Ero sivun ”Vatsianjärvi (21.033.1.007)” versioiden välillä
| (2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
Vatsiassa vesi on kirkasta, mutta usein humuspitoista. Humuspitoisuutta kuvastava väriluku on vaihdellut 15–100 mg Pt/l (kuva 1) ja näkösyvyys 1,2–2,7 m. Keskiruskeissa järvissä väriluku on 20–60 mg Pt/l. Veden pH on pysytellyt neutraalin tuntumassa ja alkaliniteetti eli veden puskurikyky happamoitumista vastaan on ollut hyvä. | Vatsiassa vesi on kirkasta, mutta usein humuspitoista. Humuspitoisuutta kuvastava väriluku on vaihdellut 15–100 mg Pt/l (kuva 1) ja näkösyvyys 1,2–2,7 m. Keskiruskeissa järvissä väriluku on 20–60 mg Pt/l. Veden pH on pysytellyt neutraalin tuntumassa ja alkaliniteetti eli veden puskurikyky happamoitumista vastaan on ollut hyvä. | ||
| − | [[Tiedosto: | + | [[Tiedosto:Vatsia-vari.jpg|400px|Kuva 1. Väriluku kuvaa veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l. Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l.]] |
Vatsian ravinnepitoisuudet kertovat lievästä rehevyydestä. Kokonaistyppi-fosforisuhteen perusteella fosfori on järvessä kasviplanktonin tuotantoa säätelevä ravinne ja loppukesällä sen pitoisuus on ollut hieman alle 20 µg/l (kuva 2). Kasviplanktonin määrää ja siten rehevyyttä kuvastavan ''a''-klorofyllin pitoisuus on ollut lievästi rehevän/rehevän järven tasolla, vuonna 2012 jopa 31 µg/l. | Vatsian ravinnepitoisuudet kertovat lievästä rehevyydestä. Kokonaistyppi-fosforisuhteen perusteella fosfori on järvessä kasviplanktonin tuotantoa säätelevä ravinne ja loppukesällä sen pitoisuus on ollut hieman alle 20 µg/l (kuva 2). Kasviplanktonin määrää ja siten rehevyyttä kuvastavan ''a''-klorofyllin pitoisuus on ollut lievästi rehevän/rehevän järven tasolla, vuonna 2012 jopa 31 µg/l. | ||
| − | [[Tiedosto: | + | [[Tiedosto:Vatsia-happi-fosfori.jpg|400px|Kuva 2. Vatsianjärven happi- ja kokonaisfosforipitoisuus järven alusvedessä lopputalvisin (vas.) ja -kesäisin (oik.). Kerrostuneisuuskausien lopulla 4–8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä. Ruskeavetisten lampien syvänteet voivat olla luontaisista tekijöistä johtuen vähähappisia. Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne ja siten rehevöitymisen kannalta tärkein ravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l.]] |
| − | Vatsianjärvi on kerrostunut lämpötilan mukaan satunnaisesti. Hirvijärven veden juoksutus vaikuttaa Vatsianjärven kerrostuneisuusoloihin. Lämpötilakerrostuneisuus on havaittu joinakin talvina, mutta kesäisin kerrostuneisuus on ollut heikko. Kerrostuneisuuden aikaan happipitoisuus on ollut alusvedessä matala, sillä kerrostuneisuuden vuoksi alusveteen ei pääse juurikaan happea | + | Vatsianjärvi on kerrostunut lämpötilan mukaan satunnaisesti. Hirvijärven veden juoksutus vaikuttaa Vatsianjärven kerrostuneisuusoloihin. Lämpötilakerrostuneisuus on havaittu joinakin talvina, mutta kesäisin kerrostuneisuus on ollut heikko. Kerrostuneisuuden aikaan happipitoisuus on ollut alusvedessä matala, sillä kerrostuneisuuden vuoksi alusveteen ei pääse juurikaan happea. Osittain heikon happitilanteen seurauksena kokonaisfosfori-, ammoniumtyppi- ja rautapitoisuudet ovat kohonneet pohjanläheisissä vesikerroksissa kertoen sisäisestä kuormituksesta. Kesällä päällysvedessä on ollut lievää hapen ylikyllästystä voimakkaasta perustuotannosta johtuen. |
Hygieeniseltä laadultaan Vatsianjärven vesi on täyttänyt uimavedelle asetetut mikrobiologiset laatuvaatimukset. Mahdollista ulosteperäistä saastumista ja yleistä likaantumista ilmentäviä bakteereita on kuitenkin todettu näytteissä, mutta vain pieniä pitoisuuksia. | Hygieeniseltä laadultaan Vatsianjärven vesi on täyttänyt uimavedelle asetetut mikrobiologiset laatuvaatimukset. Mahdollista ulosteperäistä saastumista ja yleistä likaantumista ilmentäviä bakteereita on kuitenkin todettu näytteissä, mutta vain pieniä pitoisuuksia. | ||
| Rivi 53: | Rivi 53: | ||
Riihimäen [http://kartta.riihimaki.fi/ims karttapalvelu] | Riihimäen [http://kartta.riihimaki.fi/ims karttapalvelu] | ||
| + | |||
| + | [http://www.vantaanjoki.fi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry] | ||
Nykyinen versio 2. tammikuuta 2019 kello 13.38
Järvi
Nimi: Vatsianjärvi
Järvinumero: 21.033.1.007
Vesistöalue: Suolijärven - Hirvijärven valuma-alue (21.033)
Päävesistö: Vantaa (21)
Perustiedot
Pinta-ala: 8,46 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,43 km1 430 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Riihimäki
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järvi ympäristöineen
Vatsianjärvi on pieni matala järvi (8,5 ha ja suurin syvyys 3,5 m järven pohjoisosassa) Riihimäen lounaisosassa. Hirvijärvestä laskeva Välioja virtaa Vatsian pohjoisosan läpi edelleen Suolijärveen. Ojan vedenjohtokyvyn ylläpitämiseksi sitä perataan säännöllisesti osana Hirvijärven, Suolijärven ja Kytäjärven säännöstelyä. Hirvijärven veden pinnankorkeutta ja järvestä lähtevää virtaamaa mitataan säännöllisesti Hirvijärven padolla. Ekologiselta tilaltaan erinomaisesta Hirvijärvestä laskevan veden laatu vaikuttaa merkittävästi Vatsianjärven veden laatuun. Vatsianjärven veden laatu on ollut hyvä, vaikka järveä voidaan pitää lievästi rehevänä.
Järven lähivaluma-alue on pääosin metsää. Erityisesti järven eteläisessä osassa, jossa veden vaihtuvuus on hidasta, on runsasta virkistyskäyttöä rajoittavaa vesikasvillisuutta. Järven rannoilla on noin kymmenen kiinteistöä, joista lähes kaikki ovat vapaa-ajan käytössä.
Veden laatu
Vatsianjärven veden laatua on seurattu säännöllisesti vuodesta 2006 alkaen, mutta sitä ennen vain satunnaisesti. Seurantaohjelman havaintopaikka, nimeltään Pohjoisosa 1, on järven syvimmällä kohdalla, jossa syvyyttä on noin 3,5 m. Näytteitä on otettu järven pintakerroksesta, 1 m, ja pohjan läheisyydestä.
Vatsianjärven tulo- ja lähtöuoma sijaitsevat järven kapeassa pohjoisosassa. Hirvijärven juoksutukset vaikuttavat Vatsian luontaiseen vedenkorkeuteen ja veden vaihtuvuuteen.
Vatsiassa vesi on kirkasta, mutta usein humuspitoista. Humuspitoisuutta kuvastava väriluku on vaihdellut 15–100 mg Pt/l (kuva 1) ja näkösyvyys 1,2–2,7 m. Keskiruskeissa järvissä väriluku on 20–60 mg Pt/l. Veden pH on pysytellyt neutraalin tuntumassa ja alkaliniteetti eli veden puskurikyky happamoitumista vastaan on ollut hyvä.
Vatsian ravinnepitoisuudet kertovat lievästä rehevyydestä. Kokonaistyppi-fosforisuhteen perusteella fosfori on järvessä kasviplanktonin tuotantoa säätelevä ravinne ja loppukesällä sen pitoisuus on ollut hieman alle 20 µg/l (kuva 2). Kasviplanktonin määrää ja siten rehevyyttä kuvastavan a-klorofyllin pitoisuus on ollut lievästi rehevän/rehevän järven tasolla, vuonna 2012 jopa 31 µg/l.
Vatsianjärvi on kerrostunut lämpötilan mukaan satunnaisesti. Hirvijärven veden juoksutus vaikuttaa Vatsianjärven kerrostuneisuusoloihin. Lämpötilakerrostuneisuus on havaittu joinakin talvina, mutta kesäisin kerrostuneisuus on ollut heikko. Kerrostuneisuuden aikaan happipitoisuus on ollut alusvedessä matala, sillä kerrostuneisuuden vuoksi alusveteen ei pääse juurikaan happea. Osittain heikon happitilanteen seurauksena kokonaisfosfori-, ammoniumtyppi- ja rautapitoisuudet ovat kohonneet pohjanläheisissä vesikerroksissa kertoen sisäisestä kuormituksesta. Kesällä päällysvedessä on ollut lievää hapen ylikyllästystä voimakkaasta perustuotannosta johtuen.
Hygieeniseltä laadultaan Vatsianjärven vesi on täyttänyt uimavedelle asetetut mikrobiologiset laatuvaatimukset. Mahdollista ulosteperäistä saastumista ja yleistä likaantumista ilmentäviä bakteereita on kuitenkin todettu näytteissä, mutta vain pieniä pitoisuuksia.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Järven yhteisöt
Vatsianjärvellä ei ole vielä omaa järviyhdistystä.
Kytöjärven kalastuskunta
Kalastusasioita Vatsianjärvellä hoitaa Kytöjärven kalastuskunta. Osakaskunnan vesialueeseen kuuluu Vatsianjärven lisäksi (Hämeen puoleinen vesialue), Hirvijärvi, Suolijärvi, Märkiö, Paalijärvi, Sääksjärvi, Pojanjärvi, Kalatonlampi, Valkealampi, Vatsianjärvi, Vihtilampi, Keihäsjoki, Koirajoki, Kytäjoki ja Paalijoki. Yhteensä vesialuetta on 8 km2. Kalasto on kalastuskunnan vesistöissä luontaista kalakantaa. Lisäksi vuosittain istutetaan siikaa, kuhaa ja haukea kalakantojen ylläpitämiseksi
Asutus
Lähes kaikki Vatsianjärven rannalla sijaitsevista noin kymmenestä kiinteistöstä on vapaa-ajan asuntoja. Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven tila ei heikkene tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäisiä vesimääriä ei koske ns. hajajätevesiasetus, mutta niitäkään ei saa johtaa suoraan vesistöön tai kaivon lähelle. Lannoitettaessa tulisi jättää 15–20 metrin suojavyöhyke järven ja kaivon ympärille.
Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät Kesämökin jätevesioppaasta. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista Jätevesiopas-nettisivuilta, kuivakäymälän hoidosta sekä käymäläjätteen käsittelystä.
Aiheesta muualla
Riihimäen karttapalvelu
