Ero sivun ”Jyväsjärvi (14.231.1.001)” versioiden välillä

Nykyinen versio 7. lokakuuta 2016 kello 07.49

Jyväsjärvi on melko iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa ja kuuluu Keski-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Jyväsjärvi
Järvinumero: 14.231.1.001_002
Vesistöalue: Ristiselän - Murtoselän alue (14.231)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 313,55 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 14,8 km14 800 m <br />
Korkeustaso: 78,3 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Jyväskylä
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Jyväsjärvi (14.231.1.001)/Lutakon uimaranta

26. heinäkuu 2021 10:13

Kuva

Kaikki kuvat järveltä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Jyväsjärvi on tärkeä virkistysvesistö ja olennainen osa Jyväskylän kaupunkikuvaa.

Suurimman osan vedestään Jyväsjärvi saa Tourujoesta, jota pitkin järveen laskevat muun muassa Tuomijärvi ja Palokkajärvi. Jyväsjärveen laskee myös Köyhänoja Köhniönjärvestä. Jyväsjärvestä vesi jatkaa matkaansa Päijänteeseen Äijälänsalmen kautta. Vedenpinta on nykyisin samalla tasolla salmen molemmilla puolilla, ja Jyväsjärvi lasketaan siksi toisinaan osaksi Päijännettä.

Jyväsjärveä on tutkittu paljon viime vuosikymmenien aikana mm. Jyväskylän yliopiston toimesta.

Jyväsjärven länsiosassa sijaitsee Ylistönrinteen Natura 2000 -luonnonsuojelualue.

Nykytila ja suojelu

Jyväsjärvi luokitellaan pintavesityypiltään pieniin humusjärviin (Ph). Ekologiselta tilaltaan (2013) järvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Myös ravinnepitoisuuksien perusteella Jyväsjärvi on todettu rehevähköksi.

Aikaisemmin järveä ovat rasittaneet isot jätevesikuormat, muun muassa Mattilanniemessä sijainneelta kaatopaikalta ja teollisuudesta, mutta nykyisin järvi on paremmassa tilassa. Tämän järven tilan kohenemisen taustalla on ollut merkittävässä roolissa myös viime vuosikymmenien aikana toteutettu Jyväsjärven syvänteiden hapetus, jolla järven sisäistä kuormitusta saatiin vähennettyä. Siitä huolimatta syvänteiden happitilanne varsinkin kesä- ja talvikerrostuneisuuden loppupuolella on edelleen ollut heikko. Hapetus päätettiin lopettaa vuonna 2013, minkä jälkeen alusveden fosforipitoisuuden ei ole todettu kasvaneen. Jyväsjärven fosforipitoisuus on ollut pitkään suuruusluokkaa 30 μg/l tai hieman sen alle.

Jyväsjärveä kunnostettiin 2000-luvun alkupuolella myös hoitokalastuksen avulla. Vuodesta 2004 alkaen kolmena perättäisenä vuonna Jyväsjärvestä poistettiin kalaa yhteensä yli 101 tonnia.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

2000-luvun aikana Jyväsjärven kalastossa ovat esiintyneet ainakin verkkokoekalastuksen perusteella seuraavat kalalajit: ahven, hauki, järvitaimen, kiiski, kuha, kuore, lahna, made, pasuri, ruutana, salakka, siika, sorva ja särki.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Jyväsjärven rantaa kiertää kokonaisuudessaan hieman vajaan 13 km pituinen kevyenliikenteen väylä, joka tarjoaa sujuvan ja turvallisen kulkuväylän eri kaupunginosista Jyväskylän keskustaan. Ylistön- ja Kuokkalan sillat mahdollistavat lisäksi sen, että liikkuja voi itse kätevästi valita haluamansa reitin. Rantaraitin ympäristö on myös kiinnostava tutustumiskohde luonnosta ja historiasta kiinnostuneille. Rantaraitin puisiin lyhtypylväisiin on asennettu 29 valolaatikkoa, joissa kerrotaan lyhyitä tarinoita raitin historiasta ja nykypäivästä.

Jyväsjärveltä löytyvät seuraavat uimarannat: Mattilanniemi, Lutakko ja Halssila.

Jyväsjärven etelärannalla Kuokkalan taajaman pohjoispäässä sijaitsee Pitkäruohon niemen luonnonsuojelualue, jonne on myös pystytetty lintutorni. Myös Jyväsjärven itärannalla Äijälänrannan asuinalueen tuntumassa on kesällä 2016 käyttöön otettu lintutorni.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Arola, H. Hulevesien laatu ja merkitys Jyväsjärven kuormittajana. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, 2009.
Jyväskylän kaupunki (2016). Tourujoen valuma-alueen kalasto ja kalatalous. Tutkimusraportti 58/2016. Nab Labs Oy. Alaja, H. & Leppänen, A.
Jyväsjärvi (Wikipedia)
Jyväsjärvi nyt (Päijänne LTER)
Pohjois-Päijänteen vuosittaiset yhteistarkkailuraportit (Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy)

@@ Rivi 2: / Rivi 2: @@
 ==Järven erityispiirteet==
+Jyväsjärvi on tärkeä virkistysvesistö ja olennainen osa [[Jyväskylä|Jyväskylän]] kaupunkikuvaa.
-Jyväsjärvi on tärkeä virkistysvesistö ja olennainen osa [[Jyväskylä|Jyväskylän]] kaupunkikuvaa.
+Suurimman osan vedestään Jyväsjärvi saa Tourujoesta, jota pitkin järveen laskevat muun muassa [[Tuomiojärvi (14.291.1.002)|Tuomijärvi]] ja [[Palokkajärvi (14.291.1.001)|Palokkajärvi]]. Jyväsjärveen laskee myös Köyhänoja [[Köhniönjärvi (14.232.1.005)|Köhniönjärvestä]]. Jyväsjärvestä vesi jatkaa matkaansa [[Päijänne (yhd.)|Päijänteeseen]] [[Päijänne (yhd.)/Äijälänsalmi|Äijälänsalmen]] kautta. Vedenpinta on nykyisin samalla tasolla salmen molemmilla puolilla, ja Jyväsjärvi lasketaan siksi toisinaan osaksi Päijännettä.
-Suurimman osan vedestään Jyväsjärvi saa Tourujoesta, jota pitkin järveen laskevat muun muassa [[Tuomiojärvi (14.291.1.002)|Tuomijärvi]] ja [[Palokkajärvi (14.291.1.001)|Palokkajärvi]]. Jyväsjärveen laskee myös Köyhänoja [[Köhniönjärvi (14.232.1.005)|Köhniönjärvestä]].
+Jyväsjärveä [http://www.paijanne.org/pages/fi/yleistae/julkaisut-raportit.php on tutkittu paljon] viime vuosikymmenien aikana mm. Jyväskylän yliopiston toimesta.
-Jyväsjärvestä vesi jatkaa matkaansa [[Päijänne (yhd.)|Päijänteeseen]] [[Päijänne (yhd.)/Äijälänsalmi|Äijälänsalmen]] kautta. Vedenpinta on nykyisin samalla tasolla salmen molemmilla puolilla, ja Jyväsjärvi lasketaan siksi toisinaan osaksi Päijännettä.
+Jyväsjärven länsiosassa sijaitsee [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Ylistonrinne__Kylmanoron_kalliot(5216) Ylistönrinteen Natura 2000 -luonnonsuojelualue].
 ==Nykytila ja suojelu==
-Aikaisemmin järveä on rasittanut isot jätekuormat jätevesistä, Mattilanniemessä sijainneelta kaatopaikalta ja teollisuudesta, mutta järvi on nyt puhdistumassa. Jyväsjärveä on myös hapetettu.
+Jyväsjärvi luokitellaan pintavesityypiltään pieniin humusjärviin (Ph). Ekologiselta tilaltaan (2013) järvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Myös ravinnepitoisuuksien perusteella Jyväsjärvi on todettu rehevähköksi.
+Aikaisemmin järveä ovat rasittaneet isot jätevesikuormat, muun muassa Mattilanniemessä sijainneelta kaatopaikalta ja teollisuudesta, mutta nykyisin järvi on paremmassa tilassa. Tämän järven tilan kohenemisen taustalla on ollut merkittävässä roolissa myös viime vuosikymmenien aikana toteutettu Jyväsjärven syvänteiden hapetus, jolla järven sisäistä kuormitusta saatiin vähennettyä. Siitä huolimatta syvänteiden happitilanne varsinkin kesä- ja talvikerrostuneisuuden loppupuolella on edelleen ollut heikko. Hapetus päätettiin lopettaa vuonna 2013, minkä jälkeen alusveden fosforipitoisuuden ei ole todettu kasvaneen. Jyväsjärven fosforipitoisuus on ollut pitkään suuruusluokkaa 30 μg/l tai hieman sen alle.
+Jyväsjärveä kunnostettiin 2000-luvun alkupuolella myös hoitokalastuksen avulla. Vuodesta 2004 alkaen kolmena perättäisenä vuonna Jyväsjärvestä poistettiin kalaa yhteensä yli 101 tonnia.
 ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
+-luvun aikana Jyväsjärven kalastossa ovat esiintyneet ainakin verkkokoekalastuksen perusteella seuraavat kalalajit: ahven, hauki, järvitaimen, kiiski, kuha, kuore, lahna, made, pasuri, ruutana, salakka, siika, sorva ja särki.
 ==Asutus ja vesistön käyttötavat==
+Jyväsjärven rantaa kiertää kokonaisuudessaan hieman vajaan 13 km pituinen kevyenliikenteen väylä, joka tarjoaa sujuvan ja turvallisen kulkuväylän eri kaupunginosista Jyväskylän keskustaan. Ylistön- ja Kuokkalan sillat mahdollistavat lisäksi sen, että liikkuja voi itse kätevästi valita haluamansa reitin. [http://www.jyvaskyla.fi/puistot/rantaraitti Rantaraitin] ympäristö on myös kiinnostava tutustumiskohde luonnosta ja historiasta kiinnostuneille. Rantaraitin puisiin lyhtypylväisiin on asennettu 29 valolaatikkoa, joissa kerrotaan lyhyitä tarinoita raitin historiasta ja nykypäivästä.
+Jyväsjärveltä löytyvät seuraavat [http://www.jyvaskyla.fi/liikunta/uimarannat uimarannat]: Mattilanniemi, Lutakko ja Halssila.
+Jyväsjärven etelärannalla Kuokkalan taajaman pohjoispäässä sijaitsee Pitkäruohon niemen luonnonsuojelualue, jonne on myös pystytetty [http://www.jyvaskyla.fi/ymparisto/polut  lintutorni]. Myös Jyväsjärven itärannalla Äijälänrannan asuinalueen tuntumassa on kesällä 2016 käyttöön otettu [http://www.jyvaskyla.fi/ymparisto/polut lintutorni].
 ==Tarut ja tositarinat==
@@ Rivi 21: / Rivi 33: @@
 ==Aiheesta muualla==
+* Arola, H. [https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/22765 Hulevesien laatu ja merkitys Jyväsjärven kuormittajana.] Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, 2009.
+* Jyväskylän kaupunki (2016). Tourujoen valuma-alueen kalasto ja kalatalous. Tutkimusraportti 58/2016. Nab Labs Oy. Alaja, H. & Leppänen, A.
 * [https://fi.wikipedia.org/wiki/Jyv%C3%A4sj%C3%A4rvi Jyväsjärvi] (Wikipedia)
 * [http://www.paijanne.org/pages/fi/jaervien-tila/jyvaesjaervi-nyt.php Jyväsjärvi nyt] (Päijänne LTER)
+* [http://www.js-puhdistamo.fi/tietoa/#tutkittua Pohjois-Päijänteen vuosittaiset yhteistarkkailuraportit (Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy)]