Käränkälampi (04.411.1.045)

2 424 000 m³ <br />0,00242 km³ <br />2 424 000 000 l <br /> 3 560 m <br />

Käränkälampi on keskikokoinen järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa ja kuuluu Pohjois-Karjalan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Käränkälampi
Järvinumero: 04.411.1.045
Vesistöalue: Pielisen lähialue (04.411)
Päävesistö: Vuoksi (04)

Perustiedot

Pinta-ala: 42,18 ha
Syvyys: 12,4 m
Keskisyvyys: 5,75 m
Tilavuus: 2 424 000 m³0,00242 km³ <br />2 424 000 000 l <br />
Rantaviiva: 3,56 km3 560 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Lieksa
Maakunta: Pohjois-Karjalan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Järvi on noin 14,0 metriä ylempänä Pielistä. Kirkasvetinen järvi. Järveen ei ole tulo- eikä laskujokia. Pieniä puroja ja ojia tulee Käränkävaaran suunnalta. Vesi suotautuu Pieliseen soraharjujen läpi.

Nykytila ja suojelu

Kärängänsuo on suojeltu. Katso, www.suoluonto.fi

Pertti Heikkinen

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Käränkälammen kalat:

Siika, alkuperäinen ja istutettua kantaa. Ahven, suurimmat yksilöt saatu 50 -60 luvuilla n. 2,0 kg. Hauki, esiintyminen havaittu 80- luvulla Lahnaa havaittu vuonna 2000, kuolleina rannoilla Kiiski Made

50- luvulla lammessa oli ainoastaan siikaa ja ahventa. Kenen toimesta lampeen on tuotu muita kalalajeja ei ole tietoa!

Käränkälammen linnustoa:

Kuikka, Telkkä, Tukkasotka, Koskelo, Suolla Kurkia ja jotsenia. Rantasipi. Harmaalokkeja, joskus myös selkälokkeja. (Selkälokit tulevat Pieliseltä)

Asutus ja vesistön käyttötavat

Lammen rannalla on ollut yksi asutus 60- luvun loppuun saakka. Sen jälkeen rakennettiin lammen ja Pielisen kannakselle lomakeskus, joka on nykyisin jo purettu. Loma-asutusta on Pielisen puoleisella kannaksella runsaasti. Lammen länsiranalle Käränkävaaran alarinteelle on kaavoitettu loma-asutusta, mutta rakentaminen on ollut vähäistä. Jos verrataan lammen veden kirkkautta 60- lukkun on se tummunut merkittävästi. Myös pohjan leväkasvustoa on paikoin runsaasti ja verkot likaantuvat yhden yön aikana "vihreästä limasta". Jokin asia saastuttaa vettä, mutta siitä ei ole vielä saatu selkoa.

HUOMIOITA KESÄLLÄ 2018

Lammen pinnalla on havaittavissa tuulisina päivinä vaahtovanoja. Pitempiaikaisella tuulella vaahto kasautuu vastarannoille paksuiksi vaahtovanoiksi ja -palloiksi. Vaahdon aiheuttajaa ei ole saatu selville, mutta sitä ei ole tietääkseni tarkemmin tutkittukaan. Jorkut tahot epäilevät astianpesujäämiä vedessä (Fairia). Lammen vesi on keskikesällä huomattavasti sameampaa, kuin esim 1990-luvulla ja sitä ennen.

Lintukanta oli erittäin alhainen edellisiin vuosiin verrattuna. Muutama telkkä- ja yksi kuikkapariskunta. PH