Ero sivun ”Venunjärvi (19.003.1.005)” versioiden välillä
| (17 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| − | Venunjärven pinta-ala on 0,12 | + | Venunjärven pinta-ala on 0,12 km² ja se kuuluu Mäntsälänjoen vesistöalueeseen. |
Venunjärvi muodostuu kahdesta altaasta, jotka molemmat ovat aika syviä. Järven | Venunjärvi muodostuu kahdesta altaasta, jotka molemmat ovat aika syviä. Järven | ||
| − | keskisyvyys on 2,7 m ja maksimisyvyys 5,6 m. Valuma-alueen pinta-ala on 0,7 | + | keskisyvyys on 2,7 m ja maksimisyvyys 5,6 m. Valuma-alueen pinta-ala on 0,7 km². |
| − | Valuma-alueesta suurin osa on metsää (68 %). Soiden osuus on 18 % ja peltoja | + | Valuma-alueesta suurin osa on metsää (68 %). Soiden osuus on 18 % ja peltoja valuma-alueella ei ole lainkaan. Järven tila on keskitasoa parempi, mutta järvessä esiintyy säännöllisesti happikatoja. Venunjärvi sijaitsee Mäntsälän keskustaajaman läheisyydessä, mutta ei asemakaava-alueella. Hulevedet eivät aiheuta merkittävää kuormitusta järvelle. |
| − | ei ole lainkaan. | + | |
| + | Lähteet: | ||
| + | Hagman, A.-M., Serenius, K. & Rajajärvi, S. 2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. | ||
| + | |||
| + | Marttunen, M., Sammalkorpi, I., Hagman, A.-M., Lehtoranta, V., Serenius, K., Harjula. H, & Vääriskoski, J. 2008. Monitavoitearviointi järvikunnostushankkeiden vertailussa. Menetelmän kuvaus ja testaus Mäntsälän ja Uudenmaan järvillä. | ||
| + | |||
| + | Mäntsälän kunnan hulevesiohjelma 2015 | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Venunjärven vesi on | ||
| + | kuulunut luokkaan hyvä vuosina 1984 - 1986 ja 1989 - 1992. | ||
| + | Venunjärven kokonaisfosforipitoisuus oli 11 μg/l kesäkuussa ja 14 μg/l heinäkuussa | ||
| + | vuonna 1991. Venunjärvi voidaan luokitella karuksi järveksi näiden pitoisuuksien | ||
| + | perusteella. Klorofyllipitoisuus oli 24 μg/l samana vuonna. Tämä pitoisuus viittaa | ||
| + | jo rehevyyteen. Kasviplankton koostui limalevästä ja piilevistä vuoden 1991 tutkimuksen | ||
| + | mukaan. Loppukeväisin Venunjärven happipitoisuus on ollut aika huono, | ||
| + | 1,3 mg/l vuonna 1991 ja 1,2 mg/l vuonna 1996. Kesällä 1991 alusvesi oli myös lähes | ||
| + | hapeton. Koska järvi on syvä, se myös kerrostuu. Lämpötila oli 16,4 °C metrin ja | ||
| + | 6,4 °C 4,5 m:n syvyydessä. Näkösyvyys on 1,9m. | ||
| + | Venunjärven laskennallisesta fosforikuormituksesta suurin osa (69 %) oli vuonna | ||
| + | 1991 peräisin luonnonhuuhtoumasta. Metsätalouden osuus oli 6,1 % ja loma-asutuksen | ||
| + | vain 2,5 % (Henriksson ja Myllyvirta 1991). | ||
| + | Fekaalisten koliformisten bakteerien ja fekaalisten streptokokkien pitoisuuksia ei | ||
| + | ole Venunjärvestä mitattu. | ||
| + | Yhteenveto Venunjärven tilasta: | ||
| + | Venunjärvi on ravinnepitoisuuksiensa perusteella karu, joskin sen klorofyllipitoisuus | ||
| + | kuvastaa rehevyyttä. Kesäaikainen alusveden hapettomuus kertoo rehevyydestä, | ||
| + | mutta jos happea on riittävästi ylemmissä vesikerroksissa, tämä ei aiheuta ongelmia. | ||
| + | Lämpötilakerrostuneisuus estänee ravinteiden pääsyn pohjalta pinnanläheisiin | ||
| + | vesiin. Matalien alueiden runsas vesikasvillisuus saattaa haitata virkistyskäyttöä. | ||
| + | Suurta virkistysarvoa järvellä ei ole, järven rannoilla on kymmenkunta kesämökkiä | ||
| + | eikä yleisesti käytettäviä rantoja ole. Venunjärven länsipuolelta alkaa Natura-luonnonsuojelualue, joka on osittain järven valuma-alueella. Kunnostuksissa toimijana | ||
| + | voisi olla osakaskunta. | ||
| + | |||
| + | Lähde: Hagman, A.-M., Serenius, K. & Rajajärvi, S. 2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | Vuoden 2008 Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelmaa varten Venunjärven kasvillisuuden peittävyyttä arvioitiin ilmakuvasta. Järven | ||
| + | molemmissa päissä kasvillisuus oli hyvin runsasta. Etenkin luoteisosa näytti aika | ||
| + | umpeenkasvaneelta. Kasvillisuusrajat piirrettiin ilmakuvan mukaan karttaan. Muita | ||
| + | kasvillisuustietoja ei ollut saatavilla. Kalastosta ei ollut tietoja | ||
| + | saatavilla, mutta sen arveltiin olevan todennäköisesti särkivaltaista. | ||
| + | |||
| + | Lähde: Hagman, A.-M., Serenius, K. & Rajajärvi, S. 2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | Peltoja valuma-alueella ei ole lainkaan. Vuonna 1991 järven rannoilla oli 10 kesämökkiä. Kesämökkien määrä ei näyttäisi lisääntyneen vuoteen 2005 mennessä. Venunjärvellä ei ole yleistä eikä yhteisrantaa. Järveen ei tule kohdistumaan tulevaisuudessakaan suurta virkistyskäyttöpainetta. | ||
| + | |||
| + | Lähde: Hagman, A.-M., Serenius, K. & Rajajärvi, S. 2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 7. marraskuuta 2019 kello 15.16
Järvi
Nimi: Venunjärvi
Järvinumero: 19.003.1.005
Vesistöalue: Mäntsälänjoen valuma-alue (19.003)
Päävesistö: Mustijoki (19)
Perustiedot
Pinta-ala: 10,36 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 2,35 km2 350 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Mäntsälä
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Venunjärven pinta-ala on 0,12 km² ja se kuuluu Mäntsälänjoen vesistöalueeseen. Venunjärvi muodostuu kahdesta altaasta, jotka molemmat ovat aika syviä. Järven keskisyvyys on 2,7 m ja maksimisyvyys 5,6 m. Valuma-alueen pinta-ala on 0,7 km². Valuma-alueesta suurin osa on metsää (68 %). Soiden osuus on 18 % ja peltoja valuma-alueella ei ole lainkaan. Järven tila on keskitasoa parempi, mutta järvessä esiintyy säännöllisesti happikatoja. Venunjärvi sijaitsee Mäntsälän keskustaajaman läheisyydessä, mutta ei asemakaava-alueella. Hulevedet eivät aiheuta merkittävää kuormitusta järvelle.
Lähteet: Hagman, A.-M., Serenius, K. & Rajajärvi, S. 2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008.
Marttunen, M., Sammalkorpi, I., Hagman, A.-M., Lehtoranta, V., Serenius, K., Harjula. H, & Vääriskoski, J. 2008. Monitavoitearviointi järvikunnostushankkeiden vertailussa. Menetelmän kuvaus ja testaus Mäntsälän ja Uudenmaan järvillä.
Mäntsälän kunnan hulevesiohjelma 2015
Nykytila ja suojelu
Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Venunjärven vesi on kuulunut luokkaan hyvä vuosina 1984 - 1986 ja 1989 - 1992. Venunjärven kokonaisfosforipitoisuus oli 11 μg/l kesäkuussa ja 14 μg/l heinäkuussa vuonna 1991. Venunjärvi voidaan luokitella karuksi järveksi näiden pitoisuuksien perusteella. Klorofyllipitoisuus oli 24 μg/l samana vuonna. Tämä pitoisuus viittaa jo rehevyyteen. Kasviplankton koostui limalevästä ja piilevistä vuoden 1991 tutkimuksen mukaan. Loppukeväisin Venunjärven happipitoisuus on ollut aika huono, 1,3 mg/l vuonna 1991 ja 1,2 mg/l vuonna 1996. Kesällä 1991 alusvesi oli myös lähes hapeton. Koska järvi on syvä, se myös kerrostuu. Lämpötila oli 16,4 °C metrin ja 6,4 °C 4,5 m:n syvyydessä. Näkösyvyys on 1,9m. Venunjärven laskennallisesta fosforikuormituksesta suurin osa (69 %) oli vuonna 1991 peräisin luonnonhuuhtoumasta. Metsätalouden osuus oli 6,1 % ja loma-asutuksen vain 2,5 % (Henriksson ja Myllyvirta 1991). Fekaalisten koliformisten bakteerien ja fekaalisten streptokokkien pitoisuuksia ei ole Venunjärvestä mitattu. Yhteenveto Venunjärven tilasta: Venunjärvi on ravinnepitoisuuksiensa perusteella karu, joskin sen klorofyllipitoisuus kuvastaa rehevyyttä. Kesäaikainen alusveden hapettomuus kertoo rehevyydestä, mutta jos happea on riittävästi ylemmissä vesikerroksissa, tämä ei aiheuta ongelmia. Lämpötilakerrostuneisuus estänee ravinteiden pääsyn pohjalta pinnanläheisiin vesiin. Matalien alueiden runsas vesikasvillisuus saattaa haitata virkistyskäyttöä. Suurta virkistysarvoa järvellä ei ole, järven rannoilla on kymmenkunta kesämökkiä eikä yleisesti käytettäviä rantoja ole. Venunjärven länsipuolelta alkaa Natura-luonnonsuojelualue, joka on osittain järven valuma-alueella. Kunnostuksissa toimijana voisi olla osakaskunta.
Lähde: Hagman, A.-M., Serenius, K. & Rajajärvi, S. 2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vuoden 2008 Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelmaa varten Venunjärven kasvillisuuden peittävyyttä arvioitiin ilmakuvasta. Järven molemmissa päissä kasvillisuus oli hyvin runsasta. Etenkin luoteisosa näytti aika umpeenkasvaneelta. Kasvillisuusrajat piirrettiin ilmakuvan mukaan karttaan. Muita kasvillisuustietoja ei ollut saatavilla. Kalastosta ei ollut tietoja saatavilla, mutta sen arveltiin olevan todennäköisesti särkivaltaista.
Lähde: Hagman, A.-M., Serenius, K. & Rajajärvi, S. 2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Peltoja valuma-alueella ei ole lainkaan. Vuonna 1991 järven rannoilla oli 10 kesämökkiä. Kesämökkien määrä ei näyttäisi lisääntyneen vuoteen 2005 mennessä. Venunjärvellä ei ole yleistä eikä yhteisrantaa. Järveen ei tule kohdistumaan tulevaisuudessakaan suurta virkistyskäyttöpainetta.
Lähde: Hagman, A.-M., Serenius, K. & Rajajärvi, S. 2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008.
