Ero sivun ”Niemenjärvi (56.004.1.003)” versioiden välillä
(6 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
+ | Niemenjärvi sijaitsee Raahen kaupungissa, Vihannin taajamasta 8 kilometriä luoteeseen. Järven suurin pituus on 700 metriä ja leveys 500 metriä, sen suurin syvyys on noin 3 metriä. Niemenjärven pohjoispuolella on hieman pienempi Möykkylänjärvi. Niitä erottaa vain 25 metriä pitkä ja neljä metriä leveä salmi ja järvien vedenpinnat ovat samalla tasolla. Salmea avattiin 1960-luvulla, jotta veneillä pääsisi järveltä toiselle. Nyt salmi on taas maatunut ja ruohottunut veneille lähes kulkukelvottomaksi. Molempien järvien vedet laskevat Niemenjärven eteläpäästä lähtevää Hoikkaojaa pitkin edelleen Piehinginjokeen. Vuoden 1920 karttakirjassa Niemenjärven nimi on Piehinkijärvi tiedoksi siitä, että ollaan Piehinginjoen latvojen suurimmalla järvellä. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
+ | Niemenjärveen laskee vanhoja suo-ojia, jotka ovat pahoin maatuneet. Muutamia niistä on tosin joitakin vuosia sitten perattu. Hoikkaojassa vedenlaatu on kuitenkin parempi, kuin alempana Piehinginjoessa. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
+ | Kalalajea ovat hauki, ahven, särki ja kiiski. Made on vähentynyt, muutta vielä sitäkin on. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
+ | Järven etelärannalla sijaitsee asuttu maatila. Vapaa-ajan asutusta järven rannoilla ei ole. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
+ | Niemenjärvestä lähtevään Hoikkaojaan rakennettiin 1840-luvulla mylly. Tarinan mukaan vesi ei tahtonut sille riittää ja siksi Niemenjärven ja Möykkylänjärven välistä ojaa syvennettiin. Mylly purettiin sitten vuonna 1942 ja hirret käytettiin toiseen rakennukseen. | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== |
Nykyinen versio 26. joulukuuta 2018 kello 19.25
Järvi
Nimi: Niemenjärvi
Järvinumero: 56.004.1.003
Vesistöalue: Piehinginjoen yläosan valuma-alue (56.004)
Päävesistö: Piehinkijoki (56)
Perustiedot
Pinta-ala: 21,46 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 2,47 km2 470 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Raahe
Maakunta: Pohjois-Pohjanmaan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Niemenjärvi sijaitsee Raahen kaupungissa, Vihannin taajamasta 8 kilometriä luoteeseen. Järven suurin pituus on 700 metriä ja leveys 500 metriä, sen suurin syvyys on noin 3 metriä. Niemenjärven pohjoispuolella on hieman pienempi Möykkylänjärvi. Niitä erottaa vain 25 metriä pitkä ja neljä metriä leveä salmi ja järvien vedenpinnat ovat samalla tasolla. Salmea avattiin 1960-luvulla, jotta veneillä pääsisi järveltä toiselle. Nyt salmi on taas maatunut ja ruohottunut veneille lähes kulkukelvottomaksi. Molempien järvien vedet laskevat Niemenjärven eteläpäästä lähtevää Hoikkaojaa pitkin edelleen Piehinginjokeen. Vuoden 1920 karttakirjassa Niemenjärven nimi on Piehinkijärvi tiedoksi siitä, että ollaan Piehinginjoen latvojen suurimmalla järvellä.
Nykytila ja suojelu
Niemenjärveen laskee vanhoja suo-ojia, jotka ovat pahoin maatuneet. Muutamia niistä on tosin joitakin vuosia sitten perattu. Hoikkaojassa vedenlaatu on kuitenkin parempi, kuin alempana Piehinginjoessa.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kalalajea ovat hauki, ahven, särki ja kiiski. Made on vähentynyt, muutta vielä sitäkin on.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven etelärannalla sijaitsee asuttu maatila. Vapaa-ajan asutusta järven rannoilla ei ole.
Tarut ja tositarinat
Niemenjärvestä lähtevään Hoikkaojaan rakennettiin 1840-luvulla mylly. Tarinan mukaan vesi ei tahtonut sille riittää ja siksi Niemenjärven ja Möykkylänjärven välistä ojaa syvennettiin. Mylly purettiin sitten vuonna 1942 ja hirret käytettiin toiseen rakennukseen.