Ero sivun ”Piilolammi (21.031.1.005)” versioiden välillä
p (Tekstin korvaus – ”Järviwiki” muotoon ”Järvi-meriwiki”) |
|||
| (18 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==Lampi ja sen ympäristö== | ==Lampi ja sen ympäristö== | ||
| − | Piilolammi sijaitsee [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Usminj%C3%A4rvi_%2821.031.1.004%29 Usminjärven] luoteispuolella kallioperän murroslinjassa. Ympäröivä valuma-alue on rikkonaista ja jyrkkäpiirteistä kalliomaastoa. Lampi saa vetensä sen pohjois- ja lounaispäähän laskevista metsäojista ja purkautuu metsäojaa pitkin Pikku-Piiloon ja edelleen Piilo-ojaa pitkin Kytäjokeen. | + | Piilolammi sijaitsee [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Usminj%C3%A4rvi_%2821.031.1.004%29 Usminjärven] luoteispuolella kallioperän murroslinjassa. Ympäröivä valuma-alue on rikkonaista ja jyrkkäpiirteistä kalliomaastoa. Lampi saa vetensä sen pohjois- ja lounaispäähän laskevista metsäojista ja purkautuu metsäojaa pitkin Pikku-Piiloon ja edelleen Piilo-ojaa pitkin Kytäjokeen. Piilolammin 3,7 ha pinta-alaan verrattuna valuma-alue on suuri, 112 ha. |
| − | + | Piilolammilla on rantaviivaa runsas kilometri. Lammen itärannalla sijaitsee alueen ainoa rakennus, entinen metsätyömaakämppä, joka on yksityisessä käytössä. Noin 200 metriä Piilolammin eteläpään rannasta on [http://www.uudenmaanvirkistysalueyhdistys.fi/index.php?k=13411 Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen] käytössä. | |
| − | + | Piilolammin eteläpäähän johtaa laskuojan vartta polku Piilolammintien päässä olevalta parkkipaikalta. Lammen ympäri kulkee metsäpolku, jota pitkin pääsee hyvin eri puolille [http://www.kytaja-usmi.fi Kytäjä-Usmin ulkoilualueen polkuverkostoa]. | |
==Veden laatu== | ==Veden laatu== | ||
| − | Piilolammin syvänteen vedenlaatua on seurattu vuosina 2007 ja | + | Piilolammin syvänteen vedenlaatua on seurattu vuosina 2007, 2013 ja 2019 osana Hyvinkään pintavesien seurantaa. Vesisyvyyttä eteläosan havaintopaikalla on 6,5 metriä. |
| − | + | Piilolammin vesi on hapanta; pH 5,5 ja puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko, mutta viimeisimmissä mittauksissa aikaisempaa parempi. Piilolammin vesi on erittäin ruskeaa ja seurantatulosten perusteella veden väriluku ja sitä lisäävien humusyhdisteiden pitoisuus on ollut kasvussa. Kesällä 2019 näkösyvyydeksi lammessa mitattiin vain 90 cm. | |
Veden happamoituminen vaikuttaa kalakantoihin, mm. vähentämällä kalojen lajimäärää. Särjen ja lahnan poikasten selviäminen heikkenee pH-arvon laskiessa alle 5,5. On mahdollista, että matala pH rajoittaa Piilolammissa kalojen elinolosuhteita. Pienvesissä kalojen lajilukumäärä on luonnostaankin pieni. | Veden happamoituminen vaikuttaa kalakantoihin, mm. vähentämällä kalojen lajimäärää. Särjen ja lahnan poikasten selviäminen heikkenee pH-arvon laskiessa alle 5,5. On mahdollista, että matala pH rajoittaa Piilolammissa kalojen elinolosuhteita. Pienvesissä kalojen lajilukumäärä on luonnostaankin pieni. | ||
| − | Piilolammissa veden humuspitoisuuden kasvu on nostanut veden typpipitoisuutta tasolle 800 µg/l. Lammen päällysveden fosforipitoisuus on | + | Piilolammissa veden humuspitoisuuden kasvu on nostanut veden typpipitoisuutta tasolle 700-800 µg/l. Lammen päällysveden fosforipitoisuus on ollut seurantakesinä 16-19 µg/l, eli lievästi rehevälle vedelle tunnusomainen. Alusvesikerroksessa fosforipitoisuus on viime vuosina kohonnut, mutta lammen sedimenttiin varastoituneita ravinteita ei merkittävästi vapaudu takaisin järven ravinnekiertoon. Järven levätuotantoa kuvaava klorofylli ''a''-pitoisuus, 10-16 µg/l, on osoittanut reheviä kasvuolosuhteita. |
Piilolammissa happivarat ovat riittäneet pinnasta pohjaan myös kerrostuneisuuskausina. Alusveden tavoin myös lammen päällysveden happitasossa esiintyy kesällä hieman kyllästysvajausta, sillä runsas orgaanisen aineen määrä kuluttaa hajotessaan happea myös päällysvedessä. | Piilolammissa happivarat ovat riittäneet pinnasta pohjaan myös kerrostuneisuuskausina. Alusveden tavoin myös lammen päällysveden happitasossa esiintyy kesällä hieman kyllästysvajausta, sillä runsas orgaanisen aineen määrä kuluttaa hajotessaan happea myös päällysvedessä. | ||
| − | Veden laadun perusteella Piilolammin käyttökelpoisuus on lähinnä | + | Veden laadun perusteella Piilolammin käyttökelpoisuus on lähinnä tyydyttävää. Huomattava humusleimaisuus (ruskeus) heikentää käyttökelpoisuutta, sillä näkösyvyys lammen vedessä jää alle metriin. Matala pH voi vähentää lammen kalakantaa. Ravinnepitoisuuksien mukaan vain lievä rehevyys ja vesikerroksen säilyminen hapekkaana kerrostuneisuuskausien lopulla on myönteistä. |
| − | Piilolammin valuma-alueella ei ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia, esim. metsähakkuita. Hydrologiset olosuhteet ovat vaihdelleet viime vuosina melko paljon. Osa talvista on ollut lauhoja ja vähälumisia, muutamina talvina lunta on ollut runsaasti. Osa kesistä on ollut hyvin vähäsateisia. Tämä on vaikuttanut valuntaolosuhteisiin ja veden vaihtuvuuteen Piilolammissa. | + | Piilolammin valuma-alueella ei ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia, esim. metsähakkuita. Hydrologiset olosuhteet ovat vaihdelleet viime vuosina melko paljon. Osa talvista on ollut lauhoja ja vähälumisia, muutamina talvina lunta on ollut runsaasti. Osa kesistä on ollut hyvin vähäsateisia. Tämä on vaikuttanut valuntaolosuhteisiin ja veden vaihtuvuuteen Piilolammissa. Piilolammin valuma-alue on lammen tilavuuteen nähden suuri ja lammen vesi vaihtuu nopeasti. |
| + | |||
| + | [[Tiedosto:Piilolammi Lampotila ja happipitoisuus.gif|center|240px|Kesällä normaali päällysveden happipitoisuus on 8-9 mg/l. Kerrostuneisuuskausien lopulla 4-8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä. Ruskeavetisten lampien syvänteet voivat olla myös luontaisista tekijöistä johtuen vähähappisia.]] | ||
| − | |||
| − | |||
Tuulelta suojaisaan Piilolammiin muodostuu kevät- ja syystäyskiertojen jälkeen lämpötilakerrostuneisuus. Keväällä vesi on ehtinyt lämmetä 6-7 asteiseksi ennen kerrostumista. Lämpötilan harppauskerros on muodostunut noin kolmen metrin syvyyteen. Talvella alusveden lämpötila on ollut noin 4 <sup>o</sup>C. | Tuulelta suojaisaan Piilolammiin muodostuu kevät- ja syystäyskiertojen jälkeen lämpötilakerrostuneisuus. Keväällä vesi on ehtinyt lämmetä 6-7 asteiseksi ennen kerrostumista. Lämpötilan harppauskerros on muodostunut noin kolmen metrin syvyyteen. Talvella alusveden lämpötila on ollut noin 4 <sup>o</sup>C. | ||
| − | Reitit ja paikat | + | |
| + | ==Reitit ja paikat== | ||
| + | |||
[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Usminj%C3%A4rvi_%2821.031.1.004%29 Usminjärven] länsipuolelta Suolijärvelle asti ulottuva Kytäjä-Usmin ulkoilualueen luonto- ja retkikohteet tarjoavat hienot puitteet luonnossa liikkumiseen. Alueen vesistöt, metsät ja kalliot ovat monimuotoinen ympäristö retkeilyyn ja virkistykseen. Alue on Natura2000-verkostossa. [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Kytajan__Usmin_metsaalue(5464) Kytäjä-Usmin Natura2000] metsäalueen arvo perustuu ennen kaikkea laajaan, rakentamattomaan luontokokonaisuuteen, jollainen on tiheään asutulla Uudellamaalla ainutlaatuinen. Alueella esiintyy luonto- ja lintudirektiivien lajeja sekä useita luontodirektiivin luontotyyppejä. Alueelta on tavattu useita Uudellamaalla uhanalaisia kasvilajeja. | [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Usminj%C3%A4rvi_%2821.031.1.004%29 Usminjärven] länsipuolelta Suolijärvelle asti ulottuva Kytäjä-Usmin ulkoilualueen luonto- ja retkikohteet tarjoavat hienot puitteet luonnossa liikkumiseen. Alueen vesistöt, metsät ja kalliot ovat monimuotoinen ympäristö retkeilyyn ja virkistykseen. Alue on Natura2000-verkostossa. [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Kytajan__Usmin_metsaalue(5464) Kytäjä-Usmin Natura2000] metsäalueen arvo perustuu ennen kaikkea laajaan, rakentamattomaan luontokokonaisuuteen, jollainen on tiheään asutulla Uudellamaalla ainutlaatuinen. Alueella esiintyy luonto- ja lintudirektiivien lajeja sekä useita luontodirektiivin luontotyyppejä. Alueelta on tavattu useita Uudellamaalla uhanalaisia kasvilajeja. | ||
| Rivi 34: | Rivi 36: | ||
Piilolammin eteläranta on [http://www.uudenmaanvirkistysalueyhdistys.fi/index.php?k=13411 Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen] ylläpitämä retkikohde. Rannalta löytyy laituri, nuotiopaikka, ilmoitustaulu ja käymälä. | Piilolammin eteläranta on [http://www.uudenmaanvirkistysalueyhdistys.fi/index.php?k=13411 Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen] ylläpitämä retkikohde. Rannalta löytyy laituri, nuotiopaikka, ilmoitustaulu ja käymälä. | ||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | |||
| + | * [[Hyvinkää|Hyvinkään pintavesien seurannasta Järvi-meriwikissä]] | ||
| + | * [http://kartta.hyvinkaa.fi/ Hyvinkään kaupungin karttapalvelu] | ||
| + | * [http://kytaja-usmi.fi/index.php/alueen-kuvaus Kytäjä-Usmi ulkoilualue] | ||
Nykyinen versio 9. maaliskuuta 2021 kello 09.19
Järvi
Nimi: Piilolammi
Järvinumero: 21.031.1.005
Vesistöalue: Kytäjoen alaosan alue (21.031)
Päävesistö: Vantaa (21)
Perustiedot
Pinta-ala: 3,74 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,07 km1 070 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hyvinkää
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Lampi ja sen ympäristö
Piilolammi sijaitsee Usminjärven luoteispuolella kallioperän murroslinjassa. Ympäröivä valuma-alue on rikkonaista ja jyrkkäpiirteistä kalliomaastoa. Lampi saa vetensä sen pohjois- ja lounaispäähän laskevista metsäojista ja purkautuu metsäojaa pitkin Pikku-Piiloon ja edelleen Piilo-ojaa pitkin Kytäjokeen. Piilolammin 3,7 ha pinta-alaan verrattuna valuma-alue on suuri, 112 ha.
Piilolammilla on rantaviivaa runsas kilometri. Lammen itärannalla sijaitsee alueen ainoa rakennus, entinen metsätyömaakämppä, joka on yksityisessä käytössä. Noin 200 metriä Piilolammin eteläpään rannasta on Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen käytössä.
Piilolammin eteläpäähän johtaa laskuojan vartta polku Piilolammintien päässä olevalta parkkipaikalta. Lammen ympäri kulkee metsäpolku, jota pitkin pääsee hyvin eri puolille Kytäjä-Usmin ulkoilualueen polkuverkostoa.
Veden laatu
Piilolammin syvänteen vedenlaatua on seurattu vuosina 2007, 2013 ja 2019 osana Hyvinkään pintavesien seurantaa. Vesisyvyyttä eteläosan havaintopaikalla on 6,5 metriä.
Piilolammin vesi on hapanta; pH 5,5 ja puskurikyky happamoitumista vastaan on heikko, mutta viimeisimmissä mittauksissa aikaisempaa parempi. Piilolammin vesi on erittäin ruskeaa ja seurantatulosten perusteella veden väriluku ja sitä lisäävien humusyhdisteiden pitoisuus on ollut kasvussa. Kesällä 2019 näkösyvyydeksi lammessa mitattiin vain 90 cm.
Veden happamoituminen vaikuttaa kalakantoihin, mm. vähentämällä kalojen lajimäärää. Särjen ja lahnan poikasten selviäminen heikkenee pH-arvon laskiessa alle 5,5. On mahdollista, että matala pH rajoittaa Piilolammissa kalojen elinolosuhteita. Pienvesissä kalojen lajilukumäärä on luonnostaankin pieni.
Piilolammissa veden humuspitoisuuden kasvu on nostanut veden typpipitoisuutta tasolle 700-800 µg/l. Lammen päällysveden fosforipitoisuus on ollut seurantakesinä 16-19 µg/l, eli lievästi rehevälle vedelle tunnusomainen. Alusvesikerroksessa fosforipitoisuus on viime vuosina kohonnut, mutta lammen sedimenttiin varastoituneita ravinteita ei merkittävästi vapaudu takaisin järven ravinnekiertoon. Järven levätuotantoa kuvaava klorofylli a-pitoisuus, 10-16 µg/l, on osoittanut reheviä kasvuolosuhteita.
Piilolammissa happivarat ovat riittäneet pinnasta pohjaan myös kerrostuneisuuskausina. Alusveden tavoin myös lammen päällysveden happitasossa esiintyy kesällä hieman kyllästysvajausta, sillä runsas orgaanisen aineen määrä kuluttaa hajotessaan happea myös päällysvedessä.
Veden laadun perusteella Piilolammin käyttökelpoisuus on lähinnä tyydyttävää. Huomattava humusleimaisuus (ruskeus) heikentää käyttökelpoisuutta, sillä näkösyvyys lammen vedessä jää alle metriin. Matala pH voi vähentää lammen kalakantaa. Ravinnepitoisuuksien mukaan vain lievä rehevyys ja vesikerroksen säilyminen hapekkaana kerrostuneisuuskausien lopulla on myönteistä.
Piilolammin valuma-alueella ei ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia, esim. metsähakkuita. Hydrologiset olosuhteet ovat vaihdelleet viime vuosina melko paljon. Osa talvista on ollut lauhoja ja vähälumisia, muutamina talvina lunta on ollut runsaasti. Osa kesistä on ollut hyvin vähäsateisia. Tämä on vaikuttanut valuntaolosuhteisiin ja veden vaihtuvuuteen Piilolammissa. Piilolammin valuma-alue on lammen tilavuuteen nähden suuri ja lammen vesi vaihtuu nopeasti.
Tuulelta suojaisaan Piilolammiin muodostuu kevät- ja syystäyskiertojen jälkeen lämpötilakerrostuneisuus. Keväällä vesi on ehtinyt lämmetä 6-7 asteiseksi ennen kerrostumista. Lämpötilan harppauskerros on muodostunut noin kolmen metrin syvyyteen. Talvella alusveden lämpötila on ollut noin 4 oC.
Reitit ja paikat
Usminjärven länsipuolelta Suolijärvelle asti ulottuva Kytäjä-Usmin ulkoilualueen luonto- ja retkikohteet tarjoavat hienot puitteet luonnossa liikkumiseen. Alueen vesistöt, metsät ja kalliot ovat monimuotoinen ympäristö retkeilyyn ja virkistykseen. Alue on Natura2000-verkostossa. Kytäjä-Usmin Natura2000 metsäalueen arvo perustuu ennen kaikkea laajaan, rakentamattomaan luontokokonaisuuteen, jollainen on tiheään asutulla Uudellamaalla ainutlaatuinen. Alueella esiintyy luonto- ja lintudirektiivien lajeja sekä useita luontodirektiivin luontotyyppejä. Alueelta on tavattu useita Uudellamaalla uhanalaisia kasvilajeja.
Ulkoilualueen patikkapoluille pääsee hyvin mm. Usmijärven uimarannan tai Piilolammin parkkipaikoilta.
Piilolammin eteläranta on Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen ylläpitämä retkikohde. Rannalta löytyy laituri, nuotiopaikka, ilmoitustaulu ja käymälä.
