Ero sivun ”Tuomiojärvi (14.291.1.002)” versioiden välillä
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| − | + | 2000-luvun aikana Tuomiojärven kalastossa ovat esiintyneet ainakin verkkokoekalastuksen perusteella seuraavat kalalajit: ahven, hauki, kiiski, kirjolohi (istutettu), kuha, lahna, pasuri, ruutana, salakka, siika ja särki. Harvinaisempia, mutta Tuomiojärvellä tavattuja kalalajeja ovat kivennuoliainen sekä kuore. | |
| − | Lintukantaa on seurattu Rautpohjanlahden ja Eerolanlahden välisellä alueella jo 1960-luvulta lähtien eikä kannassa ole havaittu | + | Rautpohjanlahti luokitellaan tärkeäksi lintuvedeksi, jonka vuoksi alue on liitetty euroopanlaajuiseen Natura 2000 -verkostoon. Lintukantaa on seurattu Rautpohjanlahden ja Eerolanlahden välisellä alueella jo 1960-luvulta lähtien eikä kannassa ole havaittu merkittäviä muutoksia. Alueella voi tavata mm. taveja, erilaisia sorsia, laulujoutsenia, nokikanoja ja silkkiuikkuja. Rautpohjanlahdella on myös [http://www.jkl.fi/ymparisto/ymparistonsuojelupalvelut/luontopolutjalintutornit#Rautp lintutorni] lintujen bongaamista varten. |
| − | Järven ranta-alueen kasvustoa on kattavimmin tutkittu Rautpohjanlahden ja Eerolanlahden alueilla. Molemmilla alueilla on leveät rantaluhtavyöhykkeet. Eerolanlahdella vyöhyke koostuu koivusta, pajusta, sarasta ja ruohosta. Luhtavyöhykettä reunustaa | + | Järven ranta-alueen kasvustoa on kattavimmin tutkittu Rautpohjanlahden ja Eerolanlahden alueilla. Molemmilla alueilla on leveät rantaluhtavyöhykkeet. Eerolanlahdella vyöhyke koostuu koivusta, pajusta, sarasta ja ruohosta. Luhtavyöhykettä reunustaa vehka ja ruoko. Alueella on myös erilaisia alpikasveja. Rautpohjanlahden luhtavyöhyke koostuu metsästä, pajusta, sarasta ja ruohosta. Vedessä on ilmaversojen ja kelluslehtisten vyöhykkeitä. Ulpukoita on paljon. Alueelta on myös löydetty harvinaisiksi luokiteltuja purtojuurta ja taikinamarjaa. |
| − | + | Levistä yleisimpiä ovat piilevät, nielulevät, kultalevät ja panssarilevät. Syvänteissä on melko runsaasti sulkasääsken toukkia, jotka ilmentävät pohjan kuntoa (vähähappinen). | |
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Versio 30. syyskuuta 2016 kello 12.22
Järvi
Nimi: Tuomiojärvi
Järvinumero: 14.291.1.002
Vesistöalue: Tuomiojärven - Palokkajärven alue (14.291)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 297,92 ha
Syvyys: 13,1 m
Keskisyvyys: 3,46 m
Tilavuus: 10 312 100 m³0,0103 km³ <br />10 312 100 000 l <br />
Rantaviiva: 16,72 km16 720 m <br />
Korkeustaso: 94,4 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Jyväskylä
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
-Tuomioj%C3%A4rven_uimaranta-ObsALG-201906171338-61.jpg)
Järven erityispiirteet
Tuomiojärvi on pitkänomainen ja melko matala järvi, joka sijaitsee keskeisellä paikalla Jyväskylän kaupunkitaajamassa. Tuomiojärvellä on useita saaria: Heinäsaari, Koivusaari, Lehtisaari, Lehtosaari, Muurahaissaari (eli Hiekkaranta) ja Selkäsaari (eli Mäntysaari).
Tuomiojärvi luokitellaan pintavesityypiltään pieniin humusjärviin (Ph). Järvi kuuluu Tourujoen vesistöalueeseen. Tuomiojärven lyhyt lasku-uoma, Löylyjoki liittää Tuomiojärven sen länsipuolella sijaitsevaan Palokkajärveen. Joki alittaa valtatie 4:n. Sieltä vesi laskee edelleen Tourujoen kautta Jyväsjärveen ja Päijänteeseen. Löylyjoen on joskus havaittu virtaavan myös Palokkajärvestä Tuomiojärvelle päin.
Valuma-alue ja sen kuormitus
Tuomiojärven valuma-alueen kokonaispinta-ala on 55 km², josta 85 % on maa-aluetta. Arvioiden perusteella Tuomiojärven länsipuolella sijaitsevasta Myllyjärvestä laskevan Syväojan osuus valuma-alueelta lähtevästä kuormituksesta on suurin, noin 67 %. Tuomiojärven valuma-alueella sijaitsee myös vuonna 1999 suljettu Palokan kaatopaikka.
Kuitenkin Tuomiojärveen kohdistuva ulkoinen kuormitus on kaiken kaikkiaan pienentynyt 2000-luvulla. Viime vuosikymmenien aikana hulevesien ja haja-asutuksen osuus kuormituksesta on kasvanut, kun taas maataloudesta aiheutuva kuormitus on vähentynyt. Tuomiojärven haasteena on edelleen suuri sisäisen kuormituksen osuus. Hapetuksella on pystytty pitämään sisäistä kuormitusta hallinnassa. Hapetus jatkuu edelleen Tuomiojärvellä.
Nykytila ja suojelu
Vedenlaatua Tuomiojärvellä on seurattu tiiviisti vuodesta 1969 lähtien. Tuomiojärvi kuuluu ekologiselta tilaltaan (2013) luokkaan tyydyttävä. Luokituksen perusteena ovat erityisesti pohjaeläinten nykyinen eliöyhteisörakenne, mutta myös melko runsas pintaveden kasviplanktonin biomassa, vuosittaiset sinileväkukinnot sekä järven alusveden hapettomuus kerrostuneisuuden aikana. Vesienhoidollisena tavoitteena pidetään sitä, että Tuomiojärvi saavuttaa hyvän ekologisen tilan vuoteen 2021 mennessä.
Tuomiojärvi on todettu lievästi reheväksi ravinnepitoisuuksien perusteella. 2000-luvulla fosforipitoisuus on pysynyt alemmalla tasolla verrattuna edeltäviin vuosikymmeniin, ollen päällysvedessä viime vuosina luokkaa 16–19 μg/l. Typpipitoisuus taas on pysynyt suunnilleen 1990-luvun tasolla ollen keskimäärin 500 μg/l. Klorofylli-a:n arvot (10 μg/l) ovat olleet rehevän ja lievästi rehevän järven arvojen rajalla 2000-luvulla. pH eli happamuus on on kuitenkin hyvällä tasolla, eli neutraali 7.
Tuomiojärven rannassa, Eerolanpurolla sijaitsee Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen rakennetun ympäristön keskelle puistoon luotu kaupunkikosteikko.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
2000-luvun aikana Tuomiojärven kalastossa ovat esiintyneet ainakin verkkokoekalastuksen perusteella seuraavat kalalajit: ahven, hauki, kiiski, kirjolohi (istutettu), kuha, lahna, pasuri, ruutana, salakka, siika ja särki. Harvinaisempia, mutta Tuomiojärvellä tavattuja kalalajeja ovat kivennuoliainen sekä kuore.
Rautpohjanlahti luokitellaan tärkeäksi lintuvedeksi, jonka vuoksi alue on liitetty euroopanlaajuiseen Natura 2000 -verkostoon. Lintukantaa on seurattu Rautpohjanlahden ja Eerolanlahden välisellä alueella jo 1960-luvulta lähtien eikä kannassa ole havaittu merkittäviä muutoksia. Alueella voi tavata mm. taveja, erilaisia sorsia, laulujoutsenia, nokikanoja ja silkkiuikkuja. Rautpohjanlahdella on myös lintutorni lintujen bongaamista varten.
Järven ranta-alueen kasvustoa on kattavimmin tutkittu Rautpohjanlahden ja Eerolanlahden alueilla. Molemmilla alueilla on leveät rantaluhtavyöhykkeet. Eerolanlahdella vyöhyke koostuu koivusta, pajusta, sarasta ja ruohosta. Luhtavyöhykettä reunustaa vehka ja ruoko. Alueella on myös erilaisia alpikasveja. Rautpohjanlahden luhtavyöhyke koostuu metsästä, pajusta, sarasta ja ruohosta. Vedessä on ilmaversojen ja kelluslehtisten vyöhykkeitä. Ulpukoita on paljon. Alueelta on myös löydetty harvinaisiksi luokiteltuja purtojuurta ja taikinamarjaa.
Levistä yleisimpiä ovat piilevät, nielulevät, kultalevät ja panssarilevät. Syvänteissä on melko runsaasti sulkasääsken toukkia, jotka ilmentävät pohjan kuntoa (vähähappinen).
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tuomiojärven ranta-alueilla on asutusta Kortepohjan, Rantuen, Haukkalan, Viitaniemen ja Mannilan asuinalueilla. Lisäksi Kiviniemessä ja joissakin saarissa on kesämökkejä. Asutuksen lisäksi Tuomiojärveä käytetään moniin muihin tarkoitukseen. Rannoilla on virallisia uimarantoja Viitaniemessä, Haukkalassa, Kiviniemessä, Kortepohjassa ja keskustassa. Tuomiojärven uimarantana tunnettu keskustan 130 metriä pitkä ranta luokitellaan EU-rannaksi, joten siellä on mm. pukukopit, ulkohuussit ja ilmoitustaulu. Uimavalvojia on kesällä rannalla ja siellä on myös rantalentopallokenttiä. Virkistyskäyttöön on tarkoitettu myös Jyväskylän seurakunnan omistama Lehtisaari, jossa on myös rantasauna. Rannoilla on myös venesatamia ja harrastuskalastajat kokeilevat onneaan jonkin verran. Tulevaisuudessa järven ympäri on suunnitelmissa rakentaa rantaraitti jalankulkijoille ja hieman kauemmaksi rannasta toinen, joka on suunniteltu pyöräilijöille ja rullaluistelijoille. Raitti on tarkoitus pitää kunnossa myös talvella ja rannan ympärillä on jo valmiiksi hiihtolatuja.
Teollisuusaktiviteeteista aluelle mahtuu 3 jätevedenpumppaamoa ja järven pohjoisosan poikki kulkeen jätevesiputki. Lisäksi järven syvänne on tärkeä raakavesilähde Jyväskylän kaupungille ja Viitaniemessä on pintavesilaitos. Rautpohjan alueella on myös teollisuutta ja Palokassa on ostoskeskus.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Tuomiojärven kunnostussuunnitelma (Jyväskylän kaupunki)
- Natura 2000-alue (Ympäristökeskus)
- Uimavesiprofiili (Jyväskylän kaupunki)
