Ero sivun ”Iso Suojärvi (04.695.1.009)” versioiden välillä
p (vesistössä) |
|||
| (6 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | {{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | ||
| + | |||
| + | '''Iso Suojärvi''' on keskikokoinen järvi [[Vuoksi (04)|Vuoksen vesistössä]] [[Kuopio]]ssa [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savon maakunnassa]]. | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | Iso Suojärven pinta-ala on 14,1 ha. Se on melko pienestä koostaan huolimatta syvä, sen suurin syvyys on 29,7 m. Syvyyden on mitannut Geologinen tutkimuskeskus ottaessaan järvestä pohjasedimenttinäytteitä vuonna 2011. | ||
| + | |||
| + | Iso Suojärvi on latvavesi ja se kuuluu [[Saraveden valuma-alue (04.695)|Saraveden valuma-alueeseen]]. Iso Suojärveen laskee viereinen [[Keskimmäinen Suojärvi (04.695.1.010)|Keskimmäinen Suojärvi]], jonka korkeustaso on sama. Keskimmäinen Suojärveen laskee taas [[Pieni Suojärvi (04.695.1.011)|Pieni Suojärvi]]. Iso Suojärvestä lähtee lasku-uoma [[Iso Kivijärvi (04.695.1.008)|Iso Kivijärveen]], joka laskee [[Saravesi (04.695.1.001)|Saraveteen]]. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | Järvi on puhdas ja kirkasvetinen. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | Järven kalastoon kuuluvat ahven, hauki, särki, lahna ja ruutana. | ||
| + | |||
| + | Vesilinnuille järvi ei ole paras mahdollinen, koska varsinaisia matalia rantoja ei ole. Järvellä pesii telkkiä ja sinisorsia, joinakin vuosina myös tavi. Kuikkapari käy säännöllisesti järvellä. Laulujoutsenet pysähtyvät muuttomatkoillaan. Kahlaajia on sitä vastoin melko runsaasti: metsäviklo, rantasipi, valkoviklo, taivaanvuohi, lehtokurppa ja kurki. Muutoinkin linnusto on melko runsas. Metsäkanalinnut, petolinnut ja monet tikkalajit käyvät säännöllisesti vierailulla. Laskujoessa on vieraillut joinakin talvina koskikara. | ||
| + | |||
| + | Minkki on levinnyt järvelle. Myös muita näätäeläimiä on ympäristössä. Piisami on myös tuttu näky järvellä, joinakin vuosina myös saukko. Ilveksiä asuu lähistöllä, samoin hirviä. Järven lähiympäristössä on tehty myös havaintoja karhuista, mutta ei pesähavaintoja. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | Järven ympärillä on ollut asutusta jo kauan. Nykyisin vanhat maalaistalot ja mäkituvat ovat vapaa-ajankäytössä. Kaikkiaan taloja järven rannalla on kymmenkunta, joista vain pari on tällä hetkellä vakituisina asuntoina. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 3. kesäkuuta 2017 kello 19.24
Järvi
Nimi: Iso Suojärvi
Järvinumero: 04.695.1.009
Vesistöalue: Saraveden valuma-alue (04.695)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 14,07 ha
Syvyys: 27 m
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 2,23 km2 230 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kuopio
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Iso Suojärvi on keskikokoinen järvi Vuoksen vesistössä Kuopiossa Pohjois-Savon maakunnassa.
Järven erityispiirteet
Iso Suojärven pinta-ala on 14,1 ha. Se on melko pienestä koostaan huolimatta syvä, sen suurin syvyys on 29,7 m. Syvyyden on mitannut Geologinen tutkimuskeskus ottaessaan järvestä pohjasedimenttinäytteitä vuonna 2011.
Iso Suojärvi on latvavesi ja se kuuluu Saraveden valuma-alueeseen. Iso Suojärveen laskee viereinen Keskimmäinen Suojärvi, jonka korkeustaso on sama. Keskimmäinen Suojärveen laskee taas Pieni Suojärvi. Iso Suojärvestä lähtee lasku-uoma Iso Kivijärveen, joka laskee Saraveteen.
Nykytila ja suojelu
Järvi on puhdas ja kirkasvetinen.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järven kalastoon kuuluvat ahven, hauki, särki, lahna ja ruutana.
Vesilinnuille järvi ei ole paras mahdollinen, koska varsinaisia matalia rantoja ei ole. Järvellä pesii telkkiä ja sinisorsia, joinakin vuosina myös tavi. Kuikkapari käy säännöllisesti järvellä. Laulujoutsenet pysähtyvät muuttomatkoillaan. Kahlaajia on sitä vastoin melko runsaasti: metsäviklo, rantasipi, valkoviklo, taivaanvuohi, lehtokurppa ja kurki. Muutoinkin linnusto on melko runsas. Metsäkanalinnut, petolinnut ja monet tikkalajit käyvät säännöllisesti vierailulla. Laskujoessa on vieraillut joinakin talvina koskikara.
Minkki on levinnyt järvelle. Myös muita näätäeläimiä on ympäristössä. Piisami on myös tuttu näky järvellä, joinakin vuosina myös saukko. Ilveksiä asuu lähistöllä, samoin hirviä. Järven lähiympäristössä on tehty myös havaintoja karhuista, mutta ei pesähavaintoja.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven ympärillä on ollut asutusta jo kauan. Nykyisin vanhat maalaistalot ja mäkituvat ovat vapaa-ajankäytössä. Kaikkiaan taloja järven rannalla on kymmenkunta, joista vain pari on tällä hetkellä vakituisina asuntoina.
