Ero sivun ”Kuvansi (04.264.1.001)” versioiden välillä
p (vesistössä) |
|||
(3 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
− | Kuvansi sijaitsee Suonenjoella Pohjois-Savossa, Vuoksen | + | Kuvansi sijaitsee Suonenjoella Pohjois-Savossa, Vuoksen vesistössä. Järven ala on 16,0 km², keskisyvyys 7,5 m ja suurin syvyys 41 m. |
[[tiedosto:kuvansi1.jpg|496px]] | [[tiedosto:kuvansi1.jpg|496px]] | ||
Rivi 26: | Rivi 26: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
+ | Kuvansin näkösyvyys on noin 3,7 m. Näkösyvyys vaihtelee kuitenkin järven eri osissa. Järven happitilannne erinomainen/välttävä, järvi voidaan luokitella lievästi reheväksi, pH lähes neutraali. Kuvansin veden väri on yleisesti tumma, paikoin lähes kirkas. | ||
+ | Kuvansin happitilanne kevättalvella pohjassa voi olla huono etenkin lahtivesissä. Niissä esiintyy mm. jokien tuomaa humusta ja ravinnekuormitusta. Järvi on tilaltaan monimuotoinen sen selkien pintavesien ollessa lähes karuja. | ||
+ | |||
+ | Kuvansin tilaa voidaan parantaa vähentämällä hajakuormitusta. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
+ | Kuvansissa eriintyvät yleiset järvikalalajimme, joista tärkeimmät saalikalat ovat ahven, hauki, säyne ja istutuskaloista kuha. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Rivi 34: | Rivi 39: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
− | [ | + | [http://www.geologinenseura.fi/geologi-lehti/6-2014/Geologi_6_2014_vesistot.pdf Vesistöjen kehitys Suonenjoen-Leppävirran välisellä vedenjakajaalueella jääkauden jälkeen] |
Nykyinen versio 3. kesäkuuta 2017 kello 19.57
Järvi
Nimi: Kuvansi
Järvinumero: 04.264.1.001
Vesistöalue: Kuvansin alue (04.264)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 1 602,89 ha
Syvyys: 41 m
Keskisyvyys: 7,54 m
Tilavuus: 120 819 000 m³0,121 km³ <br />120 819 000 000 l <br />
Rantaviiva: 105,28 km105 280 m <br />
Korkeustaso: 98,5 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Suonenjoki, Leppävirta
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Kuvansi sijaitsee Suonenjoella Pohjois-Savossa, Vuoksen vesistössä. Järven ala on 16,0 km², keskisyvyys 7,5 m ja suurin syvyys 41 m.
Kuvansi
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 246 km², josta vettä 15,3 %. Puolet valuma-alueesta muodostaa Kutunjoen alue, 134 km².
Kuvansin vedenkorkeuksia ei SYKEn rekisterissä ole. Suurin saari on Markkalansaari, 75 ha.
Kuvansi on Kuivataipaleen kanavan kautta yhteydessä Kymijoen vesistön Paasveteen. Muita vesiyhteyksiä Vuoksen ja Kymijoen vesistön välillä ei olekaan. Kanava rakennettiin alun perin uittoa varten 1860-luvulla. Se oli pitkään suljettuna, mutta avattiin museokanavana vesiliikenteelle vuonna 1996.
Kuivataipaleen kanava on nykyään veneilijöiden käytössä
Kilpikoski yhdistää Kuvansin ja Sorsaveden vesireitit. Koskea perattiin 1800-luvulla, kun Haapakosken ja Sorsakosken välille rakennettiin veneväylä.
Kuvansin ja Sorsaveden välissä sijaitsee hitaasti virtaava Kilpikoski.
Nykytila ja suojelu
Kuvansin näkösyvyys on noin 3,7 m. Näkösyvyys vaihtelee kuitenkin järven eri osissa. Järven happitilannne erinomainen/välttävä, järvi voidaan luokitella lievästi reheväksi, pH lähes neutraali. Kuvansin veden väri on yleisesti tumma, paikoin lähes kirkas. Kuvansin happitilanne kevättalvella pohjassa voi olla huono etenkin lahtivesissä. Niissä esiintyy mm. jokien tuomaa humusta ja ravinnekuormitusta. Järvi on tilaltaan monimuotoinen sen selkien pintavesien ollessa lähes karuja.
Kuvansin tilaa voidaan parantaa vähentämällä hajakuormitusta.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kuvansissa eriintyvät yleiset järvikalalajimme, joista tärkeimmät saalikalat ovat ahven, hauki, säyne ja istutuskaloista kuha.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Vesistöjen kehitys Suonenjoen-Leppävirran välisellä vedenjakajaalueella jääkauden jälkeen