Ero sivun ”Kolmisoppinen (14.231.1.037)” versioiden välillä
| (5 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Kolmisoppinen on 14,5 hehtarin kokoinen järvi Taka-Keljossa, Jyväskylässä. Syvyydeltään se on suurimmillaan 10,6 metriä ja tilavuudeltaan 706,5 kuutiometriä. | Kolmisoppinen on 14,5 hehtarin kokoinen järvi Taka-Keljossa, Jyväskylässä. Syvyydeltään se on suurimmillaan 10,6 metriä ja tilavuudeltaan 706,5 kuutiometriä. | ||
| + | |||
| + | Kolmisoppista kutsutaan myös Korloppiseksi (maastokartta). | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| − | Kolmisoppinen luokitellaan karuksi järveksi, jolla on lievä humusleima. Järven pH on 6,5, joten se on lievästi hapan | + | Kolmisoppinen luokitellaan karuksi järveksi, jolla on lievä humusleima. Järven pH on 6,5, joten se on lievästi hapan. |
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | Linnuista Kolmisoppisella voi tavata mm. kalalokkeja ja sinisorsia ja metsäisillä rannoilla nähdään usein Suomen yleisimpiä pikkulintuja, kuten erilaisia tiaisia, varpusia ja rastaita. Harrastajakalastajat ovat raportoineet saaneensa järvestä ahvenia, särkiä ja pieniä haukia, mutta saaliit ovat jääneet pieniksi, eikä kalastus Kolmisoppisella ole kovin suosittua. Kolmisoppiseen on istutettu siikaa ja planktonsiikaa. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | Järvi on suurelta osin luonnontilainen, eikä sen varrella ole pysyvää asutusta, vain muutama kesämökki. Rannan tunnetuin maamerkki on Suomen Ladun omistama ja ylläpitämä Ladun maja. Majalla voi talviaikaan viikonloppuisin pysähtyä hiihtolenkillä tai saapua autolla parkkipaikalle ja ostaa pientä syötävää ja juotavaa. Suomen Latu myös vuokraa rantasaunallista majaansa yksityishenkilöille erilaisia tapahtumia varten. Ladun majan pihasta lähtee talvisin monen mittaisia hiihtolatuja ja kesällä järveä kiertää 1,7km mittainen luontopolku, jonka varrella on infotauluja, jotka esittelevät ympäröivää luontoa metsänhoidollisesta näkökulmasta. Kesällä Kolmisoppisen uimarannalla pääsee uimaan. Uimarannan ylläpidosta vastaa Jyväskylän Latu. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 10. lokakuuta 2016 kello 12.04
Järvi
Nimi: Kolmisoppinen
Järvinumero: 14.231.1.037
Vesistöalue: Ristiselän - Murtoselän alue (14.231)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 14,47 ha
Syvyys: 10,6 m
Keskisyvyys: 4,2 m
Tilavuus: 607 500 m³6,075e-4 km³ <br />607 500 000 l <br />
Rantaviiva: 1,75 km1 750 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Jyväskylä
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Kolmisoppinen on 14,5 hehtarin kokoinen järvi Taka-Keljossa, Jyväskylässä. Syvyydeltään se on suurimmillaan 10,6 metriä ja tilavuudeltaan 706,5 kuutiometriä.
Kolmisoppista kutsutaan myös Korloppiseksi (maastokartta).
Nykytila ja suojelu
Kolmisoppinen luokitellaan karuksi järveksi, jolla on lievä humusleima. Järven pH on 6,5, joten se on lievästi hapan.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Linnuista Kolmisoppisella voi tavata mm. kalalokkeja ja sinisorsia ja metsäisillä rannoilla nähdään usein Suomen yleisimpiä pikkulintuja, kuten erilaisia tiaisia, varpusia ja rastaita. Harrastajakalastajat ovat raportoineet saaneensa järvestä ahvenia, särkiä ja pieniä haukia, mutta saaliit ovat jääneet pieniksi, eikä kalastus Kolmisoppisella ole kovin suosittua. Kolmisoppiseen on istutettu siikaa ja planktonsiikaa.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järvi on suurelta osin luonnontilainen, eikä sen varrella ole pysyvää asutusta, vain muutama kesämökki. Rannan tunnetuin maamerkki on Suomen Ladun omistama ja ylläpitämä Ladun maja. Majalla voi talviaikaan viikonloppuisin pysähtyä hiihtolenkillä tai saapua autolla parkkipaikalle ja ostaa pientä syötävää ja juotavaa. Suomen Latu myös vuokraa rantasaunallista majaansa yksityishenkilöille erilaisia tapahtumia varten. Ladun majan pihasta lähtee talvisin monen mittaisia hiihtolatuja ja kesällä järveä kiertää 1,7km mittainen luontopolku, jonka varrella on infotauluja, jotka esittelevät ympäröivää luontoa metsänhoidollisesta näkökulmasta. Kesällä Kolmisoppisen uimarannalla pääsee uimaan. Uimarannan ylläpidosta vastaa Jyväskylän Latu.
