Ero sivun ”Iso-Vuotava (19.003.1.003)” versioiden välillä
Rivi 20: | Rivi 20: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
+ | Iso-Vuotavassa esiintyy ahventa, haukea, särkeä ja ruutanaa. Lisäksi kiiskeä ja | ||
+ | madetta esiintyy harvalukuisena. Iso-Vuotavaan on istutettu siikaa, lahnaa, toutainta, | ||
+ | haukea, kuhaa, karppia ja harjusta. Samoin täplärapuja on istutettu. Vuonna 1999 Iso- | ||
+ | Vuotavaan istutettiin 2000 kuhaa, 500 toutainta ja 145 lahnaa. Hirvihaaran kartano on | ||
+ | vienyt asiakkaitaan Iso-Vuotavalle ja Vähä-Vuotavalle kalaan (Herlevi 2000)Lähde:Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008 | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== |
Versio 18. lokakuuta 2018 kello 08.41
Järvi
Nimi: Iso-Vuotava
Järvinumero: 19.003.1.003
Vesistöalue: Mäntsälänjoen valuma-alue (19.003)
Päävesistö: Mustijoki (19)
Perustiedot
Pinta-ala: 13,86 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 2,34 km2 340 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Mäntsälä
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järvi ympäristöineen
Iso-Vuotavan pinta-ala on 14,7 ha ja se kuuluu Mäntsälänjoen valuma-alueeseen. Valuma-alueen pinta-ala on 1,9 km2, ja siitä 21 % on soita. Järven keskisyvyys on 2,6 m ja maksimisyvyys 5,5 m. Vuonna 1991 järven rannalla oli toistakymmentä mökkiä. Kesämökkien määrä ei näyttäisi lisääntyneen vuoteen 2005 mennessä. Iso- Vuotavassa ei ole yleistä eikä yhteisrantaa. Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008.
Nykytila ja suojelu
Iso-Vuotavan kokonaisfosforipitoisuus oli 20 μg/l elokuussa vuonna 1991. Kyseinen pitoisuus ilmentää mesotrofiaa eli järvi on keskirehevä. Samana ajankohtana klorofyllipitoisuus oli 46 μg/l, mikä kertoo kuitenkin selvästä rehevyydestä. Kasviplankton koostui pääosin sinilevistä vuoden 1991 tutkimuksen perusteella. Loppukesästä Iso-Vuotavan happipitoisuus on ollut huono, neljän metrin syvyydessä happea oli vain 0,6 mg/l. Vaikka talvisia vedenlaatutietoja ei ole saatavilla, voidaan olettaa, että happikatoja esiintyy myös silloin. Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Iso-Vuotavan vesi on kuulunut luokkaan tyydyttävä vuosina 1984 - 1986 ja 1989 - 1992. Iso-Vuotavan kasvillisuudesta ei ole tietoja, eikä myöskään ilmakuvia.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Iso-Vuotavassa esiintyy ahventa, haukea, särkeä ja ruutanaa. Lisäksi kiiskeä ja madetta esiintyy harvalukuisena. Iso-Vuotavaan on istutettu siikaa, lahnaa, toutainta, haukea, kuhaa, karppia ja harjusta. Samoin täplärapuja on istutettu. Vuonna 1999 Iso- Vuotavaan istutettiin 2000 kuhaa, 500 toutainta ja 145 lahnaa. Hirvihaaran kartano on vienyt asiakkaitaan Iso-Vuotavalle ja Vähä-Vuotavalle kalaan (Herlevi 2000)Lähde:Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008