonnontilaiset vedenkorkeudet ovat Hirvijärven vedenkorkeusasteikolla havaittuja vedenkorkeuksia vuosina 1910–1934.

Noudettu kohteesta ”https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Ahveninen_-_Hirvijärvi_(14.771.1.001)/Säännöstely&oldid=649202”




Suomen ympäristökeskuskus SYKE on perustanut ja ylläpitää Järvi-meriwiki-palvelua.
Järvi-meriwikiä kehitettiin vuosina 2010-2013 EU Life+ rahoitetussa GisBloom-hankkeessa.
Maa- ja vesitekniikan tuki ry osallistui palvelun perustamisen ja kehittämisen rahoittamiseen.
Creative Commons Nimeä
Powered by MediaWiki
Powered by Semantic MediaWiki

Tykkää ja seuraa