Ero sivun ”Suojärvi (18.071.1.002)” versioiden välillä
(Kumottu muokkaus 788986, jonka teki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus (keskustelu)) |
|||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| − | + | ||
| − | + | Suojärvi on pieni järvi, jonka pinta-ala on noin kaksi hehtaaria. Se sijaitsevat Sahajärven valuma-alueella, Korpijärven ja Mäkijärven läheisyydessä. Suojärven rannalla ei ole asutusta. Järven valuma-alueilla ei harjoiteta peltoviljelyä eikä karjataloutta (Henriksson ja Myllyvirta 1991). Järvestä ei ollut saatavilla vedenlaatutietoja. | |
| − | pinta-ala on | + | |
| − | + | Suojärvi on lähes umpeenkasvanut. | |
| − | ja | ||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Versio 29. marraskuuta 2018 kello 10.03
Järvi
Nimi: Suojärvi
Järvinumero: 18.071.1.002
Vesistöalue: Savijoen - Rapuojan alue (18.071)
Päävesistö: Porvoonjoki (18)
Perustiedot
Pinta-ala: 2,23 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 0,6 km600 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Mäntsälä
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Suojärvi on pieni järvi, jonka pinta-ala on noin kaksi hehtaaria. Se sijaitsevat Sahajärven valuma-alueella, Korpijärven ja Mäkijärven läheisyydessä. Suojärven rannalla ei ole asutusta. Järven valuma-alueilla ei harjoiteta peltoviljelyä eikä karjataloutta (Henriksson ja Myllyvirta 1991). Järvestä ei ollut saatavilla vedenlaatutietoja.
Suojärvi on lähes umpeenkasvanut.
Nykytila ja suojelu
Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Suojärven vesi on kuulunut luokkaan välttävä vuonna 1991. Vuoden 1993 vesianalyysin perusteella Suojärvi kuului luokkaan tyydyttävä. Kokonaisfosforipitoisuus oli 51 μg/l vuonna 1991 ja 42 μg/l vuonna 1993. Suojärvi voidaan luokitella reheväksi järveksi kyseisten pitoisuuksien perusteella. Klorofyllipitoisuus oli 161 μg/l vuonna 1991 ja 32,1 μg/l vuonna 1993. Kasviplankton koostui lähes kokonaan limalevästä vuoden 1991 tutkimuksen mukaan. Sinileväkukintoja on havaittu elo-syyskuussa vuonna 1985 ja vuosina 1988 ja 2000. Happipitoisuudet ovat olleet Suojärvessä hyviä sekä kesällä että talvella. Vuonna 1993 happipitoisuus oli 9,1 mg/l yhden metrin ja 8,7 mg/l n. kolmen metrin syvyydessä. Lämpötiloissa ei ollut suurta eroa kyseisten syvyyksien välillä, kerrostuneisuus on siis heikkoa. Veden pH oli tasan 7, näkösyvyys 1,1 m ja väriluku 140.
Fekaalisten koliformisten bakteerien ja fekaalisten streptokokkien pitoisuuksia ei ole Suojärvestä mitattu. Suojärven laskennallisesta fosforikuormituksesta aiheutui 29 % peltoviljelystä ja n. 7 % haja- ja loma-asutuksesta vuonna 1991.
Yhteenveto Suojärven tilasta: Suojärvi on ruskeavetinen, rehevä järvi. Rehevöityminen ei ole aiheuttanut suurempia haittoja, ainoastaan limalevää on esiintynyt joskus runsaanlaisesti. Tämä on kuitenkin hyvin tyypillistä ruskeavetisille järville. Suojärven kasvillisuus on aika harvaa, umpeenkasvun vaaraa ei näytä olevan. Pääosin järvi tuntuu olevan hyvässä kunnossa. Yleistä virkistyshyötyä ei järvellä näyttäisi olevan (käyttämätön yhteisranta). Paikallista aktiivisuutta on ilmennyt Sälinkään kalastuskunnan toimesta. Jos järveä aletaan tulevaisuudessa kunnostaa, mahdollinen toimija olisi osakaskunta. Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Suojärven vesikasvillisuus on aika harvaa. Rannoilla on ulpukkaa, palpakkoa ja järvikortetta pienimuotoisina esiintyminä.
Suojärvessä esiintyviä kalalajeja ovat siika, ahven, hauki, lahna ja made. Myös jokirapua on ollut jonkin verran. Suojärveen on istutettu peledsiikaa, haukea, harjusta, kuhaa ja madetta. Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
