Ero sivun ”Poikkipuoliainen (22.004.1.008)” versioiden välillä
p (vesistössä) |
|||
| (10 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Poikkipuoliainen on järvi Vihdin kunnan eteläosassa Siuntionjoen vesistössä. Sen pinta-ala on noin 192 hehtaaria ja keskisyvyys vain yksi metri. Syvin kohta on noin viisi metriä. Järven tilavuus on noin 2 010 000 kuutiometriä. Enäjärven vedet purkautuvat Hulttilanjoen kautta Poikkipuoliaiseen, joka puolestaan purkaa vetensä Tervalammen kautta Huhmarjärveen. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | Vedenlaatu on luokiteltu tyydyttävän ja välttävän välille. Ongelmia ovat toistuvat sinileväkukinnot sekä rantojen mataluus. Järven pintaa laskettiin aikoinaan yli metrin, tämän vuoksi järvessä on paljon alavia rantoja. Poikkipuoliaisen happipitoisuus on talvisinkin melko hyvä. Vedenlaatua on pyritty parantamaan muun muassa hoitokalastuksella. | ||
| + | |||
| + | Järven vesi on melko tummaa ja lievästi sameaa, minkä vuoksi vedessä on läpinäkyvyyttä vain metrin verran. | ||
| + | |||
| + | Ensimmäiset vesinäytteet Poikkipuoliaiselta ovat jo 1960-luvulta. Järvi on runsasravinteinen ja kärsii ajoittain happivajauksesta eikä tilanteeseen ole seurannan perusteella odotettavissa parannusta. (Vesientila.fi) | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | Poikkipuoliainen on särkikalavaltainen. Vesistöön on istutettu haukea. | ||
| + | |||
| + | Hoitokalastus on tehty nuottaamalla ja se on ajoittunut vuosille 1997-2011. Järvestä on hoitotoimenpiteinä poistettu runsaasti salakkaa, särkeä, lahnaa, pasuria ja kiiskeä. | ||
| + | Kasvillisuus rannoilla on runsasta ja valtalajeja ovat mm. järviruoko, järvikaisla ja kurjenmiekka. Lisäksi matalilla rannoilla ulpukka ja lumme kasvavat runsaina. (Vesientila.fi) | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | |||
| + | Poikkipuoliaisen rannoilla on runsaasti loma-asutusta ja jonkin verran vakituista asutusta. Peltomaata järven rannoilla on vähemmän kuin muilla Siuntionjoen vesistöälueen järvillä. Lähellä järven eteläkärkeä on yleinen uimaranta. | ||
| + | |||
| + | Poikkipuoliaisen kaakkoispuolella sijaitsee Nuuksion kansallispuisto. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | |||
| + | Wikipedia. Poikkipuoliainen. Internet-sivu. Viitattu 1.8.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Poikkipuoliainen] | ||
| + | |||
| + | ==Lähteet== | ||
| + | [http://www.vesientila.fi/fi/kunnat/vihti/jarvet/poikkipuoliainen Vesientila.fi - Poikkipuoliainen] Luettu 18.8.2014 | ||
Nykyinen versio 3. kesäkuuta 2017 kello 19.59
Järvi
Nimi: Poikkipuoliainen
Järvinumero: 22.004.1.008
Vesistöalue: Palojärvenkosken alue (22.004)
Päävesistö: Siuntionjoki (22)
Perustiedot
Pinta-ala: 192,04 ha
Syvyys: 5 m
Keskisyvyys: 1,4 m
Tilavuus: 2 692 460 m³0,00269 km³ <br />2 692 460 000 l <br />
Rantaviiva: 14,92 km14 920 m <br />
Korkeustaso: 49,1 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Vihti
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Poikkipuoliainen on järvi Vihdin kunnan eteläosassa Siuntionjoen vesistössä. Sen pinta-ala on noin 192 hehtaaria ja keskisyvyys vain yksi metri. Syvin kohta on noin viisi metriä. Järven tilavuus on noin 2 010 000 kuutiometriä. Enäjärven vedet purkautuvat Hulttilanjoen kautta Poikkipuoliaiseen, joka puolestaan purkaa vetensä Tervalammen kautta Huhmarjärveen.
Nykytila ja suojelu
Vedenlaatu on luokiteltu tyydyttävän ja välttävän välille. Ongelmia ovat toistuvat sinileväkukinnot sekä rantojen mataluus. Järven pintaa laskettiin aikoinaan yli metrin, tämän vuoksi järvessä on paljon alavia rantoja. Poikkipuoliaisen happipitoisuus on talvisinkin melko hyvä. Vedenlaatua on pyritty parantamaan muun muassa hoitokalastuksella.
Järven vesi on melko tummaa ja lievästi sameaa, minkä vuoksi vedessä on läpinäkyvyyttä vain metrin verran.
Ensimmäiset vesinäytteet Poikkipuoliaiselta ovat jo 1960-luvulta. Järvi on runsasravinteinen ja kärsii ajoittain happivajauksesta eikä tilanteeseen ole seurannan perusteella odotettavissa parannusta. (Vesientila.fi)
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Poikkipuoliainen on särkikalavaltainen. Vesistöön on istutettu haukea.
Hoitokalastus on tehty nuottaamalla ja se on ajoittunut vuosille 1997-2011. Järvestä on hoitotoimenpiteinä poistettu runsaasti salakkaa, särkeä, lahnaa, pasuria ja kiiskeä. Kasvillisuus rannoilla on runsasta ja valtalajeja ovat mm. järviruoko, järvikaisla ja kurjenmiekka. Lisäksi matalilla rannoilla ulpukka ja lumme kasvavat runsaina. (Vesientila.fi)
Asutus ja vesistön käyttötavat
Poikkipuoliaisen rannoilla on runsaasti loma-asutusta ja jonkin verran vakituista asutusta. Peltomaata järven rannoilla on vähemmän kuin muilla Siuntionjoen vesistöälueen järvillä. Lähellä järven eteläkärkeä on yleinen uimaranta.
Poikkipuoliaisen kaakkoispuolella sijaitsee Nuuksion kansallispuisto.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Wikipedia. Poikkipuoliainen. Internet-sivu. Viitattu 1.8.2014. [1]
Lähteet
Vesientila.fi - Poikkipuoliainen Luettu 18.8.2014
