Ero sivun ”Urojärvi (21.031.1.001)” versioiden välillä
p (Tekstin korvaus – ”Järviwiki” muotoon ”Järvi-meriwiki”) |
|||
| (3 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
==Veden laatu== | ==Veden laatu== | ||
| − | Urolammin syvänteen vedenlaatua on seurattu vuosina 2007 ja | + | Urolammin syvänteen vedenlaatua on seurattu vuosina 2007, 2013 ja 2019 osana Hyvinkään pintavesien seurantaa. Vesisyvyyttä pohjoisosan havaintopaikalla 5,5 metriä. |
| − | Urolammissa vesi on kirkasta, mutta selvästi ruskeaa väriluvun ollessa noin 100 mg Pt/l. Kesällä | + | Urolammissa vesi on kirkasta, mutta selvästi ruskeaa väriluvun ollessa noin 100 mg Pt/l. Kesällä 2019 veden näkösyvyydeksi mitattiin 150 cm. |
| − | Urolammissa ravinnepitoisuuksissa vuosien välinen vaihtelu on ollut vähäistä | + | Urolammissa ravinnepitoisuuksissa vuosien välinen vaihtelu on ollut melko vähäistä ja eri vesisyvyyksissä pitoisuudet ovat vaihdelleet melko vähän. Elokuussa 2019 kokonaisfosforipitoisuudet, 28-34 µg/l,olivat tavanomaista korkeampia. Urolampeen muodostuu kesällä lämpötilakerrostuneisuus ja alusvedestä happivarat ehtyvät. Tällöin alusveden fosforipitoisuus on ollut ajoittain koholla. Elokuussa 2019 alusvesi oli hapetonta. Urolammin fosforitaso viittaa lievästi rehevään ravinnetilaan. |
Kesän 2013 näytekerralla Urolammin vesi oli kirkasta, eikä leväsamennusta silmämääräisesti todettu. 0-2 metrin kokoomanäytteessä klorofylli ''a''-pitoisuus, 120 µg/l, oli silti erittäin korkea. Kun klorofyllinäytettä otettiin putkinäytteenottimella, 1,8-2 m syvyydessä oli voimakkaan vihreä leväkerros, mikä nosti koko näytteen klorofylli ''a''-pitoisuuden korkeaksi. Todettu levä oli todennäköisesti ''Gonyostomum semen'' -limalevää. Sen klorofylli ''a''-pitoisuus on korkea. Laji on sopeutunut yhteyttämään myös huonoissa valaistusolosuhteissa. Levän on todettu vaeltavan vertikaalisesti vesipatsaassa eri vuorokaudenaikoina. Levän runsastumisen syyt eivät ole täysin tiedossa, mutta sitä esiintyy usein humusvesissä. Laji hyötyy korkeasta fosforipitoisuudesta. Urolammi on vain lievästi rehevä humusjärvi. | Kesän 2013 näytekerralla Urolammin vesi oli kirkasta, eikä leväsamennusta silmämääräisesti todettu. 0-2 metrin kokoomanäytteessä klorofylli ''a''-pitoisuus, 120 µg/l, oli silti erittäin korkea. Kun klorofyllinäytettä otettiin putkinäytteenottimella, 1,8-2 m syvyydessä oli voimakkaan vihreä leväkerros, mikä nosti koko näytteen klorofylli ''a''-pitoisuuden korkeaksi. Todettu levä oli todennäköisesti ''Gonyostomum semen'' -limalevää. Sen klorofylli ''a''-pitoisuus on korkea. Laji on sopeutunut yhteyttämään myös huonoissa valaistusolosuhteissa. Levän on todettu vaeltavan vertikaalisesti vesipatsaassa eri vuorokaudenaikoina. Levän runsastumisen syyt eivät ole täysin tiedossa, mutta sitä esiintyy usein humusvesissä. Laji hyötyy korkeasta fosforipitoisuudesta. Urolammi on vain lievästi rehevä humusjärvi. | ||
Urolammin rannan mökkiläiset ovat todenneet lievää limaisuutta esiintyvän toisinaan iholla uinnin jälkeen. ''Gonyostomum semen'' –limalevä tarttuu ja hajoaa uimarin iholle muodostaen ruskehtavan kalvon, joka kuivuessaan kiristää ja ärsyttää. Levä on yleinen varsinkin ruskeissa, humuspitoisissa järvissä ja lammissa. Se ei ole myrkyllinen. | Urolammin rannan mökkiläiset ovat todenneet lievää limaisuutta esiintyvän toisinaan iholla uinnin jälkeen. ''Gonyostomum semen'' –limalevä tarttuu ja hajoaa uimarin iholle muodostaen ruskehtavan kalvon, joka kuivuessaan kiristää ja ärsyttää. Levä on yleinen varsinkin ruskeissa, humuspitoisissa järvissä ja lammissa. Se ei ole myrkyllinen. | ||
| + | |||
| + | Kesällä 2019 Urolammin päällysvedessä (0-2 m) ''a''-klorofyllin pitoisuus, 66 µg/l, oli jälleen korkea. Silmämääräisesti levää ei havaittu, joten oletettavasti se oli jälleen aikaisemminkin todettua limalevää. | ||
| + | |||
Veden kirkkauden ja fosforipitoisuuden perusteella Urolammin veden käyttökelpoisuusluokka oli hyvä. Veden hygieeninen laatu on ollut myös hyvä. | Veden kirkkauden ja fosforipitoisuuden perusteella Urolammin veden käyttökelpoisuusluokka oli hyvä. Veden hygieeninen laatu on ollut myös hyvä. | ||
| − | + | [[Tiedosto:2019 Urolammi.gif|center|400px|Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l.]] | |
| − | |||
| − | Tiedosto: | ||
| − | |||
| − | |||
==Reitit ja paikat== | ==Reitit ja paikat== | ||
| Rivi 35: | Rivi 34: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| − | * [[Hyvinkää|Hyvinkään pintavesien seurannasta | + | * [[Hyvinkää|Hyvinkään pintavesien seurannasta Järvi-meriwikissä]] |
* [http://kartta.hyvinkaa.fi/ Hyvinkään kaupungin karttapalvelu] | * [http://kartta.hyvinkaa.fi/ Hyvinkään kaupungin karttapalvelu] | ||
* [http://kytaja-usmi.fi/index.php/alueen-kuvaus Kytäjä-Usmi ulkoilualue] | * [http://kytaja-usmi.fi/index.php/alueen-kuvaus Kytäjä-Usmi ulkoilualue] | ||
| − | |||
Nykyinen versio 9. maaliskuuta 2021 kello 09.20
Järvi
Nimi: Urojärvi
Järvinumero: 21.031.1.001
Vesistöalue: Kytäjoen alaosan alue (21.031)
Päävesistö: Vantaa (21)
Perustiedot
Pinta-ala: 6,42 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,4 km1 400 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hyvinkää
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Lampi ja sen ympäristö
Urojärvi, jonka paikalliset asukkaat tuntevat paremmin Urolammina, on Usmin järvialueen itäisin järvi. Sen 15 hehtaarin valuma-alue koostuu metsäpeitteisistä kallio- ja moreenikumpareista sekä järveä reunustavasta mäntyrämeestä. Lammella ei ole varsinaista tulouomaa. Laskuoja lähtee pohjoispäästä, kulkee Urosuon läpi ja laskee lopulta Kytäjokeen. Järven rantamilla on muutamia loma-asuntoja.
Veden laatu
Urolammin syvänteen vedenlaatua on seurattu vuosina 2007, 2013 ja 2019 osana Hyvinkään pintavesien seurantaa. Vesisyvyyttä pohjoisosan havaintopaikalla 5,5 metriä.
Urolammissa vesi on kirkasta, mutta selvästi ruskeaa väriluvun ollessa noin 100 mg Pt/l. Kesällä 2019 veden näkösyvyydeksi mitattiin 150 cm.
Urolammissa ravinnepitoisuuksissa vuosien välinen vaihtelu on ollut melko vähäistä ja eri vesisyvyyksissä pitoisuudet ovat vaihdelleet melko vähän. Elokuussa 2019 kokonaisfosforipitoisuudet, 28-34 µg/l,olivat tavanomaista korkeampia. Urolampeen muodostuu kesällä lämpötilakerrostuneisuus ja alusvedestä happivarat ehtyvät. Tällöin alusveden fosforipitoisuus on ollut ajoittain koholla. Elokuussa 2019 alusvesi oli hapetonta. Urolammin fosforitaso viittaa lievästi rehevään ravinnetilaan.
Kesän 2013 näytekerralla Urolammin vesi oli kirkasta, eikä leväsamennusta silmämääräisesti todettu. 0-2 metrin kokoomanäytteessä klorofylli a-pitoisuus, 120 µg/l, oli silti erittäin korkea. Kun klorofyllinäytettä otettiin putkinäytteenottimella, 1,8-2 m syvyydessä oli voimakkaan vihreä leväkerros, mikä nosti koko näytteen klorofylli a-pitoisuuden korkeaksi. Todettu levä oli todennäköisesti Gonyostomum semen -limalevää. Sen klorofylli a-pitoisuus on korkea. Laji on sopeutunut yhteyttämään myös huonoissa valaistusolosuhteissa. Levän on todettu vaeltavan vertikaalisesti vesipatsaassa eri vuorokaudenaikoina. Levän runsastumisen syyt eivät ole täysin tiedossa, mutta sitä esiintyy usein humusvesissä. Laji hyötyy korkeasta fosforipitoisuudesta. Urolammi on vain lievästi rehevä humusjärvi.
Urolammin rannan mökkiläiset ovat todenneet lievää limaisuutta esiintyvän toisinaan iholla uinnin jälkeen. Gonyostomum semen –limalevä tarttuu ja hajoaa uimarin iholle muodostaen ruskehtavan kalvon, joka kuivuessaan kiristää ja ärsyttää. Levä on yleinen varsinkin ruskeissa, humuspitoisissa järvissä ja lammissa. Se ei ole myrkyllinen.
Kesällä 2019 Urolammin päällysvedessä (0-2 m) a-klorofyllin pitoisuus, 66 µg/l, oli jälleen korkea. Silmämääräisesti levää ei havaittu, joten oletettavasti se oli jälleen aikaisemminkin todettua limalevää.
Veden kirkkauden ja fosforipitoisuuden perusteella Urolammin veden käyttökelpoisuusluokka oli hyvä. Veden hygieeninen laatu on ollut myös hyvä.
Reitit ja paikat
Urojärven länsipuolella on ollut kaksi pientä kaivosta, Hopeavuori (toimintaa vuodet: 1556-1561, 1615-1629) ja Hopealaukku (toimintaa vuodet: 1556-1561, 1615-1629). Tänä päivänä paikalta löytyvät vedellä täyttyneet kaivoskuilut.
Urolammin ja Usminjärven länsipuolelta pohjoisen suuntaan ja edelleen länteen, Suolijärvelle asti, ulottuva Kytäjä-Usmin ulkoilualueen luonto- ja retkikohteet tarjoavat hienot puitteet luonnossa liikkumiseen. Alueen vesistöt, metsät ja kalliot ovat monimuotoinen ympäristö retkeilyyn ja virkistykseen. Alue on Natura 2000-verkostossa. Kytäjä-Usmin Natura 2000 metsäalueen arvo perustuu ennen kaikkea laajaan, rakentamattomaan luontokokonaisuuteen, jollainen on tiheään asutulla Uudellamaalla ainutlaatuinen. Alueella esiintyy luonto- ja lintudirektiivien lajeja, useita luontodirektiivin luontotyyppejä sekä havaittu useita Uudellamaalla uhanalaisia kasvilajeja.
Ulkoilualueen patikkapoluille pääsee hyvin mm. Usmijärven uimarannan tai Piilolammin parkkipaikoilta.
