Ero sivun ”Vesankajärvi (14.286.1.001)” versioiden välillä

Nykyinen versio 11. lokakuuta 2016 kello 14.06

Vesankajärvi on melko iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa ja kuuluu Keski-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Vesankajärvi
Järvinumero: 14.286.1.001
Vesistöalue: Vesankajärven valuma-alue (14.286)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 202,88 ha
Syvyys: 22 m
Keskisyvyys: 5,05 m
Tilavuus: 10 247 300 m³0,0102 km³ <br />10 247 300 000 l <br />
Rantaviiva: 15,31 km15 310 m <br />
Korkeustaso: 145,5 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Jyväskylä
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Vesankajärvi on Jyväskylän länsiosassa, Vesangan kylässä sijaitseva pienehkö (55 km²) järvi. Se muodostuu kahdesta rautatiepenkereen erottamasta järvialtaasta, joista eteläisempää nimitetään Vähä-Vesangaksi. Niiden välissä on luonnollisesti Väli-Vesanka.

Muuratjärven valuma-alueeseen kuuluva Iso-Musta laskee Vasaraiseen ja edelleen Kolujärven ja Saarijärven kautta Vesankajärveen ja Vähä-Vesankaan. Myös Kalliojärvi laskee Pitkäjärven kautta Vesankajärveen. Vesankajärven vedet laskevat läheisen Kuohun kylän suuntaan ja sieltä edelleen Muuratjärveen.

Vesankajärven 48 km² kokoisesta valuma-alueesta suurin osa, 79 % on metsää. Suomaata on 11 % ja vesialuetta 10 %. Maanviljelyksen käytössä on 4 %.

Vesankajärvellä on muutama saari: Pieni Sikosaari, Iso Sikosaari ja Kuoliosaari.

Nykytila ja suojelu

Vesankajärvi on tyypiltään pieni, tummavetinen humusjärvi (Ph) ja se kuuluu ekologiselta tilaltaan (2013) luokkaan hyvä.

Vesankajärvestä on saatu vedenlaatutietoja jo useamman vuosikymmenen ajan. Avovesikaudella mitattujen laatukeskiarvojen perusteella Vesankajärven ammoniumtyppi-pitoisuus on ollut luokkaa 5 μg/l. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut pitkällä ajanjaksolla keskimäärin luokkaa 18 μg/l. Fosforipitoisuuden perusteella järvi on lievästi rehevä. Klorofyllipitoisuuden keskiarvo on samansuuntainen eli rehevälle järvelle tyypillinen 11,8 μg/l. Vesankajärven pH eli happamuus on ollut keskimäärin luokkaa 6,6. 2000-luvun alussa tehdyissä vedenlaatututkimuksissa havaittiin selvää hapenvajausta (alusvedessä) loppukesällä ja -talvella.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Vesankajärvelle on istutettu vuosina 2005–2014 kuhaa, siikaa ja rapua.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Vesangan uimaranta Vesankajärven kaakkoisosan lahdenpoukamassa.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Eloranta, A. & Perämäki, P (2015). Vesangan koskireitin kunnostus (Jyväskylä, Muurame). Keski-Suomen ELY-keskus. Jyväskylä 2016.
Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus (2001). Jyväskylän maalaiskunnan pienjärvitutkimus vuonna 2001. Veijola, H. Tutkimusraportti 113/2002. Jyväskylä 2002.
Vesankajärvi (Wikipedia, viitattu 17.7.2014.)

@@ Rivi 2: / Rivi 2: @@
 ==Järven erityispiirteet==
-Vesankajärvi on Jyväskylän länsiosassa, Vesangan kylässä sijaitseva pienehkö (55 km²) järvi. Se muodostuu kahdesta rautatiepenkereen erottamasta järvialtaasta, joista eteläisempää nimitetään Vähä-Vesangaksi. Järven vedet laskevat läheisen Kuohun kylän suuntaan ja sieltä edelleen Muuratjärveen. Järvi kuuluu Kymijoen päävesistöön. Valuma-alueesta suurin osa, 79 % on metsää. Suomaata on 11 % ja vesialuetta 10 %. Maanviljelyksen käytössä on 4 %.
+Vesankajärvi on Jyväskylän länsiosassa, Vesangan kylässä sijaitseva pienehkö (55 km²) järvi. Se muodostuu kahdesta rautatiepenkereen erottamasta järvialtaasta, joista eteläisempää nimitetään [[Vähä-Vesanka (14.286.1.022)|Vähä-Vesangaksi]]. Niiden välissä on luonnollisesti Väli-Vesanka.
+[[Muuratjärvi (14.281.1.001)|Muuratjärven]] valuma-alueeseen kuuluva [[Iso-Musta (14.286.1.020)|Iso-Musta]] laskee [[Vasarainen (14.286.1.015)|Vasaraiseen]] ja edelleen [[Kolujärvi (14.286.1.011)|Kolujärven]] ja Saarijärven kautta Vesankajärveen ja [[Vähä-Vesanka (14.286.1.022)|Vähä-Vesankaan]]. Myös [[Kalliojärvi (14.286.1.013)|Kalliojärvi]] laskee Pitkäjärven kautta Vesankajärveen. Vesankajärven vedet laskevat läheisen Kuohun kylän suuntaan ja sieltä edelleen Muuratjärveen.
+Vesankajärven 48 km² kokoisesta valuma-alueesta suurin osa, 79 % on metsää. Suomaata on 11 % ja vesialuetta 10 %. Maanviljelyksen käytössä on 4 %.
 Vesankajärvellä on muutama saari: Pieni Sikosaari, Iso Sikosaari ja Kuoliosaari.
@@ Rivi 9: / Rivi 13: @@
 Vesankajärvi on tyypiltään pieni, tummavetinen humusjärvi (Ph) ja se kuuluu ekologiselta tilaltaan (2013) luokkaan hyvä.
-Vesankajärvestä on saatu vedenlaatutietoja jo useamman vuosikymmenen ajan. Avovesikaudella mitattujen laatukeskiarvojen perusteella Vesankajärven ammoniumtyppi-pitoisuus on ollut luokkaa 5 μg/l. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut pitkällä ajanjaksolla keskimäärin luokkaa 18 μg/l. Fosforipitoisuuden perusteella järvi on lievästi rehevä. Klorofyllipitoisuuden keskiarvo on samansuuntainen eli rehevälle järvelle tyypillinen 11,8 μg/l. Vesankajärven pH eli happamuus on ollut keskimäärin luokkaa 6,6.
+Vesankajärvestä on saatu vedenlaatutietoja jo useamman vuosikymmenen ajan. Avovesikaudella mitattujen laatukeskiarvojen perusteella Vesankajärven ammoniumtyppi-pitoisuus on ollut luokkaa 5 μg/l. Kokonaisfosforipitoisuus on ollut pitkällä ajanjaksolla keskimäärin luokkaa 18 μg/l. Fosforipitoisuuden perusteella järvi on lievästi rehevä. Klorofyllipitoisuuden keskiarvo on samansuuntainen eli rehevälle järvelle tyypillinen 11,8 μg/l. Vesankajärven pH eli happamuus on ollut keskimäärin luokkaa 6,6. 2000-luvun alussa tehdyissä vedenlaatututkimuksissa havaittiin selvää hapenvajausta (alusvedessä) loppukesällä ja -talvella.
 ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
@@ Rivi 21: / Rivi 25: @@
 ==Aiheesta muualla==
 *Eloranta, A. & Perämäki, P (2015). Vesangan koskireitin kunnostus (Jyväskylä, Muurame). Keski-Suomen ELY-keskus. Jyväskylä 2016.
+*Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus (2001). Jyväskylän maalaiskunnan pienjärvitutkimus vuonna 2001. Veijola, H. Tutkimusraportti 113/2002. Jyväskylä 2002.
 *[http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesankaj%C3%A4rvi Vesankajärvi] (Wikipedia, viitattu 17.7.2014.)