Ero sivun ”Pitkäjärvi (19.003.1.009)” versioiden välillä
| (6 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| − | Pitkäjärven pinta-ala on 0,25 | + | Pitkäjärven pinta-ala on 0,25 km² ja se kuuluu Mäntsälänjoen vesistöalueeseen. |
Pitkäjärvessä on kolme allasta, joista keskimmäisessä sijaitsee ns. syvänne, jonka | Pitkäjärvessä on kolme allasta, joista keskimmäisessä sijaitsee ns. syvänne, jonka | ||
suurin syvyys on 2,8 m. Etelä- ja pohjoisosat ovat matalia. Järven keskisyvyys on | suurin syvyys on 2,8 m. Etelä- ja pohjoisosat ovat matalia. Järven keskisyvyys on | ||
| − | 1, | + | 1,0m. |
| + | |||
Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi. | Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| − | Valuma-alueen pinta-ala on 10,2 | + | Valuma-alueen pinta-ala on 10,2 km². Valuma-alueesta soita on 15 % ja peltoa |
14 %. Pitkäjärven rannalla on paljon (22 kpl) kesämökkejä. Myös kauempana järvestä | 14 %. Pitkäjärven rannalla on paljon (22 kpl) kesämökkejä. Myös kauempana järvestä | ||
on paljon mökkejä. Pitkäjärvessä ei ole yleistä rantaa. Yhteisrantoja löytyy kaksi | on paljon mökkejä. Pitkäjärvessä ei ole yleistä rantaa. Yhteisrantoja löytyy kaksi | ||
| Rivi 24: | Rivi 25: | ||
Pitkäjärvellä havaittiin kalakuolema. Pitkäjärvi on ruskeavetinen ja sen näkösyvyys | Pitkäjärvellä havaittiin kalakuolema. Pitkäjärvi on ruskeavetinen ja sen näkösyvyys | ||
oli 0,8 m ja väriluku 160 mg/l Pt. Sameus oli vain 1,2 FNU. | oli 0,8 m ja väriluku 160 mg/l Pt. Sameus oli vain 1,2 FNU. | ||
| + | |||
| + | Peltoviljelyn osuus Pitkäjärven laskennallisesta fosforikuormituksesta oli 56 % ja haja- ja | ||
| + | loma-asutuksen osuus 8 % vuonna 1991 (Henriksson ja Myllyvirta 1991). | ||
| + | Fekaalisten koliformisten bakteerien pitoisuuksien perusteella Pitkäjärven vesi on | ||
| + | uimavedeksi hyvää. Fekaalisia streptokokkeja ei ole mitattu. | ||
| + | Yhteenveto Pitkäjärven tilasta: | ||
| + | Pitkäjärvi on hyvin rehevä järvi, jossa on runsaasti vesikasvillisuutta. Järven ongelmina | ||
| + | ovat rehevöityminen, umpeenkasvu ja pohjan liettyminen. Umpeenkasvu uhkaa | ||
| + | etenkin etelä- ja pohjoisosia. Pitkäjärveen johtavaan Koveronojaan on perustettu | ||
| + | suojavyöhyke (3,88 ha). Pitkäjärven yhteisrantoja ei käytetä. Kunnostuksissa mahdollisena | ||
| + | toimijana voisi olla Sälinkään osakaskunta. Käyttäjiä kohteella on arvioitu | ||
| + | olevan kymmeniä. | ||
| + | |||
Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi. | Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi. | ||
| + | |||
| + | ==Seuranta ja tarkkailu== | ||
| + | Keski-Uudenmaan ympäristökeskus seurasi kesällä 2016 Mäntsälän Pitkäjärven veden laatua. Järven veden laatu pysyi seurantajaksolla edellisvuosien kaltaisena eikä suuria muutoksia havaittu. Pitkäjärven ekologista tilaa ei ole luokiteltu, mutta pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Pitkäjärvi kuuluu luokkaan välttävä. | ||
| + | Pitkäjärvi on matala järvi, jonka ongelma on rehevöityminen ja vähitellen tapahtuva umpeenkasvu. Kesäaikaan järven happitilanne on hyvä veden nopean vaihtuvuuden takia, mutta talviaikaan on esiintynyt happikatoja. Pitkäjärven kokonaistyppipitoisuus (1300 µg/l) on hieman laskenut viime vuosina. Pitkäjärvellä kokonaisfosforin (65 µg/l) ja klorofylli a:n (29 µg/l) pitoisuudet ovat pysyneet vuosien ajan lähes samalla tasolla ja kertovat edelleen rehevyydestä. Järven näytteissä ei havaittu juuri lainkaan sinilevää. | ||
| + | |||
| + | Pitkäjärveä tutkitaan seuraavan kerran vuosina 2020 ja 2023. | ||
| + | |||
| + | Lähde:Mäntsälän järviraportti 2016-2017. Paula Luodeslampi. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| − | Pitkäjärven vesikasvillisuus | + | Vuonna 2008 valmistuneessa Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelmassa Pitkäjärven vesikasvillisuus kuvattiin hyvin runsaaksi. Rantoja kiersi ilmaversoisvyöhyke, |
joka koostui pääosin järviruo’osta. Kelluslehtisistä oli ulpukkaa ja erityisesti lummetta. | joka koostui pääosin järviruo’osta. Kelluslehtisistä oli ulpukkaa ja erityisesti lummetta. | ||
Kasvillisuudessa oli myös palpakkoa. Vesikasvillisuus peitti lähes kokonaan | Kasvillisuudessa oli myös palpakkoa. Vesikasvillisuus peitti lähes kokonaan | ||
| − | järven eteläosan. Keskiosassa kasvillisuutta ei | + | järven eteläosan. Keskiosassa kasvillisuutta ei ollut ilmakuvan mukaan niin paljon. |
| − | Pohjoisosa taas | + | Pohjoisosa taas näytti lähes umpeenkasvaneelta. |
| + | |||
Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi. | Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | Pitkäjärven valuma-alueella on yhteensä 375 vakituisesti asuttua ja vapaa-ajan kiinteistöä, joista ranta-vyöhykkeellä 29 kappaletta (Mäntsälän maankäyttöpalvelut 2018). Pitkäjärvessä ei ole yleistä uimarantaa, mutta yhteisrantoja on kaksi. | ||
| + | |||
| + | Lähde:Mäntsälän järviraportti 2016-2017. Paula Luodeslampi. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 7. marraskuuta 2019 kello 14.01
Järvi
Nimi: Pitkäjärvi
Järvinumero: 19.003.1.009
Vesistöalue: Mäntsälänjoen valuma-alue (19.003)
Päävesistö: Mustijoki (19)
Perustiedot
Pinta-ala: 24,98 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 3,77 km3 770 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Mäntsälä
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Pitkäjärven pinta-ala on 0,25 km² ja se kuuluu Mäntsälänjoen vesistöalueeseen. Pitkäjärvessä on kolme allasta, joista keskimmäisessä sijaitsee ns. syvänne, jonka suurin syvyys on 2,8 m. Etelä- ja pohjoisosat ovat matalia. Järven keskisyvyys on 1,0m.
Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Nykytila ja suojelu
Valuma-alueen pinta-ala on 10,2 km². Valuma-alueesta soita on 15 % ja peltoa 14 %. Pitkäjärven rannalla on paljon (22 kpl) kesämökkejä. Myös kauempana järvestä on paljon mökkejä. Pitkäjärvessä ei ole yleistä rantaa. Yhteisrantoja löytyy kaksi kappaletta, mutta näitä kumpaakaan ei käytetä. Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Pitkäjärvi kuului luokkaan välttävä vuosina 1989 - 1992 ja 2000 - 2003. Kokonaisfosforipitoisuus oli vuonna 1991 kesäkuussa 65 μg/l. Elokuussa pitoisuus oli niinkin korkea kuin 98 μg/l. Tällöin klorofyllipitoisuus oli 35 μg/l. Vuonna 2003 heinäkuussa kokonaisfosforipitoisuus oli Pitkäjärven eteläosassa 46 μg/l ja keskiosassa 36 μg/l. Klorofyllipitoisuudet olivat vastaavasti 36 ja 21 μg/l. Näiden arvojen perusteella voidaan sanoa Pitkäjärven olevan rehevä, ja eteläosan keskiosaa rehevämpi. Pitkäjärven happipitoisuus on ollut huono talvina 1991 ja 1993. Talvella 2002 - 2003 Pitkäjärvellä havaittiin kalakuolema. Pitkäjärvi on ruskeavetinen ja sen näkösyvyys oli 0,8 m ja väriluku 160 mg/l Pt. Sameus oli vain 1,2 FNU.
Peltoviljelyn osuus Pitkäjärven laskennallisesta fosforikuormituksesta oli 56 % ja haja- ja loma-asutuksen osuus 8 % vuonna 1991 (Henriksson ja Myllyvirta 1991). Fekaalisten koliformisten bakteerien pitoisuuksien perusteella Pitkäjärven vesi on uimavedeksi hyvää. Fekaalisia streptokokkeja ei ole mitattu. Yhteenveto Pitkäjärven tilasta: Pitkäjärvi on hyvin rehevä järvi, jossa on runsaasti vesikasvillisuutta. Järven ongelmina ovat rehevöityminen, umpeenkasvu ja pohjan liettyminen. Umpeenkasvu uhkaa etenkin etelä- ja pohjoisosia. Pitkäjärveen johtavaan Koveronojaan on perustettu suojavyöhyke (3,88 ha). Pitkäjärven yhteisrantoja ei käytetä. Kunnostuksissa mahdollisena toimijana voisi olla Sälinkään osakaskunta. Käyttäjiä kohteella on arvioitu olevan kymmeniä.
Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Seuranta ja tarkkailu
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus seurasi kesällä 2016 Mäntsälän Pitkäjärven veden laatua. Järven veden laatu pysyi seurantajaksolla edellisvuosien kaltaisena eikä suuria muutoksia havaittu. Pitkäjärven ekologista tilaa ei ole luokiteltu, mutta pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Pitkäjärvi kuuluu luokkaan välttävä. Pitkäjärvi on matala järvi, jonka ongelma on rehevöityminen ja vähitellen tapahtuva umpeenkasvu. Kesäaikaan järven happitilanne on hyvä veden nopean vaihtuvuuden takia, mutta talviaikaan on esiintynyt happikatoja. Pitkäjärven kokonaistyppipitoisuus (1300 µg/l) on hieman laskenut viime vuosina. Pitkäjärvellä kokonaisfosforin (65 µg/l) ja klorofylli a:n (29 µg/l) pitoisuudet ovat pysyneet vuosien ajan lähes samalla tasolla ja kertovat edelleen rehevyydestä. Järven näytteissä ei havaittu juuri lainkaan sinilevää.
Pitkäjärveä tutkitaan seuraavan kerran vuosina 2020 ja 2023.
Lähde:Mäntsälän järviraportti 2016-2017. Paula Luodeslampi.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vuonna 2008 valmistuneessa Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelmassa Pitkäjärven vesikasvillisuus kuvattiin hyvin runsaaksi. Rantoja kiersi ilmaversoisvyöhyke, joka koostui pääosin järviruo’osta. Kelluslehtisistä oli ulpukkaa ja erityisesti lummetta. Kasvillisuudessa oli myös palpakkoa. Vesikasvillisuus peitti lähes kokonaan järven eteläosan. Keskiosassa kasvillisuutta ei ollut ilmakuvan mukaan niin paljon. Pohjoisosa taas näytti lähes umpeenkasvaneelta.
Lähde: Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Pitkäjärven valuma-alueella on yhteensä 375 vakituisesti asuttua ja vapaa-ajan kiinteistöä, joista ranta-vyöhykkeellä 29 kappaletta (Mäntsälän maankäyttöpalvelut 2018). Pitkäjärvessä ei ole yleistä uimarantaa, mutta yhteisrantoja on kaksi.
Lähde:Mäntsälän järviraportti 2016-2017. Paula Luodeslampi.
