Ero sivun ”Suojärvi (18.071.1.002)” versioiden välillä

Nykyinen versio 6. marraskuuta 2019 kello 14.20

Suojärvi on melko pieni järvi Porvoonjoki (18) -päävesistössä. Se sijaitsee Uudenmaan maakunnassa ja kuuluu Uudenmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Suojärvi
Järvinumero: 18.071.1.002
Vesistöalue: Savijoen - Rapuojan alue (18.071)
Päävesistö: Porvoonjoki (18)

Perustiedot

Pinta-ala: 2,23 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 0,6 km600 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Mäntsälä
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Suojärvi on pieni järvi, jonka pinta-ala on noin kaksi hehtaaria. Se sijaitsee Sahajärven valuma-alueella, Korpijärven ja Mäkijärven läheisyydessä. Suojärven rannalla ei ole asutusta. Järven valuma-alueella ei harjoiteta peltoviljelyä eikä karjataloutta (Henriksson ja Myllyvirta 1991). Järvestä ei ole saatavilla vedenlaatutietoja.

Lähde: Hagman, A.-M., Serenius, K. & Rajajärvi, S. 2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008.

Nykytila ja suojelu

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

@@ Rivi 3: / Rivi 3: @@
 ==Järven erityispiirteet==
-Suojärvi on pieni järvi, jonka pinta-ala on noin kaksi hehtaaria. Se sijaitsevat Sahajärven valuma-alueella, Korpijärven ja Mäkijärven läheisyydessä. Suojärven rannalla ei ole asutusta. Järven valuma-alueilla ei harjoiteta peltoviljelyä eikä karjataloutta (Henriksson ja Myllyvirta 1991). Järvestä ei ollut saatavilla vedenlaatutietoja.
+Suojärvi on pieni järvi, jonka pinta-ala on noin kaksi hehtaaria. Se sijaitsee Sahajärven valuma-alueella, Korpijärven ja Mäkijärven läheisyydessä. Suojärven rannalla ei ole asutusta. Järven valuma-alueella ei harjoiteta peltoviljelyä eikä karjataloutta (Henriksson ja Myllyvirta 1991). Järvestä ei ole saatavilla vedenlaatutietoja.
-Suojärvi on lähes umpeenkasvanut.
+Lähde: Hagman, A.-M., Serenius, K. & Rajajärvi, S. 2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008.
 ==Nykytila ja suojelu==
-Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Suojärven vesi on
-kuulunut luokkaan välttävä vuonna 1991. Vuoden 1993 vesianalyysin perusteella
-Suojärvi kuului luokkaan tyydyttävä.
-Kokonaisfosforipitoisuus oli 51 μg/l vuonna 1991 ja 42 μg/l vuonna 1993. Suojärvi
-voidaan luokitella reheväksi järveksi kyseisten pitoisuuksien perusteella. Klorofyllipitoisuus
-oli 161 μg/l vuonna 1991 ja 32,1 μg/l vuonna 1993. Kasviplankton koostui
-lähes kokonaan limalevästä vuoden 1991 tutkimuksen mukaan. Sinileväkukintoja on
-havaittu elo-syyskuussa vuonna 1985 ja vuosina 1988 ja 2000. Happipitoisuudet ovat
-olleet Suojärvessä hyviä sekä kesällä että talvella. Vuonna 1993 happipitoisuus oli
-,1 mg/l yhden metrin ja 8,7 mg/l n. kolmen metrin syvyydessä. Lämpötiloissa ei
-ollut suurta eroa kyseisten syvyyksien välillä, kerrostuneisuus on siis heikkoa. Veden
-pH oli tasan 7, näkösyvyys 1,1 m ja väriluku 140.
-Fekaalisten koliformisten bakteerien ja fekaalisten streptokokkien pitoisuuksia ei ole
-Suojärvestä mitattu.
-Suojärven laskennallisesta fosforikuormituksesta aiheutui 29 % peltoviljelystä ja
-n. 7 % haja- ja loma-asutuksesta vuonna 1991.
-Yhteenveto Suojärven tilasta:
-Suojärvi on ruskeavetinen, rehevä järvi. Rehevöityminen ei ole aiheuttanut suurempia
-haittoja, ainoastaan limalevää on esiintynyt joskus runsaanlaisesti. Tämä on kuitenkin
-hyvin tyypillistä ruskeavetisille järville. Suojärven kasvillisuus on aika harvaa, umpeenkasvun
-vaaraa ei näytä olevan. Pääosin järvi tuntuu olevan hyvässä kunnossa.
-Yleistä virkistyshyötyä ei järvellä näyttäisi olevan (käyttämätön yhteisranta). Paikallista
-aktiivisuutta on ilmennyt Sälinkään kalastuskunnan toimesta. Jos järveä aletaan
-tulevaisuudessa kunnostaa, mahdollinen toimija olisi osakaskunta.
-Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
 ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
-Suojärven vesikasvillisuus on aika harvaa. Rannoilla on ulpukkaa, palpakkoa ja järvikortetta
-pienimuotoisina esiintyminä.
-Suojärvessä esiintyviä kalalajeja ovat siika, ahven, hauki, lahna ja made. Myös jokirapua
-on ollut jonkin verran. Suojärveen on istutettu peledsiikaa, haukea, harjusta,
-kuhaa ja madetta.
-Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
 ==Asutus ja vesistön käyttötavat==