Jyväsjärvi (14.231.1.001)

14 800 m <br />

Jyväsjärvi on melko iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa ja kuuluu Keski-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Jyväsjärvi
Järvinumero: 14.231.1.001_002
Vesistöalue: Ristiselän - Murtoselän alue (14.231)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 313,55 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 14,8 km14 800 m <br />
Korkeustaso: 78,3 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Jyväskylä
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Päijänne (yhd.)/­Havaintopaikka 9

26. heinäkuu 2021 07:50

Hieman levää

Kaikki kuvat järveltä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Jyväsjärvi on tärkeä virkistysvesistö ja olennainen osa Jyväskylän kaupunkikuvaa.

Suurimman osan vedestään Jyväsjärvi saa Tourujoesta, jota pitkin järveen laskevat muun muassa Tuomijärvi ja Palokkajärvi. Jyväsjärveen laskee myös Köyhänoja Köhniönjärvestä.

Jyväsjärvestä vesi jatkaa matkaansa Päijänteeseen Äijälänsalmen kautta. Vedenpinta on nykyisin samalla tasolla salmen molemmilla puolilla, ja Jyväsjärvi lasketaan siksi toisinaan osaksi Päijännettä.

Jyväsjärveä on tutkittu paljon viime vuosikymmenien aikana mm. Jyväskylän yliopiston toimesta.

Nykytila ja suojelu

Jyväsjärvi luokitellaan pintavesityypiltään pieniin humusjärviin (Ph). Ekologiselta tilaltaan (2013) järvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Myös ravinnepitoisuuksien perusteella Jyväsjärvi on todettu rehevähköksi.

Aikaisemmin järveä ovat rasittaneet isot jätevesikuormat, muun muassa Mattilanniemessä sijainneelta kaatopaikalta ja teollisuudesta, mutta nykyisin järvi on paremmassa tilassa. Tämän järven tilan kohenemisen taustalla on ollut merkittävässä roolissa myös viime vuosikymmenien aikana toteutettu Jyväsjärven syvänteiden hapetus, jolla järven sisäistä kuormitusta saatiin vähennettyä. Siitä huolimatta syvänteiden happitilanne varsinkin kesä- ja talvikerrostuneisuuden loppupuolella on edelleen ollut heikko. Hapetus päätettiin lopettaa vuonna 2013, minkä jälkeen alusveden fosforipitoisuuden ei ole todettu kasvaneen. Jyväsjärven fosforipitoisuus on ollut pitkään suuruusluokkaa 30 μg/l tai hieman sen alle.

Jyväsjärveä kunnostettiin 2000-luvun alkupuolella myös hoitokalastuksen avulla. Vuodesta 2004 alkaen kolmena perättäisenä vuonna Jyväsjärvestä poistettiin kalaa yhteensä yli 101 tonnia.

Arvokkaat luontokohteet

Jyväsjärven länsiosassa sijaitsee Ylistönrinteen Natura 2000 -luonnonsuojelualue.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

2000-luvun aikana Jyväsjärven kalastossa ovat esiintyneet ainakin verkkokoekalastuksen perusteella seuraavat kalalajit: ahven, hauki, järvitaimen, kiiski, kuha, kuore, lahna, made, pasuri, ruutana, salakka, siika, sorva ja särki.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Jyväsjärveltä löytyvät seuraavat uimarannat: Mattilanniemi, Lutakko ja Halssila.

Jyväsjärven etelärannalla Kuokkalan taajaman pohjoispäässä sijaitsee Pitkäruohon niemen luonnonsuojelualue, jonne on myös pystytetty lintutorni. Myös Jyväsjärven itärannalla Äijälänrannan asuinalueen tuntumassa on kesällä 2016 käyttöön otettu lintutorni.

Aiheesta muualla

• Arola, H. Hulevesien laatu ja merkitys Jyväsjärven kuormittajana. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, 2009.
• Jyväskylän kaupunki (2016). Tourujoen valuma-alueen kalasto ja kalatalous. Tutkimusraportti 58/2016. Nab Labs Oy. Alaja, H. & Leppänen, A.
• Jyväsjärvi (Wikipedia)
• Jyväsjärvi nyt (Päijänne LTER)
• Jyväsjärven rantaraitti
• Pohjois-Päijänteen vuosittaiset yhteistarkkailuraportit (Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy)