Ero sivun ”Humaljärvi (81.061.1.014)” versioiden välillä

Nykyinen versio 6. syyskuuta 2020 kello 10.47

Humaljärvi on melko iso järvi Suomenlahden rannikkoalue (81) -päävesistössä. Se sijaitsee Uudenmaan maakunnassa ja kuuluu Uudenmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Humaljärvi
Järvinumero: 81.061.1.014
Vesistöalue: Estbyån valuma-alue (81.061)
Päävesistö: Suomenlahden rannikkoalue (81)

Perustiedot

Pinta-ala: 429,5 ha
Syvyys: 9,16 m
Keskisyvyys: 4,39 m
Tilavuus: 18 870 700 m³0,0189 km³ <br />18 870 700 000 l <br />
Rantaviiva: 16,68 km16 680 m <br />
Korkeustaso: 17,4 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Kirkkonummi
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue:

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Humaljärvi (81.061.1.014)/Humaljärven länsipään uimaranta

9. kesäkuu 2013 14:36

Uimarannalla ei juuri pal...

Kaikki kuvat järveltä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Humaljärvi on Kirkkonummen toiseksi suurin järvi. Humaljärvi on sameavetinen järvi, joka on entistä merenpohjaa. Järven pituus ja halkaisija ovat noin 3,5 x 2,5 km. Humaljärvessä on kaksi saarta sekä muutamia luotoja tai pintaan ulottuvia kiviä.

Kuva 1. Humaljärven selkä

Ympäröivä rantamaasto länsi- ja pohjoispuolla on loivapiirteistä, pääosin peltoja, etelässä ja idässä metsäiset rannat kohoavat selvästi korkeammalle. Vastaavat muodot heijastuvat myös järven pinnan alla, sillä länsi- ja pohjoisrannat ovat matalia, itä- ja etelärannat jyrkempiä.

Läntisen kolmanneksen syvyys on enimmillään noin 4-5 metriä, järven keskiosan ja itäpään enimmillään noin 7-8 metriä.

Pinnankorkeutta säädellään lounaisnurkasta lähtevän lasku-uoma Ingelsån suulla olevalla pohjapadolla. Kyseisen puron alajuoksulta on otettu 1990-luvun alkupuolelta lähtien vettä puhdistettavaksi teollisuuden ja kunnan tarpeisiin.

Nykytila ja suojelu

Järven vedessä on ajoittain loppukesästä ja syksyllä sinilevää, muttei 2000-luvulla kuitenkaan sellaisia paksuja puuromaisia esiintymiä kuin esim. 1950-luvulla.

Raakavedenoton vuoksi järvellä on voimassa lääninhallituksen 1990-luvun alussa määräämä polttomoottoreiden käyttökielto. 2010-luvulla järvelle määrättiin myös jäälläajokielto muutamin poikkeuksin, jotka edellyttävät etukäteisilmoitusta kunnan ympäristönsuojeluyksikölle.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Sameavetisen järven tärkeimmät saalislajit ovat kuha, ahven ja hauki.

Järven vesikasvillisuus on kaksijakoinen. Suuressa osin rantaviivaa kasvillisuus on hyvin vähäistä, mutta länsirannan vesikasvillisuus (järviruoko, järvikaisla) on tyypillistä rehevälle järvelle.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Pohjoisrannoilla on viljelysmaata.

Järven länsipäässä sijaitseva Volsin vanhainkoti, Wohls Gård ja koillisreunalla sijaitseva Veklahti lienevät suurimmat yksittäiset järven vaikutuspiirissä sijaitsevat asuinkeskittymät.

Lisäksi rannoilla on haja- ja loma-asutusta.

Humaljärvessä ei ole yleistä uimarantaa.

Kvarnbyn, Smedsbyn ja Österbyn kalastuskuntien alueella verkkojen minimisilmäkoko on 55 mm (vuoden 2020 tieto).

Tarut ja tositarinat

Sigurdsin kartano

Järven länsipäässä sijaitsee Sigurdsin kartano, jonne seudun valkoiset joukot olivat kokoontuneet sisällissodan aikaan talvella 1917-1918. Nämä joukot perääntyivät punaisten hyökkäyksen tieltä jään yli itään, kuuleman mukaan noin 600 miestä ja 100 hevosta.

Porkkalan vuokrakauden aikainen Suomen ja Neuvostoliiton välinen raja kulki Humaljärven poikki 1944-1956. Järven länsipäässä Volsintiellä Sigurdsin kartanon kohdalla on tästä muistuttamassa valtioiden rajapyykit, joskin liikenneturvallisuussyistä todellista historiallista paikkaa etelämpänä.

Wohls Gård

Länsirannalla sijaitseva Wohls Gård on 1600 -luvulta ja sen päärakennus on 200 vuotta vanha ja kartanopuisto on Kirkkonummen vanhin. Kirkkonummen kunta osti tilan 1892 asessori Johan Logenin perillisiltä ja käytti sitä kunnalliskotina. Helmikuussa 1918, taisteluiden käydessä punaisten ja valkoisten välillä Sigurdsin tilan tuntumassa, Wohls Gårdin vanhassa rakennuksessa toimi sotasairaala. 1970-luvun keskivaiheesta asti Wohls on seissyt tyhjillään, kunnes Kirkkonummen Aktia Säästöpankkisäätiö on v.2011 lähtien kunnostanut rakennuksia ja kartanopuistoa. Kartanossa toimii tilausravintola.

Wohls Gård

Tutkimus ja seuranta

Humaljärven vedenlaatua on tutkittu Kirkkonummen kunnan ja Suomen Sokeri Oy:n toimesta. Syynä vedenlaadun tarkkailuun on Volsin jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailu ja Suomen Sokerin vedenottoon liittyvä vesistötarkkailuvelvoite.

Humaljärven Seurannan raportteja Kirkkonummen kunnan sivuilla

Aiheesta muualla

seurantatietoja Humaljärven padolta

Kvarnbyn kalastuskunta

Humaljärven kalataloudellinen tarkkailu v.2010, Länsi-uudenmaan vesi ja ympäristö

@@ Rivi 3: / Rivi 3: @@
 ==Järven erityispiirteet==
-Humaljärvi on Kirkkonummen toiseksi suurin järvi. Sameavetinen järvi, entistä merenpohjaa. Ääriulottuvuudet noin 3,5 x 2,5 km. Kaksi saarta, muutamia luotoja tai pintaan ulottuvia kiviä.
+Humaljärvi on Kirkkonummen toiseksi suurin järvi. Humaljärvi on sameavetinen järvi, joka on entistä merenpohjaa. Järven pituus ja halkaisija ovat noin 3,5 x 2,5 km. Humaljärvessä on kaksi saarta sekä muutamia luotoja tai pintaan ulottuvia kiviä.
 [[Tiedosto:Humaljärvi_näkymä_lounaaseen.jpg|160px]]
@@ Rivi 9: / Rivi 9: @@
 '''Kuva 1.  Humaljärven selkä'''
-Ympäröivä rantamaasto länsi- ja pohjoispuolla loivapiirteistä, pääosin peltoja, etelässä ja idässä metsäiset rannat kohoavat selvästi korkeammalle. Vastaavat muodot heijastuvat myös järven pinnan alla:
+Ympäröivä rantamaasto länsi- ja pohjoispuolla on loivapiirteistä, pääosin peltoja, etelässä ja idässä metsäiset rannat kohoavat selvästi korkeammalle. Vastaavat muodot heijastuvat myös järven pinnan alla, sillä länsi- ja pohjoisrannat ovat matalia, itä- ja etelärannat jyrkempiä.
-Länsi- ja pohjoisrannat ovat matalia, itä- ja etelärannat jyrkempiä.
 Läntisen kolmanneksen syvyys on enimmillään noin 4-5 metriä, järven keskiosan ja itäpään enimmillään noin 7-8 metriä.
@@ Rivi 18: / Rivi 17: @@
 ==Nykytila ja suojelu==
-Järven vedessä on alkanut esiintyä loppukesästä tyypillisesti paljon levää 2000-luvun puolivälin jälkeen maatalouden lisääntyneestä kuormituksesta ja Kirkkonummen kaupungin omistaman Volskodin (vanhainkoti) jätehuollon pettämisestä johtuen. 2000-luvun alussa tutkitut järvivesi näytteet olivat laboratoriotutkimuksissa juomakelpoisia ja verrattavissa kaivoveteen. Järven kuormittumisesta ja rehevöitymisestä johtuen Kirkkonummen kaupunki laukkautti järven vedentilan seuraamisen.
+Järven vedessä on ajoittain loppukesästä ja syksyllä sinilevää, muttei 2000-luvulla kuitenkaan sellaisia paksuja puuromaisia esiintymiä kuin esim. 1950-luvulla.
-Humäljärven veden tutkimus on laiminlyöty viimevuosina eikä päivitettyjä tietoja ole saatavilla.
 Raakavedenoton vuoksi järvellä on voimassa lääninhallituksen 1990-luvun alussa määräämä polttomoottoreiden käyttökielto.
+-luvulla järvelle määrättiin myös jäälläajokielto muutamin poikkeuksin, jotka edellyttävät etukäteisilmoitusta kunnan ympäristönsuojeluyksikölle.
 ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
@@ Rivi 38: / Rivi 36: @@
 Lisäksi rannoilla on haja- ja loma-asutusta.
-Humaljärvessä ei ole kunnan yleistä uimarantaa.
+Humaljärvessä ei ole yleistä uimarantaa.
-Kalastusalueen osakaskunnat: Kvarnbyn osakaskunnat ja Smedsbyn kalastuskunta.
-Järvellä on voimassa Kalastusalueen vuonna 2012 määräämä verkkojen silmäkoon minimikoko 45 mm.
+Kvarnbyn, Smedsbyn ja Österbyn kalastuskuntien alueella verkkojen minimisilmäkoko on 55 mm (vuoden 2020 tieto).
-Kvarnbyn kalastuskunnan alueella suositeltu minimisilmäkoko vuodesta 2015 lukien on 55 mm, muuttuen vähimmäismääräykseksi vuoden 2018 alusta.
 ==Tarut ja tositarinat==
@@ Rivi 58: / Rivi 53: @@
 [http://wohlsgard.fi/fi/kotisivu/ Wohls Gård]
+==Tutkimus ja seuranta==
+Humaljärven vedenlaatua on tutkittu Kirkkonummen kunnan ja Suomen Sokeri Oy:n toimesta. Syynä vedenlaadun tarkkailuun on Volsin jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailu ja Suomen Sokerin vedenottoon liittyvä vesistötarkkailuvelvoite.
+[[Tiedosto:Humaljärvi.jpg|700px|Tehdyt toimenpiteet]]
+[https://www.kirkkonummi.fi/humaljarven-seuranta Humaljärven Seurannan raportteja Kirkkonummen kunnan sivuilla]
 ==Aiheesta muualla==