Ero sivun ”Lehesjärvi - Vähäjärvi (14.296.1.001)” versioiden välillä
| (5 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| − | Lehesjärvi ja Vähäjärvi, | + | Lehesjärvi ja Vähäjärvi, jotka kapea salmi liittää toisiinsa ja joista näin ollen usein puhutaan yhdessä, sijaitsevat aivan nelostien itäpuolella Jyväskylän pohjoisosassa. Tervajoki laskee Lehesjärveen sen pohjoispuolelta ja Lapiojoki sekä Majapuro Vähäjärveen tämän pohjois- ja itäpuolelta. Makkarajoen kautta Lehesjärvi ja Vähäjärvi ovat yhteydessä niiden lounaispuolella sijaitsevaan [[Korttajärvi (14.292.1.002)|Korttajärveen]]. |
Lehesjärveä, Vähäjärveä ja Korttajärveä kutsutaan yhdessä Puuppolan järviksi Korttajärven pohjoispuolella sijaitsevan Puuppolan taajaman mukaan. | Lehesjärveä, Vähäjärveä ja Korttajärveä kutsutaan yhdessä Puuppolan järviksi Korttajärven pohjoispuolella sijaitsevan Puuppolan taajaman mukaan. | ||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | Lehesjärvi-Vähäjärvi kuuluu ekologiselta tilaltaan (2013) luokkaan tyydyttävä. Järvien ravinnepitoisuudet ovat korkeita, lähellä välttävän rajaa. Lisäksi järven kemiallinen tila on arvioitu hyvää huonommaksi johtuen ahvenien elohopeapitoisuuksista (k.a. 0,31 mg/kg), jotka ylittävät ympäristölaatunormin (EQS) 0,22 mg/kg. | ||
| + | |||
| + | Lehesjärven ja Vähäjärven vedenlaatu ei ole juurikaan muuttunut vuodesta 1976 alkavan tarkastelujakson aikana. Rehevyyden on arveltu johtuneen järviin kohdistuneesta hajakuormituksesta. Keskimääräinen fosforipitoisuus on pysytellyt noin 40 μg/l. Sekä kesä- että talvikerrostuneisuuden aikaan järvien alusvedessä esiintyy useasti hapettomuutta. | ||
| + | |||
| + | Lehesjärvellä ja Vähäjärvellä on tehty hoitokalastusta vuosina 2003–2007, jolloin kalaa poistettiin Lehesjärvestä 9100 kg (179 kg/ha) ja Vähäjärvestä 7900 kg (229 kg/ha). Samassa yhteydessä tehtiin myös vesikasvien niittoja. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| − | + | 2000-luvulla Lehesjärven ja Vähäjärven kalastoa ovat tutkineet muun muassa Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus sekä entinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), nykyinen Luonnonvarakeskus (Luke). Järvien kalastoon kuuluvat koekalastusten perusteella ainakin ahven, kiiski, kuha (jota on myös istutettu), hauki, salakka, särki, pasuri, lahna ja särki-lahna. | |
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| Rivi 18: | Rivi 23: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | *Jyväskylän kaupunki (2016). Tourujoen valuma-alueen kalasto ja kalatalous. Tutkimusraportti 58/2016. Nab Labs Oy. Alaja, H. & Leppänen, A. | ||
| + | *Jyväskylän kaupunki. (2016). [http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/85651_Tourujoen_vesiston_tila_raportti-2016.pdf Tourujoen valuma-alueen vesistöjen tila.] Tutkimusraportti 115/2016. Nab Labs Oy. Palomäki, A. | ||
Nykyinen versio 7. lokakuuta 2016 kello 08.46
Järvi
Nimi: Lehesjärvi, Vähäjärvi
Järvinumero: 14.296.1.001
Vesistöalue: Makkarajoen valuma-alue (14.296)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 86,04 ha
Syvyys: 10 m
Keskisyvyys: 3,24 m
Tilavuus: 2 783 710 m³0,00278 km³ <br />2 783 710 000 l <br />
Rantaviiva: 8,03 km8 030 m <br />
Korkeustaso: 95 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Jyväskylä
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Lehesjärvi ja Vähäjärvi, jotka kapea salmi liittää toisiinsa ja joista näin ollen usein puhutaan yhdessä, sijaitsevat aivan nelostien itäpuolella Jyväskylän pohjoisosassa. Tervajoki laskee Lehesjärveen sen pohjoispuolelta ja Lapiojoki sekä Majapuro Vähäjärveen tämän pohjois- ja itäpuolelta. Makkarajoen kautta Lehesjärvi ja Vähäjärvi ovat yhteydessä niiden lounaispuolella sijaitsevaan Korttajärveen.
Lehesjärveä, Vähäjärveä ja Korttajärveä kutsutaan yhdessä Puuppolan järviksi Korttajärven pohjoispuolella sijaitsevan Puuppolan taajaman mukaan.
Lehesjärveen laskevan Tervajoen yläosassa sijaitsee Tervajärven luonnonsuojelualue.
Nykytila ja suojelu
Lehesjärvi-Vähäjärvi kuuluu ekologiselta tilaltaan (2013) luokkaan tyydyttävä. Järvien ravinnepitoisuudet ovat korkeita, lähellä välttävän rajaa. Lisäksi järven kemiallinen tila on arvioitu hyvää huonommaksi johtuen ahvenien elohopeapitoisuuksista (k.a. 0,31 mg/kg), jotka ylittävät ympäristölaatunormin (EQS) 0,22 mg/kg.
Lehesjärven ja Vähäjärven vedenlaatu ei ole juurikaan muuttunut vuodesta 1976 alkavan tarkastelujakson aikana. Rehevyyden on arveltu johtuneen järviin kohdistuneesta hajakuormituksesta. Keskimääräinen fosforipitoisuus on pysytellyt noin 40 μg/l. Sekä kesä- että talvikerrostuneisuuden aikaan järvien alusvedessä esiintyy useasti hapettomuutta.
Lehesjärvellä ja Vähäjärvellä on tehty hoitokalastusta vuosina 2003–2007, jolloin kalaa poistettiin Lehesjärvestä 9100 kg (179 kg/ha) ja Vähäjärvestä 7900 kg (229 kg/ha). Samassa yhteydessä tehtiin myös vesikasvien niittoja.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
2000-luvulla Lehesjärven ja Vähäjärven kalastoa ovat tutkineet muun muassa Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus sekä entinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), nykyinen Luonnonvarakeskus (Luke). Järvien kalastoon kuuluvat koekalastusten perusteella ainakin ahven, kiiski, kuha (jota on myös istutettu), hauki, salakka, särki, pasuri, lahna ja särki-lahna.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Jyväskylän kaupunki (2016). Tourujoen valuma-alueen kalasto ja kalatalous. Tutkimusraportti 58/2016. Nab Labs Oy. Alaja, H. & Leppänen, A.
- Jyväskylän kaupunki. (2016). Tourujoen valuma-alueen vesistöjen tila. Tutkimusraportti 115/2016. Nab Labs Oy. Palomäki, A.
