Ero sivun ”Mäkijärvi (18.071.1.003)” versioiden välillä
| Rivi 33: | Rivi 33: | ||
Järven rannalla on aiemmin ollut matkailuvaunupuisto, mutta sen jätevedet eivät ole saatujen tietojen mukaan kuormittaneet järveä (Henriksson ja Myllyvirta 1991). Tällä hetkellä järvellä on yksi omistaja ja sen rannalla on muutamia hirsihuviloita. Huviloiden jätevedenkäsittely on järjestetty asianmukaisesti. Järvellä ei ole yleistä rantaa. Koko valuma-alueella sijaitsee yhteensä 11 kiinteistöä (Mäntsälän maankäyttöpalvelut 2018). | Järven rannalla on aiemmin ollut matkailuvaunupuisto, mutta sen jätevedet eivät ole saatujen tietojen mukaan kuormittaneet järveä (Henriksson ja Myllyvirta 1991). Tällä hetkellä järvellä on yksi omistaja ja sen rannalla on muutamia hirsihuviloita. Huviloiden jätevedenkäsittely on järjestetty asianmukaisesti. Järvellä ei ole yleistä rantaa. Koko valuma-alueella sijaitsee yhteensä 11 kiinteistöä (Mäntsälän maankäyttöpalvelut 2018). | ||
Lähde: Mäntsälän järviraportti 2016-2017 | Lähde: Mäntsälän järviraportti 2016-2017 | ||
| − | + | Fekaalisten koliformisten bakteerien ja fekaalisten streptokokkien pitoisuuksien | |
| + | perusteella Mäkijärven vesi voidaan luokitella hyväksi uimavedeksi. Vuoden 1999 | ||
| + | kesäkuussa koliformisia bakteereja oli 240 kpl/100 ml. Uimavesi on hyvää, jos kyseinen | ||
| + | pitoisuus jää alle 500 kpl/100 ml. Vuonna 2000 pitoisuudet olivat alhaisia. | ||
Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi. | Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi. | ||
Versio 18. lokakuuta 2018 kello 10.36
Järvi
Nimi: Mäkijärvi
Järvinumero: 18.071.1.003
Vesistöalue: Savijoen - Rapuojan alue (18.071)
Päävesistö: Porvoonjoki (18)
Perustiedot
Pinta-ala: 11,67 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,63 km1 630 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Mäntsälä
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Mäkijärven pinta-ala on noin 12 ha ja se kuuluu Porvoonjoen valuma-alueeseen. Mäkijärven syvin kohta on 6m ja keskisyvyys on 3m. Järvi sijaitsee nimensä mukaisesti mäen päällä ja sen valuma-alue on pieni (noin 54 ha). Järvi saa vetensä lähteistä ja ympäröiviltä metsä- ja suoalueilta, eikä valuma-alueella ole peltoja tai karjataloutta. Järven luusua sijaitsee pohjois-päässä, mistä vedet laskevat Hanhiojaan ja edelleen Sahajärveen. Mäkijärven ekologista tilaa ei ole määritelty, mutta pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Mäkijärvi kuuluu luokkaan hyvä.
Lähde: Mäntsälän järviraportti 2016-2017
Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Nykytila ja suojelu
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus seurasi vuosina 2016 – 2017 Mäntsälän Mäkijärven veden laatua. Mäkijärvestä otettiin vuonna 2017 näytteitä ensimmäisen kerran. Pintaveden alhaiset kokonaisfosfori-, typpi- ja klorofylli a:n pitoisuudet olivat ominaisia karuille järville. Tulevaisuudessa Mäkijärvi todennäköisesti säilyy nykyisenkaltaisessa tilassa, sillä alueella ei ole paineita rakentamiseen tai maanviljelyksen lisäämiseen. Vuonna 2017 Mäkijärvessä ei havaittu happikatoja. Mäkijärven pohjassa on lähteitä ja vesi oli kirkasta ja hieman kellertävää. Näkösyvyys oli 2 metriä. Muilta osin veden pH (6,4-6,6), kemiallinen hapenkulutus (7,6-8,6 mg/l), alhainen väriluku (22-47 mg/l Pt) ja sähkönjohtavuus (> 5 mS/m) viittaavat lievästi humuspitoiseen veteen, jossa ei ole havaittavissa suurta ravinnekuormituksen vaikutusta. Alkaliteetti (0,07-0,1 mmol/l) on alhainen ja kertoo siitä, että järven valuma-alue on karua ja kallioista. Lähde: Mäntsälän järviraportti 2016-2017
Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Mäkijärven vesikasvillisuus koostuu rantoja kiertävistä järviruo´oista ja -kortteista. Näiden edessä kasvaa jonkin verran lumpeita ja ulpukoita. Myös järven keskellä on lumpeita. Lahdelmissa on melko tiheää uistinvitakasvustoa. Uistinvidan joukossa on lisäksi palpakkoa. Mäkijärvessä esiintyy ainakin ahventa ja haukea. Järveen on myös istutettu siikaa. Järvestä ei ole määritetty kasviplanktonia tai pohjaeläimiä, eikä sen ekologista luokkaa ole määritetty. Lähde: Mäntsälän järviraportti 2016-2017
Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven rannalla on aiemmin ollut matkailuvaunupuisto, mutta sen jätevedet eivät ole saatujen tietojen mukaan kuormittaneet järveä (Henriksson ja Myllyvirta 1991). Tällä hetkellä järvellä on yksi omistaja ja sen rannalla on muutamia hirsihuviloita. Huviloiden jätevedenkäsittely on järjestetty asianmukaisesti. Järvellä ei ole yleistä rantaa. Koko valuma-alueella sijaitsee yhteensä 11 kiinteistöä (Mäntsälän maankäyttöpalvelut 2018). Lähde: Mäntsälän järviraportti 2016-2017 Fekaalisten koliformisten bakteerien ja fekaalisten streptokokkien pitoisuuksien perusteella Mäkijärven vesi voidaan luokitella hyväksi uimavedeksi. Vuoden 1999 kesäkuussa koliformisia bakteereja oli 240 kpl/100 ml. Uimavesi on hyvää, jos kyseinen pitoisuus jää alle 500 kpl/100 ml. Vuonna 2000 pitoisuudet olivat alhaisia. Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
