Takajärvi (35.893.1.002)

26 360 m <br />

Takajärvi on iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa ja kuuluu Hämeen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Takajärvi
Järvinumero: 35.893.1.002
Vesistöalue: Alajoen valuma-alue (35.893)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 599,29 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 26,36 km26 360 m <br />
Korkeustaso: 109,6 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Hattula
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Takajärvi laskee Alajärven, Iso-Munakkaan, Suojärven ja Viralanjärven kautta Kernaalanjärveen. Sieltä se päätyy Hiidenjoen kautta Vanajaveteen. Takajärven veden pintaa ei säännöstellä, joten veden korkeuden vaihtelu johtuu vuotuisesta sateiden määrästä.

Nykytila ja suojelu

Takajärvi on harvoja Etelä-Suomen kirkasvetisiä järviä, joiden tila on luokiteltu erinomaiseksi.

Sen jälkeen kun on perustettu Alajärven ja Takajärven suojeluyhdistys, on aloitettu erilaisia säännöllisiä seurantatoimenpiteitä, mm. laskuojien virtaamien mittausta ja humuspitoisuuden seurantaa, sillä laskuojat tuovat humusta soilta varsinkin Mustaanpohjaan, mikä värjää veden ruskeaksi.

Takajärven vedenlaatua on seurattu vuosina 1966–2016 kaikkiaan 15 näytteen avulla. Näytteenottopaikka sijaitsee Kotsaaren pohjoispuolella olevan syvänteen kohdalla. Takajärven vesi on yleisellä tasolla erinomaista eikä siinä ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosikymmeninä. Kokonaisfosforin pitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 5–9 μg/l ja Takajärvi on reilusti karujen järvien fosforipitoisuuden raja-arvon (15 μg/l) alapuolella.

Loppukesästä vesi on yleensä vaaleampaa.

Takajärvessä kasvaa mm. nuottaruohoa, mikä on merkki puhtaasta järvestä. Karulla järvellä viihtyy myös isokoskelo, kuikat ja telkät.

Lisää viimeaikaisia seurantatuloksia on yhdistyksen kotisivuilla tiedotteissa sekä Facebook-sivuilla. https://alajarvitakajarvi.wordpress.com/category/tutkimukset/

Kesän 2018 aikana tehdyn kasvitutkimuksen aikana havaittiin kahdessa paikassa kanadanruttolevää, jonka kasvitutkijat poistivat ja tuhosivat kuivalla maalla. Edellyttää jatkuvaa tarkkailua.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Kesän ja kevään 2019 tehdyn lintukartoituksen (Ari Lehtinen) mukaan havainnot: laulujoutsen, metsähanhi, kanadanhanhi, haapana, tavi, sinisorsa, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, pyy, kaakkuri, kuikka, sääksi, kurki, rantasipi, kalatiira, naurulokki, kalalokki, selkälokki, harmaalokki, käki, käenpiika, palokärki, käpytikka, pohjantikka, haarapääsky, räystäspääsky, ruokokerttunen, idänuunilintu, pikkusieppo.

Syksyisin Könnönlahdella kesäasukkaat havainneet harmaahaikaran.

Takajärven ja sen rantojen kasveista tehtiin kesällä 2018 kasvillisuuskartoitus (Heini-Marja Hulkko, Hämeen ELY-keskus), jonka tulokset on julkaistu myös yhdistyksen kotisivujen materiaalipankissa.

Löytyi 39 taksonia: kastikka, vehka, viiltosara, jouhisara, pullosara, hapsiluikka, kanadanvesirutto, järvikorte, rantamatara, kurjenmiekka, tummalahnaruoho, rentovihvilä, jouhivihvilä, nuottaruoho, rantayrtti, terttualpi, ranta-alpi, rantakukka, siniheinä, ruskoärviä, ulpukka, pohjanlumme, suomenlumme, suoputki, järviruoko, heinävita, uistinvita, ahvenvita, kurjenjalka, järvisätkin, rantaleinikki, pystykeihonlehti, järvikaisla, korpikaisla, luhtavuohennokka, rantapalpakko, siimapalpakko ja leveäosmankäämi.

Lisäksi kesäasukkaiden havaintona myös veden tuntumassa kasvavat luhtamatara ja purtojuuri, rantaminttu (Suviranta), rantaleinikki (Suviranta)ja maahumala.

Seuraavat kalahavainnot on kerätty yhdistyksen jäseniltä ja järvellä kalastaneilta: Ahven, hauki, särki, muikku, siika, kuore (norssi), lahna (50 vuoden aikana kerran verkossa), kuha (istutettu), salakka, kiiski, made, kivennuoliainen, ruutana.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Loma-asutus on erittäin tiivistä järven ranta-alueilla. Luoteiskulmassa Liinalahdessa on Kanta-Hämeen Hengitys ry:n leirikeskus Suviranta. Lahnalahdessa on Saalem-seurakunnan leirikeskus, Könnönlahdella Kinkoniemessä Etelä-Hämeen sairaanhoitajat ry:n kesämökki, ja Hitonsaaren etelälpuolella myös Hattulan kunnan leiri- ja virkistysalue Ahoranta. Lounaisosassa Pyhäniemen alue on merkitty kaavoituksessa retkeily- ja ulkoilualueeksi. Myös Lumiriippa niminen saari on retkeily- ja ulkoilualuetta. Wikipedian mukaan Takajärven rannoilla on n. 150 kesämökkiä ja vain muutama maatila.

Tarut ja tositarinat

Takajärvessä on saari nimeltä Hitonsaari, joka joissakin kartoissa on myös Hitusaaren nimellä. Paikallinen maanviljelijä kertoi 50-luvulla, että saari oli saanut nimensä siitä, että saaren on omistanut mies, joka kiroili kovasti ja käytti usein sanaa hitto. (tarua)

Toinen tarina on, että Hitto olisi jäniksen jumala, josta saari olisi saanut nimensä.

Saaren ulkopuolelta kivikosta on 50-luvulla saatu verkoilla yli kilon painoisia ahvenia.

Järven koilliskulmasta Rievetinlahden ranta-alueelta on löydetty kivikautinen asuinpaikka. Kaakkoisrannalta on löydetty muinaisia viljelyröykkiöitä.