Ero sivun ”Pitkälampi (14.922.1.033)” versioiden välillä
(Lisätty kalsto,linnut ja vesikasvit.) |
|||
| (2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | |||
| + | Järvenrannalla asuu vakitusesti 3 taloutta sekä lisäksi mökkiläisiä. | ||
| + | |||
| + | Järvellä on sovittu liikuttavan vain soutaen. Kaikenlaisten polttomoottrilla toimivien laitteiden käyttö on on ollut yhteisellä sopimuksella kielletty aina niin kauan kuin olen itse järvellä aikaa viettänyt (1970) lähtien ja sitä ennen. | ||
| + | Nykyisten sähköperämottoreiden käyttö on sallittua. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| + | Taru vai Tosi: | ||
| + | Järvestä puhutaan saaneen joskus 1950-1960 luvulla n. 11 kg painava Hauki jonka väsytykseen kului niin paljon aikaa , että vanha puuvene meinasi täyttyä vedellä ja kalamies oli seissyt hajareisin veneen kaarienpäällä ettei kengät kastuisi. Toiseksi isoimman on puhuttu painaneen 7,5 kg. | ||
| + | |||
| + | Vielä 1970 luvulla järven rannalla asui 6 taloutta joissa osan toimeentulo oli maatalouden ja maitokarjan varassa. Silloin myös järven kalasto kuului varmasti yhtenä isona osana talouksien ruokatarjontaan. | ||
| + | Siihen aikaan Järven vesi oli erittäin kirkasta ja se oli hapan. Rannoilla oli hyvin vähän Järvikaislaa. Uudelleen kaislat ovat alkaneen lisääntymään vasta joskus 1990 luvun puolella ja samalla vesi on alkanut muuttua rusehtavaksi. | ||
| + | |||
| + | Järven syvimmässä kohdassa on mitattu olevan vettä 16,5 m | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 14. heinäkuuta 2016 kello 17.13
Järvi
Nimi: Pitkälampi
Järvinumero: 14.922.1.033
Vesistöalue: Liekuneen - Ryökäsveden alue (14.922)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 49,42 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 5,23 km5 230 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hirvensalmi
Maakunta: Etelä-Savon maakunta
ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kalasto: Särki, Ahven , Made, Hauki, Lahna, Säyne,Siika, Kiiski "Muikku".
Linnut:Kuikka,Telkkä,Heinäsorsa,Kalalokki, Harmaalokki, Tiira ja toisinaan Joutsen, Tukkakoskelo.
Järven kasvistoon kuuluu Järvikaisla, Järvikorte, Lumme, Ulpukka,Ahvenvita ja Järvivita sekä muita järville tyypillisiä vesi kasveja.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järvenrannalla asuu vakitusesti 3 taloutta sekä lisäksi mökkiläisiä.
Järvellä on sovittu liikuttavan vain soutaen. Kaikenlaisten polttomoottrilla toimivien laitteiden käyttö on on ollut yhteisellä sopimuksella kielletty aina niin kauan kuin olen itse järvellä aikaa viettänyt (1970) lähtien ja sitä ennen. Nykyisten sähköperämottoreiden käyttö on sallittua.
Tarut ja tositarinat
Taru vai Tosi: Järvestä puhutaan saaneen joskus 1950-1960 luvulla n. 11 kg painava Hauki jonka väsytykseen kului niin paljon aikaa , että vanha puuvene meinasi täyttyä vedellä ja kalamies oli seissyt hajareisin veneen kaarienpäällä ettei kengät kastuisi. Toiseksi isoimman on puhuttu painaneen 7,5 kg.
Vielä 1970 luvulla järven rannalla asui 6 taloutta joissa osan toimeentulo oli maatalouden ja maitokarjan varassa. Silloin myös järven kalasto kuului varmasti yhtenä isona osana talouksien ruokatarjontaan. Siihen aikaan Järven vesi oli erittäin kirkasta ja se oli hapan. Rannoilla oli hyvin vähän Järvikaislaa. Uudelleen kaislat ovat alkaneen lisääntymään vasta joskus 1990 luvun puolella ja samalla vesi on alkanut muuttua rusehtavaksi.
Järven syvimmässä kohdassa on mitattu olevan vettä 16,5 m
