Ero sivun ”Köhniönjärvi (14.232.1.005)” versioiden välillä
| (7 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | {{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | ||
| − | Köhniönjärvi on pieni järvi Jyväskylän Kypärämäessä. Siihen laskevat Mäyräoja ja nimetön pienempi puro. Köhniönjärvi laskee Köyhänojaa pitkin Jyväsjärveen. Järvi kapenee | + | Köhniönjärvi on pieni järvi Jyväskylän Kypärämäessä. Siihen laskevat Mäyräoja ja nimetön pienempi puro. Köhniönjärvi laskee Köyhänojaa pitkin [[Jyväsjärvi (14.231.1.001)|Jyväsjärveen]]. Järvi kapenee kaakosta luoteeseen. Köhniönjärvellä on yksi lahti sen luoteispäässä. |
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Köhniönjärvi Seinäjoen suuntaan vievän rautatien varressa. Järven rannat ovat melko nopeasti syveneviä. | Köhniönjärvi Seinäjoen suuntaan vievän rautatien varressa. Järven rannat ovat melko nopeasti syveneviä. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | Köhniöjärven vesi luokitellaan hyvin humuspitoiseksi (runsashumuksiset järvet, Rh) ja on väriltään ruskeaa. Ekologiselta tilaltaan (2013) järvi on luokiteltu hyväksi. | ||
| + | Ravinteet, pieni koko (lämpenee nopeasti) ja suojainen sijainti aiheuttavat sen, että sinilevää havaitaan lähes joka kesä, mikä aiheuttaa uimakieltoja. Kasviplanktonista tai makrolevista ei kuitenkaan ole havaintoja. | ||
| − | Järven molemmat päät | + | Järven molemmat päät on suojeltu kalastukselta koko kalakauden ajan. Järvi kuuluu [[Tuomiojärvi (14.291.1.002)|Tuomiojärven]] ohella [http://www.jyvaskyla.fi/liikunta/ulkoilu_ja_virkistys/kalastus Jyväskylän kaupungin virkistyskalastusalueeseen.] Järvellä ei saa käyttää moottorivenettä ja veneestä kalastaminen on kielletty. |
| − | |||
| − | |||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Kalalajistoon kuuluvat ainakin mutu, pikkunahkiainen, ahven, kiiski, särki, hauki, lahna ja Jyväskylän kaupungin istuttamat kirjolohet. | Kalalajistoon kuuluvat ainakin mutu, pikkunahkiainen, ahven, kiiski, särki, hauki, lahna ja Jyväskylän kaupungin istuttamat kirjolohet. | ||
| − | Järven rannat ovat | + | Järven rannat ovat lehtipuuvoittoista sekametsää ja vedessä on jonkin verran vesikasveja, mm. ulpukoita ja kortteita. Linnuista järvellä esiintyy ainakin sinisorsia ja lokkeja. |
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Järven toisessa päässä on omakotitaloja ja pieniä kerrostaloja, joista lähimmät sijaitsevat muutaman sadan metrin päässä rannasta. Järven toisessa päässä on Könkkolä, joka on Jyväskylän kaupungin omistama virkistyspaikka, jossa voi järjestää erilaisia tapahtumia. Järven päiden välillä on metsää, joissa kiemurtelee polkuja. | Järven toisessa päässä on omakotitaloja ja pieniä kerrostaloja, joista lähimmät sijaitsevat muutaman sadan metrin päässä rannasta. Järven toisessa päässä on Könkkolä, joka on Jyväskylän kaupungin omistama virkistyspaikka, jossa voi järjestää erilaisia tapahtumia. Järven päiden välillä on metsää, joissa kiemurtelee polkuja. | ||
| − | Järven asutuksen puoleisessa päädyssä on Jyväskylän kaupungin ylläpitämä, noin | + | Järven asutuksen puoleisessa päädyssä on Jyväskylän kaupungin ylläpitämä, noin 1500 neliömetrin suuruinen [http://www.jyvaskyla.fi/liikunta/uimarannat uimaranta]. Ranta on luokiteltu ns. EU –uimarannaksi, koska päivittäinen kävijämäärä uimakauden aikana ylittää 100 uimaria. Kaupungin [http://www.jyvaskyla.fi/sote/ymparistoterveys/uimavesi viranomaiset valvovat vedenlaatua] uimakauden aikana. Rannan varusteluun kuuluvat mm. pukuhuoneet, huussit ja nuotiopaikka. Rannan toisessa päädyssä on myös laituri ja kolmen ja viiden metrin korkeudella olevat hyppytasanteet. Talvella laiturilta pääsee pumpuin ylläpidettyyn avantoon uimaan ja rannalla on lämmitetyt pukuhuoneet |
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| − | *[http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/53263_Jkl_uimavesiprofiilit.pdf | + | *Mikkonen, K. (2011). [http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/53263_Jkl_uimavesiprofiilit.pdf Uimavesiprofiilit Jyväskylän uimarannoille], Mikkelin ammattikorkeakoulu. |
| + | *[http://www.jyvaskyla.fi/sote/ymparistoterveys/uimavesi Uimaveden laatu Köhniön uimarannalla (näytteiden tulokset)], Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuolto. | ||
Nykyinen versio 12. lokakuuta 2016 kello 07.24
Järvi
Nimi: Köhniönjärvi
Järvinumero: 14.232.1.005
Vesistöalue: Köhniönjärven valuma-alue (14.232)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 28,44 ha
Syvyys: 18 m
Keskisyvyys: 6,69 m
Tilavuus: 1 902 600 m³0,0019 km³ <br />1 902 600 000 l <br />
Rantaviiva: 3,27 km3 270 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Jyväskylä
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
-K%C3%B6hni%C3%B6n_uimaranta-ObsIMG-202209091139-631afc53d8c4d.png)
Köhniönjärvi on pieni järvi Jyväskylän Kypärämäessä. Siihen laskevat Mäyräoja ja nimetön pienempi puro. Köhniönjärvi laskee Köyhänojaa pitkin Jyväsjärveen. Järvi kapenee kaakosta luoteeseen. Köhniönjärvellä on yksi lahti sen luoteispäässä.
Järven erityispiirteet
Köhniönjärvi Seinäjoen suuntaan vievän rautatien varressa. Järven rannat ovat melko nopeasti syveneviä.
Nykytila ja suojelu
Köhniöjärven vesi luokitellaan hyvin humuspitoiseksi (runsashumuksiset järvet, Rh) ja on väriltään ruskeaa. Ekologiselta tilaltaan (2013) järvi on luokiteltu hyväksi. Ravinteet, pieni koko (lämpenee nopeasti) ja suojainen sijainti aiheuttavat sen, että sinilevää havaitaan lähes joka kesä, mikä aiheuttaa uimakieltoja. Kasviplanktonista tai makrolevista ei kuitenkaan ole havaintoja.
Järven molemmat päät on suojeltu kalastukselta koko kalakauden ajan. Järvi kuuluu Tuomiojärven ohella Jyväskylän kaupungin virkistyskalastusalueeseen. Järvellä ei saa käyttää moottorivenettä ja veneestä kalastaminen on kielletty.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kalalajistoon kuuluvat ainakin mutu, pikkunahkiainen, ahven, kiiski, särki, hauki, lahna ja Jyväskylän kaupungin istuttamat kirjolohet.
Järven rannat ovat lehtipuuvoittoista sekametsää ja vedessä on jonkin verran vesikasveja, mm. ulpukoita ja kortteita. Linnuista järvellä esiintyy ainakin sinisorsia ja lokkeja.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven toisessa päässä on omakotitaloja ja pieniä kerrostaloja, joista lähimmät sijaitsevat muutaman sadan metrin päässä rannasta. Järven toisessa päässä on Könkkolä, joka on Jyväskylän kaupungin omistama virkistyspaikka, jossa voi järjestää erilaisia tapahtumia. Järven päiden välillä on metsää, joissa kiemurtelee polkuja.
Järven asutuksen puoleisessa päädyssä on Jyväskylän kaupungin ylläpitämä, noin 1500 neliömetrin suuruinen uimaranta. Ranta on luokiteltu ns. EU –uimarannaksi, koska päivittäinen kävijämäärä uimakauden aikana ylittää 100 uimaria. Kaupungin viranomaiset valvovat vedenlaatua uimakauden aikana. Rannan varusteluun kuuluvat mm. pukuhuoneet, huussit ja nuotiopaikka. Rannan toisessa päädyssä on myös laituri ja kolmen ja viiden metrin korkeudella olevat hyppytasanteet. Talvella laiturilta pääsee pumpuin ylläpidettyyn avantoon uimaan ja rannalla on lämmitetyt pukuhuoneet
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Mikkonen, K. (2011). Uimavesiprofiilit Jyväskylän uimarannoille, Mikkelin ammattikorkeakoulu.
- Uimaveden laatu Köhniön uimarannalla (näytteiden tulokset), Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuolto.
