Ero sivun ”Lammaslampi (81.055.1.012)” versioiden välillä
p |
|||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
Lammaslammen itäpuolella on tiiviisti rakennettu asuinalue. Muualla järven ympärillä on pääasiallisesti hoidettua puistoaluetta. Hieman kauempana on suljettua, tiivistä metsää. Järven valuma-alueeseen kuuluu myös Furumossen-suoalue. | Lammaslammen itäpuolella on tiiviisti rakennettu asuinalue. Muualla järven ympärillä on pääasiallisesti hoidettua puistoaluetta. Hieman kauempana on suljettua, tiivistä metsää. Järven valuma-alueeseen kuuluu myös Furumossen-suoalue. | ||
| − | Lammaslammen ympärillä kulkee kattava reittiverkosto. Asvaltti- ja sorateiden lisäksi lähimetsissä kulkee eriasteisia polkuja. Järven rannalla on kaksi epävirallista uimalaituria sekä epävirallinen uimaranta. Järvi soveltuu uimiseen korkeasta humuspitoisuudestaan huolimatta. | + | Lammaslammen ympärillä kulkee kattava reittiverkosto. Asvaltti- ja sorateiden lisäksi lähimetsissä kulkee eriasteisia polkuja. Järven rannalla on kaksi epävirallista uimalaituria sekä pohjoispuolella koirien epävirallinen uimaranta. Järvi soveltuu uimiseen korkeasta humuspitoisuudestaan huolimatta. |
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Versio 12. heinäkuuta 2020 kello 17.59
Järvi
Nimi: Lammaslampi
Järvinumero: 81.055.1.012
Vesistöalue: Espoonjoen valuma-alue (81.055)
Päävesistö: Suomenlahden rannikkoalue (81)
Perustiedot
Pinta-ala: 6,31 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,06 km1 060 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Vantaa
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue:
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Ruskeavetinen pieni ja matala järvi. Ruskeavetisyys on seurausta järven korkeasta humuspitoisuudesta.
Nykytila ja suojelu
Järven syvänteen happitilanteen parantamiseksi käytössä on vuonna 1998 käyttöön otettu ilmastuskaivo. Ennen tätä käytössä oli Hydixor-ilmastin (1994-1997).
Hoitokalastusta suoritettiin vuosina 1995 ja 1998.
Fosforin kemiallista saostamista kokeiltiin vuonna 1996.
Vuonna 1997 suoritettiin imuruoppaus, joka kattoi kolmasosan järven pinta-alasta. Koillisrannalla suoritettiin pienempi imuruoppaus vuonna 2001.
Kosteikko rakennettiin tulopuroon vuonna 2004.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Lammaslammen itäpuolella on tiiviisti rakennettu asuinalue. Muualla järven ympärillä on pääasiallisesti hoidettua puistoaluetta. Hieman kauempana on suljettua, tiivistä metsää. Järven valuma-alueeseen kuuluu myös Furumossen-suoalue.
Lammaslammen ympärillä kulkee kattava reittiverkosto. Asvaltti- ja sorateiden lisäksi lähimetsissä kulkee eriasteisia polkuja. Järven rannalla on kaksi epävirallista uimalaituria sekä pohjoispuolella koirien epävirallinen uimaranta. Järvi soveltuu uimiseen korkeasta humuspitoisuudestaan huolimatta.
