Ero sivun ”Märkjärvi (14.125.1.001)” versioiden välillä
| (10 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Märkjärveä on laskettu ennen 50-lukua ja 60-luvulla toteutettiin perkaushanke, jonka yhteydessä järven lähtöuomaan rakennettiin pohjapato. Tätä Heikkolanjoessa sijaitsevaa pohjapatoa on myöhemmin korjattu ja tasoa nostettu. Järven pinnankorkeus on N60+71,40. | Märkjärveä on laskettu ennen 50-lukua ja 60-luvulla toteutettiin perkaushanke, jonka yhteydessä järven lähtöuomaan rakennettiin pohjapato. Tätä Heikkolanjoessa sijaitsevaa pohjapatoa on myöhemmin korjattu ja tasoa nostettu. Järven pinnankorkeus on N60+71,40. | ||
| + | |||
| + | Järven luontainen tyyppi on pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet. Märkkjärven rannat ovat paikoin kivikkoisia ja kallioisia. Järveltä löytyy myös hiekka- ja hiesurantoja sekä lahtien perukoilta rantaluhtia. Mertavuori on rantaan ulottuva näyttäväkalliojyrkänne. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | Märkjärvi on ollut aikoinaan hyvin karu ja kirkasvetinen järvi. Tällä hetkellä sen tila on tyydyttävä. Nykyään järven ongelmana on pitkän ajan kuluessa tapahtunut rehevöityminen. Tämä ilmenee mm. sinileväkukintoina ja kasvillisuuden lisääntymisenä ranta-alueilla. Järven kahdessa syvänteessä on havaittu säännöllisesti happikatoa. Kerrostuneisuuskausina happiongelmat syvänteissä ovat säännöllisiä ja kestävätpitkään. Kalasto on muuttunut rehevöitymisen myötä särkivaltaiseksi, mutta järven petokalakantaa on saatu onnistuneesti vahvistettua hoitokalastuksilla sekä istutuksilla. Järven rehevöitymisen syynä on liian suuri ja pitkään jatkunut ulkoinen kuormitus. Myös järven oma sisäinen kuormitus vaikuttaa rehevöitymiseen merkittävästi. | ||
| + | |||
Järven rannoilla on luontoarvoiltaan arvokkaita tervaleppäkorpia. Kasvillisuudeltaan rehevä Kymentaanlahti on paikallisesti merkittävä vesilinnuston ruokailu- ja levähdysalue. | Järven rannoilla on luontoarvoiltaan arvokkaita tervaleppäkorpia. Kasvillisuudeltaan rehevä Kymentaanlahti on paikallisesti merkittävä vesilinnuston ruokailu- ja levähdysalue. | ||
| − | Märkjärvelle on laadittu [http://www.kymijoenvesijaymparisto.fi/wp-content/uploads/2014/05/Märkjärven-kunnostussuunnitelma_FINALpdf.pdf kunnostussuunnitelma] osana Kymen vesi ja ympäristö ry:n toteuttamaa Kymijoen alueen järvikunnostushanketta. Hanketta ovat rahoittaneet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto sekä Kaakkois-Suomen ja Hämeen ELY-keskukset. | + | Märkjärvelle on laadittu [http://www.kymijoenvesijaymparisto.fi/wp-content/uploads/2014/05/Märkjärven-kunnostussuunnitelma_FINALpdf.pdf kunnostussuunnitelma] osana Kymen vesi ja ympäristö ry:n toteuttamaa Kymijoen alueen järvikunnostushanketta. Hanketta ovat rahoittaneet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto sekä Kaakkois-Suomen ja Hämeen ELY-keskukset. Märkjärven kunnostuksen konkreettisiksi tavoitteiksi on asetettu veden laadun parantaminen, sinileväkukintojen harventuminen, limoittumishaittojen väheneminen, särkikalavaltaistumisen estäminen, umpeenkasvun hidastaminen ja happitilanteen parantuminen. |
| + | |||
| + | Märkjärvi-yhdistys toimii järven virkistyskäytön ja tilan parantamiseksi. Tärkeimpänä tapahtumana kolmen vuoden rotaatiolla tapahtuva nuottaus sekä erilaiset tapahtumat. https://www.facebook.com/markjarviyhdistys/ | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | Märkjärvellä esiintyy tyypillisiä suomalaisia järvikaloja, kuten särki, ahven, salakka, lahna, kiiski, suutari, hauki ja kuha. | ||
| + | |||
| + | Kuikka on pesinyt järvellä vuosia. | ||
| + | |||
| + | Märkjärven kasvillisuus on melko niukkaa, sillä rannat syvenevät nopeasti. Järvellä esiintyviä kasvilajeja ovat järviruoko, järvikorte, järvikaisla, uistinvita, ulpukka, vesitatar, siimapalpakko, ahvenvita, pikkupalpakko, järvisätkin ja vesirutto. Kasvillisuus ilmentää pääosin keskirehevää kasvupaikkaa. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | Märkjärvellä merkittävää maisema- ja virkistysarvoa alueen asukkaille. Sen valuma-alueella sijaitsee useita kyliä ja ranta-alueilla on satakunta loma/vakituista asuntoa. Paikalliset harjoittavat järvelläkotitarve- ja virkistyskalastusta. Tällä järvellä ei ole yleistä uimarantaa tai veneenlaskupaikkaa. | ||
| + | |||
| + | Näyttävällä Mertavuoren kalliojyrkänteellä on esihistoriallisia [https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Mertakallion_kalliomaalaukset kalliomaalauksia]. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| Rivi 19: | Rivi 33: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
*[http://www.kymijoenvesijaymparisto.fi/wp-content/uploads/2014/05/Märkjärven-kunnostussuunnitelma_FINALpdf.pdf Iitin Märkjärven kunnostussuunnitelma] | *[http://www.kymijoenvesijaymparisto.fi/wp-content/uploads/2014/05/Märkjärven-kunnostussuunnitelma_FINALpdf.pdf Iitin Märkjärven kunnostussuunnitelma] | ||
| + | https://www.facebook.com/markjarviyhdistys/ | ||
Nykyinen versio 25. heinäkuuta 2017 kello 07.03
Järvi
Nimi: Märkjärvi
Järvinumero: 14.125.1.001
Vesistöalue: Heikkolanjoen valuma-alue (14.125)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 423,21 ha
Syvyys: 15,6 m
Keskisyvyys: 4,35 m
Tilavuus: 18 406 200 m³0,0184 km³ <br />18 406 200 000 l <br />
Rantaviiva: 26,87 km26 870 m <br />
Korkeustaso: 71,4 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Iitti
Maakunta: Päijät-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Märkjärvi sijaitsee Iitissä ja se kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen ja Heikkolanjoen valuma-alueeseen. Järven pinta-ala on 423 ha jarantaviivan pituus on 27 km. Saaria tällä järvellä on 12 kpl. Järven selkäalueelta löytyvä syvin kohta on 15,6 m. Järven keskisyvyys on 4,4 m. Märkjärven valuma-alueen pinta-ala on 2 890 ha. Viipymä tällä järvellä on melko pitkä, n. 2,2 vuotta.
Märkjärveä on laskettu ennen 50-lukua ja 60-luvulla toteutettiin perkaushanke, jonka yhteydessä järven lähtöuomaan rakennettiin pohjapato. Tätä Heikkolanjoessa sijaitsevaa pohjapatoa on myöhemmin korjattu ja tasoa nostettu. Järven pinnankorkeus on N60+71,40.
Järven luontainen tyyppi on pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet. Märkkjärven rannat ovat paikoin kivikkoisia ja kallioisia. Järveltä löytyy myös hiekka- ja hiesurantoja sekä lahtien perukoilta rantaluhtia. Mertavuori on rantaan ulottuva näyttäväkalliojyrkänne.
Nykytila ja suojelu
Märkjärvi on ollut aikoinaan hyvin karu ja kirkasvetinen järvi. Tällä hetkellä sen tila on tyydyttävä. Nykyään järven ongelmana on pitkän ajan kuluessa tapahtunut rehevöityminen. Tämä ilmenee mm. sinileväkukintoina ja kasvillisuuden lisääntymisenä ranta-alueilla. Järven kahdessa syvänteessä on havaittu säännöllisesti happikatoa. Kerrostuneisuuskausina happiongelmat syvänteissä ovat säännöllisiä ja kestävätpitkään. Kalasto on muuttunut rehevöitymisen myötä särkivaltaiseksi, mutta järven petokalakantaa on saatu onnistuneesti vahvistettua hoitokalastuksilla sekä istutuksilla. Järven rehevöitymisen syynä on liian suuri ja pitkään jatkunut ulkoinen kuormitus. Myös järven oma sisäinen kuormitus vaikuttaa rehevöitymiseen merkittävästi.
Järven rannoilla on luontoarvoiltaan arvokkaita tervaleppäkorpia. Kasvillisuudeltaan rehevä Kymentaanlahti on paikallisesti merkittävä vesilinnuston ruokailu- ja levähdysalue.
Märkjärvelle on laadittu kunnostussuunnitelma osana Kymen vesi ja ympäristö ry:n toteuttamaa Kymijoen alueen järvikunnostushanketta. Hanketta ovat rahoittaneet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto sekä Kaakkois-Suomen ja Hämeen ELY-keskukset. Märkjärven kunnostuksen konkreettisiksi tavoitteiksi on asetettu veden laadun parantaminen, sinileväkukintojen harventuminen, limoittumishaittojen väheneminen, särkikalavaltaistumisen estäminen, umpeenkasvun hidastaminen ja happitilanteen parantuminen.
Märkjärvi-yhdistys toimii järven virkistyskäytön ja tilan parantamiseksi. Tärkeimpänä tapahtumana kolmen vuoden rotaatiolla tapahtuva nuottaus sekä erilaiset tapahtumat. https://www.facebook.com/markjarviyhdistys/
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Märkjärvellä esiintyy tyypillisiä suomalaisia järvikaloja, kuten särki, ahven, salakka, lahna, kiiski, suutari, hauki ja kuha.
Kuikka on pesinyt järvellä vuosia.
Märkjärven kasvillisuus on melko niukkaa, sillä rannat syvenevät nopeasti. Järvellä esiintyviä kasvilajeja ovat järviruoko, järvikorte, järvikaisla, uistinvita, ulpukka, vesitatar, siimapalpakko, ahvenvita, pikkupalpakko, järvisätkin ja vesirutto. Kasvillisuus ilmentää pääosin keskirehevää kasvupaikkaa.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Märkjärvellä merkittävää maisema- ja virkistysarvoa alueen asukkaille. Sen valuma-alueella sijaitsee useita kyliä ja ranta-alueilla on satakunta loma/vakituista asuntoa. Paikalliset harjoittavat järvelläkotitarve- ja virkistyskalastusta. Tällä järvellä ei ole yleistä uimarantaa tai veneenlaskupaikkaa.
Näyttävällä Mertavuoren kalliojyrkänteellä on esihistoriallisia kalliomaalauksia.
