Ero sivun ”Ahvenlampi (14.681.1.002)” versioiden välillä
p (sijaintitietoa) |
(Lisäyksiä lajistoon. Maininnat matolammesta, ahvenlampeen laskevasta purosta ja järvilohi-istutuksesta.) |
||
| (2 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | {{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | ||
| + | ==Järven erityispiirteet== | ||
Ahvenlampi on Äänekosken ja Saarijärven rajalla sijatsevan Parantalan kylän länsireunaa yhdessä Pyhäjärven kanssa rajaava pienehkö järvi. Eteläpuolelta kylää rajaa Kiimasjärvi. Parantalankosken voimalaitos erottaa Kiimasjärven ja Pyhäjärven toisistaan. Ahvenlampi ja Pyhäjärvi taas ovat yhteydessä toisiinsa pienen joen kautta, joka virtaa Aittoniementien ali. | Ahvenlampi on Äänekosken ja Saarijärven rajalla sijatsevan Parantalan kylän länsireunaa yhdessä Pyhäjärven kanssa rajaava pienehkö järvi. Eteläpuolelta kylää rajaa Kiimasjärvi. Parantalankosken voimalaitos erottaa Kiimasjärven ja Pyhäjärven toisistaan. Ahvenlampi ja Pyhäjärvi taas ovat yhteydessä toisiinsa pienen joen kautta, joka virtaa Aittoniementien ali. | ||
| − | Ahvenlampi saa vetensä pohjan lähteistään. | + | Ahvenlampi saa vetensä pohjan lähteistään. Kaakkoispään pohjoisempaan lahteen virtaa myös pienehkö puro lännestä. Lammesta kaakkoon sijaitsee erillinen pieni Matolampi, jolle ei ole erillistä sivua. |
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| − | + | Lampea kuormittaviksi tekijöiksi voidaan katsoa läheinen 13-tie, asutus, pienimuotoinen maatalous sekä järveä osittain ympäröivä suoalue. Lammen vesi on silmämääräisesti arvioiden melko kirkasta: kirkkausaste vaihtelee vuodenaikojen ja sään (esim. helteet, sateet) mukaan. | |
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| − | + | Ahvenlammesta tavattuja kalalajeja: hauki, ahven, kiiski, made, särki, salakka, lahna, säyne, siika. Lampeen on myös istutettu järvilohta. Matolammessa on tiheä kääpiöitynyt ruutanakanta. | |
| + | Linnut: laulujoutsen, sinisorsa, telkkä, härkälintu, kuikka, kalalokki, naurulokki, kalatiira, rantasipi. | ||
| + | Kasvillisuus: Yleisiä vesikasveja lammella ovat mm. järviruoko, järvikorte, monet sarat, nuottaruoho, ulpukka, lumme, uistinvita, siimapalpakko, ruskoärviä ja järvisätkin. Suolla kasvaa loppukesästä lakkaa ja karpaloa. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| − | + | Ahvenlammen ympärillä on tasaisesti asutusta poislukien järven pohjois-/länsireunan suoalue. Parantalan kyläkoulun lakkauttamisen myötä (v. 2006). Ahvenlammella ei enää ole yleistä uimarantaa. Entisen koulun tiloissa toimii nykyään pitopalvelu Kaislanranta --> http://www.kaislanranta.fi/ Muita käyttömuotoja ovat pienimuotoinen yksityiskalastus. Parantalan urheiluseura (Parantalan Pyrkivä) järjestää Ahvenlammella vuosittain pilkkikilpailut pääsiäisen aikoihin jäätilanteen niin salliessa. | |
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 28. joulukuuta 2020 kello 20.18
Järvi
Nimi: Ahvenlampi
Järvinumero: 14.681.1.002
Vesistöalue: Pyhäjärven lähialue (14.681)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 16,55 ha
Syvyys: 14,8 m
Keskisyvyys: 5,61 m
Tilavuus: 928 800 m³9,288e-4 km³ <br />928 800 000 l <br />
Rantaviiva: 2,24 km2 240 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Äänekoski
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Ahvenlampi on Äänekosken ja Saarijärven rajalla sijatsevan Parantalan kylän länsireunaa yhdessä Pyhäjärven kanssa rajaava pienehkö järvi. Eteläpuolelta kylää rajaa Kiimasjärvi. Parantalankosken voimalaitos erottaa Kiimasjärven ja Pyhäjärven toisistaan. Ahvenlampi ja Pyhäjärvi taas ovat yhteydessä toisiinsa pienen joen kautta, joka virtaa Aittoniementien ali. Ahvenlampi saa vetensä pohjan lähteistään. Kaakkoispään pohjoisempaan lahteen virtaa myös pienehkö puro lännestä. Lammesta kaakkoon sijaitsee erillinen pieni Matolampi, jolle ei ole erillistä sivua.
Nykytila ja suojelu
Lampea kuormittaviksi tekijöiksi voidaan katsoa läheinen 13-tie, asutus, pienimuotoinen maatalous sekä järveä osittain ympäröivä suoalue. Lammen vesi on silmämääräisesti arvioiden melko kirkasta: kirkkausaste vaihtelee vuodenaikojen ja sään (esim. helteet, sateet) mukaan.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Ahvenlammesta tavattuja kalalajeja: hauki, ahven, kiiski, made, särki, salakka, lahna, säyne, siika. Lampeen on myös istutettu järvilohta. Matolammessa on tiheä kääpiöitynyt ruutanakanta. Linnut: laulujoutsen, sinisorsa, telkkä, härkälintu, kuikka, kalalokki, naurulokki, kalatiira, rantasipi. Kasvillisuus: Yleisiä vesikasveja lammella ovat mm. järviruoko, järvikorte, monet sarat, nuottaruoho, ulpukka, lumme, uistinvita, siimapalpakko, ruskoärviä ja järvisätkin. Suolla kasvaa loppukesästä lakkaa ja karpaloa.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Ahvenlammen ympärillä on tasaisesti asutusta poislukien järven pohjois-/länsireunan suoalue. Parantalan kyläkoulun lakkauttamisen myötä (v. 2006). Ahvenlammella ei enää ole yleistä uimarantaa. Entisen koulun tiloissa toimii nykyään pitopalvelu Kaislanranta --> http://www.kaislanranta.fi/ Muita käyttömuotoja ovat pienimuotoinen yksityiskalastus. Parantalan urheiluseura (Parantalan Pyrkivä) järjestää Ahvenlammella vuosittain pilkkikilpailut pääsiäisen aikoihin jäätilanteen niin salliessa.
