Ero sivun ”Iso-Saikari (19.007.1.002)” versioiden välillä
Rivi 9: | Rivi 9: | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
− | + | Vuonna 1991 peltoviljelyn osuus laskennallisesta fosforikuormituksesta oli lähes 20 %. Luonnonhuuhtouma oli suurin | |
kuormittaja, tuoden 68 % fosforista (Henriksson ja Myllyvirta 1991). | kuormittaja, tuoden 68 % fosforista (Henriksson ja Myllyvirta 1991). | ||
Nykyinen versio 6. marraskuuta 2019 kello 15.01
Järvi
Nimi: Iso-Saikari
Järvinumero: 19.007.1.002
Vesistöalue: Kilpiojan valuma-alue (19.007)
Päävesistö: Mustijoki (19)
Perustiedot
Pinta-ala: 3 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 0,66 km660 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Mäntsälä
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Iso-Saikari on pinta-alaltaan 3 ha ja se sijaitsee Kilpijärven valuma-alueella. Iso-Saikarin valuma-alueen pinta-ala on 0,45 km².
Lähde: Hagman, A.-M., Serenius, K. & Rajajärvi, S. 2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008.
Nykytila ja suojelu
Vuonna 1991 peltoviljelyn osuus laskennallisesta fosforikuormituksesta oli lähes 20 %. Luonnonhuuhtouma oli suurin kuormittaja, tuoden 68 % fosforista (Henriksson ja Myllyvirta 1991).
Lähde: Hagman, A.-M., Serenius, K. & Rajajärvi, S. 2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Asutusta ei Iso-Saikarin valuma-alueella juurikaan ole.
Lähde: Hagman, A.-M., Serenius, K. & Rajajärvi, S. 2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008.