Ero sivun ”Varaslampi (04.331.1.001)/Varaslampi” versioiden välillä
| Rivi 24: | Rivi 24: | ||
|AreaVal= | |AreaVal= | ||
|AreaUnit=ha | |AreaUnit=ha | ||
| − | |Kuvaus= | + | |Kuvaus=Varaslampi on pieni rehevöitynyt lampi Joensuun keskustan tuntumassa. Lampi on suosittu onkipaikka pitkospuineen ja onkilaitureineen. Saaliiksi voi saada suutarin tai ruutanan. |
| − | |||
|Ylläpito=user | |Ylläpito=user | ||
}} | }} | ||
| + | Varaslampi on saanut nimensä siitä, että tulva-aikana lampi on varastanut vettä pääuomasta eli Pielisjoesta. Veden tulo Pielisjoesta kuitenkin katkesi rakentamisen. Varaslampeen tulevien vesien laatu on huono ja lampi on rehevöitynyt. Rehevöityneille järville tyypillisesti pohjan läheisyydessä esiintyy talvella hapettomuutta, vesi on sameaa, vesikasvillisuutta on paljon ja särkikalojen määrä runsas. | ||
| + | |||
| + | Vedet purkautuvat lammen länsipäästä Varasojaa pitkin ja ratapihan alitse Pielisjokeen. Varaslammen vedenkorkeus seuraa Pielisjoen vedenkorkeutta ollen sitä aina hieman korkeammalla. Pielisjoen vedenpinnan noustessa vesi saattaa nousta pitkälle Varaslammen pohjoispuolen tulvametsään. | ||
| + | |||
| + | Syvimmillään vettä on hieman yli 4 metriä lammen lounaisosassa, mutta yli puolet lammesta on vain alle metrin syvyistä. Vesimassan alle on vuosien saatossa kerääntynyt jopa 5 metrin paksuinen liejukerros. Alle kahden metrin vesialueen on vallannut runsas vesikasvillisuus. Lammen pinnan täyttävät mm. ulpukan, pikkulimaskan sekä erilaisten vitojen lehdet. Pohjaa peittää lähes yhtenäinen isovesihernekasvusto. | ||
| + | |||
| + | Rehevä lampi houkuttelee muuttoaikoina sorsalintuja ja joutsenia lammelle lepäilemään ja ruokailemaan. | ||
| + | Osa linnuista jatkaa matkaa vatsa täynnä ja osa taas jää lammelle pesimään. | ||
| + | |||
| + | Lammen pohjois- ja länsipuolen metsikkö on saanut kasvaa luonnontilaisena ja sinne onkin muodostunut monimuotoinen, runsaasti lahopuustoa sisältävä metsä. Runsas rannan lehtipuusto on houkutellut paikalle satakielen. Käpytikka ja pikkutikka hyötyvät taas runsaasta lahopuustosta. | ||
| + | |||
| + | Varaslampi on ollut kaupunkilaisille tärkeä virkistysalue. Vielä 1960-luvulla etelärannalla oli suosittu hiekkapohjainen uimaranta ja talvisin lammella pelattiin jääkiekkoa. Nykyisin pohjoispuolen tulvametsässä voi kulkea pitkospuita myöten ja ihailla metsän monimuotoista elämää. Kalaonneaan pääsee kokeilemaan rantaan rakennetuille onkilaitureille. | ||
Versio 8. marraskuuta 2016 kello 11.09
- Nimi: Varaslampi
- Vesialue: Varaslampi (04.331.1.001)
- Päävesistö: Vuoksi (04)
- Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
- Kunta: Joensuu
- Maakunta: Pohjois-Karjalan maakunta
- ELY-keskus: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Varaslampi on saanut nimensä siitä, että tulva-aikana lampi on varastanut vettä pääuomasta eli Pielisjoesta. Veden tulo Pielisjoesta kuitenkin katkesi rakentamisen. Varaslampeen tulevien vesien laatu on huono ja lampi on rehevöitynyt. Rehevöityneille järville tyypillisesti pohjan läheisyydessä esiintyy talvella hapettomuutta, vesi on sameaa, vesikasvillisuutta on paljon ja särkikalojen määrä runsas.
Vedet purkautuvat lammen länsipäästä Varasojaa pitkin ja ratapihan alitse Pielisjokeen. Varaslammen vedenkorkeus seuraa Pielisjoen vedenkorkeutta ollen sitä aina hieman korkeammalla. Pielisjoen vedenpinnan noustessa vesi saattaa nousta pitkälle Varaslammen pohjoispuolen tulvametsään.
Syvimmillään vettä on hieman yli 4 metriä lammen lounaisosassa, mutta yli puolet lammesta on vain alle metrin syvyistä. Vesimassan alle on vuosien saatossa kerääntynyt jopa 5 metrin paksuinen liejukerros. Alle kahden metrin vesialueen on vallannut runsas vesikasvillisuus. Lammen pinnan täyttävät mm. ulpukan, pikkulimaskan sekä erilaisten vitojen lehdet. Pohjaa peittää lähes yhtenäinen isovesihernekasvusto.
Rehevä lampi houkuttelee muuttoaikoina sorsalintuja ja joutsenia lammelle lepäilemään ja ruokailemaan. Osa linnuista jatkaa matkaa vatsa täynnä ja osa taas jää lammelle pesimään.
Lammen pohjois- ja länsipuolen metsikkö on saanut kasvaa luonnontilaisena ja sinne onkin muodostunut monimuotoinen, runsaasti lahopuustoa sisältävä metsä. Runsas rannan lehtipuusto on houkutellut paikalle satakielen. Käpytikka ja pikkutikka hyötyvät taas runsaasta lahopuustosta.
Varaslampi on ollut kaupunkilaisille tärkeä virkistysalue. Vielä 1960-luvulla etelärannalla oli suosittu hiekkapohjainen uimaranta ja talvisin lammella pelattiin jääkiekkoa. Nykyisin pohjoispuolen tulvametsässä voi kulkea pitkospuita myöten ja ihailla metsän monimuotoista elämää. Kalaonneaan pääsee kokeilemaan rantaan rakennetuille onkilaitureille.
