Ero sivun ”Kuvansi (04.264.1.001)” versioiden välillä

Nykyinen versio 3. kesäkuuta 2017 kello 19.57

Kuvansi on iso järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa ja kuuluu Pohjois-Savon ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Kuvansi
Järvinumero: 04.264.1.001
Vesistöalue: Kuvansin alue (04.264)
Päävesistö: Vuoksi (04)

Perustiedot

Pinta-ala: 1 602,89 ha
Syvyys: 41 m
Keskisyvyys: 7,54 m
Tilavuus: 120 819 000 m³0,121 km³ <br />120 819 000 000 l <br />
Rantaviiva: 105,28 km105 280 m <br />
Korkeustaso: 98,5 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Suonenjoki, Leppävirta
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Kuvansi sijaitsee Suonenjoella Pohjois-Savossa, Vuoksen vesistössä. Järven ala on 16,0 km², keskisyvyys 7,5 m ja suurin syvyys 41 m.

Kuvansi

Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 246 km², josta vettä 15,3 %. Puolet valuma-alueesta muodostaa Kutunjoen alue, 134 km².

Kuvansin vedenkorkeuksia ei SYKEn rekisterissä ole. Suurin saari on Markkalansaari, 75 ha.

Kuvansi on Kuivataipaleen kanavan kautta yhteydessä Kymijoen vesistön Paasveteen. Muita vesiyhteyksiä Vuoksen ja Kymijoen vesistön välillä ei olekaan. Kanava rakennettiin alun perin uittoa varten 1860-luvulla. Se oli pitkään suljettuna, mutta avattiin museokanavana vesiliikenteelle vuonna 1996.

Kuivataipaleen kanava on nykyään veneilijöiden käytössä

Kilpikoski yhdistää Kuvansin ja Sorsaveden vesireitit. Koskea perattiin 1800-luvulla, kun Haapakosken ja Sorsakosken välille rakennettiin veneväylä.

Kuvansin ja Sorsaveden välissä sijaitsee hitaasti virtaava Kilpikoski.

Nykytila ja suojelu

Kuvansin näkösyvyys on noin 3,7 m. Näkösyvyys vaihtelee kuitenkin järven eri osissa. Järven happitilannne erinomainen/välttävä, järvi voidaan luokitella lievästi reheväksi, pH lähes neutraali. Kuvansin veden väri on yleisesti tumma, paikoin lähes kirkas. Kuvansin happitilanne kevättalvella pohjassa voi olla huono etenkin lahtivesissä. Niissä esiintyy mm. jokien tuomaa humusta ja ravinnekuormitusta. Järvi on tilaltaan monimuotoinen sen selkien pintavesien ollessa lähes karuja.

Kuvansin tilaa voidaan parantaa vähentämällä hajakuormitusta.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kuvansissa eriintyvät yleiset järvikalalajimme, joista tärkeimmät saalikalat ovat ahven, hauki, säyne ja istutuskaloista kuha.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Vesistöjen kehitys Suonenjoen-Leppävirran välisellä vedenjakajaalueella jääkauden jälkeen

@@ Rivi 3: / Rivi 3: @@
 ==Järven erityispiirteet==
-Kuvansi sijaitsee Suonenjoella Pohjois-Savossa, Vuoksen vesistöalueella. Järven ala on 16,0 km2, keskisyvyys 7,5 m ja suurin syvyys 41 m.
+Kuvansi sijaitsee Suonenjoella Pohjois-Savossa, Vuoksen vesistössä. Järven ala on 16,0 km², keskisyvyys 7,5 m ja suurin syvyys 41 m.
-Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 246 km2, josta vettä 15,3 %. Puolet valuma-alueesta muodostaa [[Kutunjoen valuma-alue (04.265)|Kutunjoen alue]], 134 km2.
+[[tiedosto:kuvansi1.jpg|496px]]
+Kuvansi
+Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 246 km², josta vettä 15,3 %. Puolet valuma-alueesta muodostaa [[Kutunjoen valuma-alue (04.265)|Kutunjoen alue]], 134 km².
 Kuvansin vedenkorkeuksia ei SYKEn rekisterissä ole. Suurin saari on Markkalansaari, 75 ha.
 Kuvansi on Kuivataipaleen kanavan kautta yhteydessä Kymijoen vesistön [[Suontienselkä - Paasvesi (14.782.1.001)|Paasveteen]]. Muita vesiyhteyksiä Vuoksen ja Kymijoen vesistön välillä ei olekaan. Kanava rakennettiin alun perin uittoa varten 1860-luvulla. Se oli pitkään suljettuna, mutta avattiin museokanavana vesiliikenteelle vuonna 1996.
+[[tiedosto:kuivataival8.jpg|496px]]
+Kuivataipaleen kanava on nykyään veneilijöiden käytössä
+Kilpikoski yhdistää Kuvansin ja Sorsaveden vesireitit. Koskea perattiin 1800-luvulla, kun Haapakosken ja Sorsakosken välille rakennettiin veneväylä.
+[[tiedosto:kilpikoski3.jpg|496px]]
+Kuvansin ja Sorsaveden välissä sijaitsee hitaasti virtaava Kilpikoski.
 ==Nykytila ja suojelu==
+Kuvansin näkösyvyys on noin 3,7 m. Näkösyvyys vaihtelee kuitenkin järven eri osissa. Järven happitilannne erinomainen/välttävä, järvi voidaan luokitella lievästi reheväksi, pH lähes neutraali. Kuvansin veden väri on yleisesti tumma, paikoin lähes kirkas.
+Kuvansin happitilanne kevättalvella pohjassa voi olla huono etenkin lahtivesissä. Niissä esiintyy mm. jokien tuomaa humusta ja ravinnekuormitusta. Järvi on tilaltaan monimuotoinen sen selkien pintavesien ollessa lähes karuja.
+Kuvansin tilaa voidaan parantaa vähentämällä hajakuormitusta.
 ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
+Kuvansissa eriintyvät yleiset järvikalalajimme, joista tärkeimmät saalikalat ovat ahven, hauki, säyne ja istutuskaloista kuha.
 ==Asutus ja vesistön käyttötavat==
@@ Rivi 20: / Rivi 39: @@
 ==Aiheesta muualla==
+[http://www.geologinenseura.fi/geologi-lehti/6-2014/Geologi_6_2014_vesistot.pdf Vesistöjen kehitys Suonenjoen-Leppävirran välisellä vedenjakajaalueella jääkauden jälkeen]