Ero sivun ”Pitkäjärvi (35.773.1.008)” versioiden välillä
Rivi 17: | Rivi 17: | ||
Kalasto: ahven, hauki, kiiski, made, särki. | Kalasto: ahven, hauki, kiiski, made, särki. | ||
+ | |||
+ | ==Tarut ja tositarinat== | ||
+ | '''Pitkäjärven veden voimalla''' | ||
+ | Aikojen saatossa Pitkäjärven Myllypuro, (Myllyhaudanoja), on ollut monin tavoin merkittävä seudun asukkaille. Vanhana myllypaikkana se tunnetaan jo vuoden 1692 kartassa, jonka selityksissä kerrotaan siellä sijainneen puromyllyn. | ||
+ | Tullimyllyn perusti paikalle 1800-luvun puolivälin aikoihin kolmanneksen Pitkäjärven talosta omistanut Vuolijoen rusthollari, tarkoituksenaan tyydyttää sillä Vuolijoen, Pitkäjärven, Kuiseman ja Joensuun jauhatustarpeet. Myllyn paikka vanhojen asiakirjojen mukaan oli 408 kyynärää [n. 241 m] Pitkäjärvestä puroa alaspäin. Myllynkiviparin halkaisijan mainittiin olleen 2 kyynärää [ 118 cm]. Koejauhatuksissa myllyn tehoksi havaittiin kappa ruista 7 minuutissa. | ||
+ | Pitkäjärven pikku myllyn etuna oli pitkä vuotuinen käyttöaika, noin 5 kuukautta. | ||
+ | [lähde: Pälkäneen historia 1972] | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== |
Versio 4. heinäkuuta 2018 kello 13.33
Järvi
Nimi: Pitkäjärvi
Järvinumero: 35.773.1.008
Vesistöalue: Iso-Roineen alue (35.773)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 73,47 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 8,16 km8 160 m <br />
Korkeustaso: 98,5 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Pälkäne
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Pitkäjärvi kuuluu Iso-Roineen valuma-alueeseen ja Kokemäenjoen päävesistöalueeseen. Pintavesityypiltään järvi on matala humusjärvi. Keskisyvyys on maallikkomittausten perusteella noin 1,5 metriä. Pitkäjärven valuma-alueen koko on laskennallisesti Suomen ympäristökeskuksen VALUE - Valuma-alueen rajaustyökalulla mitattuna 10,31 neliökilometriä. Valuma-alueella on sijainnut kaatopaikka vuosina 1961–1977.
Nykytila ja suojelu
Pitkäjärven vedenlaatu on Suomen ympäristökeskuksen Hertta-tietopalvelun mukaan pääosin hyvä. Järveä kuitenkin vaivaa voimakas vesikasvillisuuden aiheuttama umpeenkasvu. Pitkäjärven vesi- tai valuma-alueella ei ole voimassaolevia suojelumääräyksiä.
Vuonna 2011 perustettu kunnostusyhdistys pyrkii jarruttamaan järven rehevöitymistä mm. poistamalla vuosittain vesikasvillisuutta ja suunnittelemalla muita kunnostustoimia. Yhdistys on teettänyt 2016 Hämeen Ammattikorkeakoululla opinnäytetyönä Kunnostustarveselvityksen, Julkaisun pysyvä osoite on Pälkäneen Pitkäjärven kunnostustarveselvitys 2016.
Kunnostusyhdistys on vuosikokoustensa yhteydessä järjestänyt ranta-asukkaiden aktivoimiseksi koulutus- ja neuvontatilaisuuksia vesistökunnostustoimista.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kalasto: ahven, hauki, kiiski, made, särki.
Tarut ja tositarinat
Pitkäjärven veden voimalla Aikojen saatossa Pitkäjärven Myllypuro, (Myllyhaudanoja), on ollut monin tavoin merkittävä seudun asukkaille. Vanhana myllypaikkana se tunnetaan jo vuoden 1692 kartassa, jonka selityksissä kerrotaan siellä sijainneen puromyllyn. Tullimyllyn perusti paikalle 1800-luvun puolivälin aikoihin kolmanneksen Pitkäjärven talosta omistanut Vuolijoen rusthollari, tarkoituksenaan tyydyttää sillä Vuolijoen, Pitkäjärven, Kuiseman ja Joensuun jauhatustarpeet. Myllyn paikka vanhojen asiakirjojen mukaan oli 408 kyynärää [n. 241 m] Pitkäjärvestä puroa alaspäin. Myllynkiviparin halkaisijan mainittiin olleen 2 kyynärää [ 118 cm]. Koejauhatuksissa myllyn tehoksi havaittiin kappa ruista 7 minuutissa. Pitkäjärven pikku myllyn etuna oli pitkä vuotuinen käyttöaika, noin 5 kuukautta. [lähde: Pälkäneen historia 1972]
Asutus ja vesistön käyttötavat
Pitkäjärvi on nykyisellään virkistyskäytössä ja sen rannoilla on pääosin vapaa-ajan asutusta.
Järven virkistyskäyttäjät ovat vapaaehtoisesti pidättäytyneet täysin polttomoottorikäyttöisten vesikulkuneuvojen käytöstä lukuun ottamatta vesikasvillisuuden poistossa tarvittavaa työkonetta (niitto-/haravalaitteisto).