Ero sivun ”Hyvinkää” versioiden välillä
p (Tekstin korvaus – ”Järviwiki” muotoon ”Järvi-meriwiki”) |
|||
| (4 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Hyvinkää sijaitsee molemmin puolin Salpausselän harjua, jonka puhkaisee pohjois-eteläsuunnassa Vantaanjoki. Vantaanjoen suurimmat sivuhaarat Keravanjoki ja Kytäjoki alkavat Hyvinkään järvialueilta. Pinta-alaltaan yli 100 hehtaarin järviä on Hyvinkäällä kuusi; [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hirvij%C3%A4rvi_%2821.033.1.009%29 Hirvijärvi], [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Suolij%C3%A4rvi_%2821.033.1.001%29 Suolijärvi], [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kyt%C3%A4j%C3%A4rvi_%2821.032.1.001%29 Kytäjärvi], [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Syk%C3%A4ri_%2821.094.1.002%29 Sykäri], [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ridasj%C3%A4rvi_%2821.094.1.001%29 Ridasjärvi] ja [http://www.jarviwiki.fi/wiki/S%C3%A4%C3%A4ksj%C3%A4rvi_%2823.097.1.002%29 Sääksjärvi]. Pinta-alaltaan suurin ja syvin järvistä on [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hirvij%C3%A4rvi_%2821.033.1.009%29 Hirvijärvi]. Kirkasvetinen [http://www.jarviwiki.fi/wiki/S%C3%A4%C3%A4ksj%C3%A4rvi_%2823.097.1.002%29 Sääksjärvi] on Hyvinkään ja Nurmijärven rajalla sijaitseva laskujoeton lähdejärvi, johon vesi suodattuu jääkauden aikana syntyneiden hiekka- ja sorakerrostumien läpi. Pieniä järviä ja yli 0,1 hehtaarin lampia Hyvinkäällä on 50. | Hyvinkää sijaitsee molemmin puolin Salpausselän harjua, jonka puhkaisee pohjois-eteläsuunnassa Vantaanjoki. Vantaanjoen suurimmat sivuhaarat Keravanjoki ja Kytäjoki alkavat Hyvinkään järvialueilta. Pinta-alaltaan yli 100 hehtaarin järviä on Hyvinkäällä kuusi; [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hirvij%C3%A4rvi_%2821.033.1.009%29 Hirvijärvi], [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Suolij%C3%A4rvi_%2821.033.1.001%29 Suolijärvi], [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kyt%C3%A4j%C3%A4rvi_%2821.032.1.001%29 Kytäjärvi], [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Syk%C3%A4ri_%2821.094.1.002%29 Sykäri], [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Ridasj%C3%A4rvi_%2821.094.1.001%29 Ridasjärvi] ja [http://www.jarviwiki.fi/wiki/S%C3%A4%C3%A4ksj%C3%A4rvi_%2823.097.1.002%29 Sääksjärvi]. Pinta-alaltaan suurin ja syvin järvistä on [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hirvij%C3%A4rvi_%2821.033.1.009%29 Hirvijärvi]. Kirkasvetinen [http://www.jarviwiki.fi/wiki/S%C3%A4%C3%A4ksj%C3%A4rvi_%2823.097.1.002%29 Sääksjärvi] on Hyvinkään ja Nurmijärven rajalla sijaitseva laskujoeton lähdejärvi, johon vesi suodattuu jääkauden aikana syntyneiden hiekka- ja sorakerrostumien läpi. Pieniä järviä ja yli 0,1 hehtaarin lampia Hyvinkäällä on 50. | ||
| − | Olemassa oleva tieto Hyvinkään järvistä ja pienvesistä koottiin yhteen vuonna 2004 ja sen pohjalta laadittiin ohjelma Hyvinkään pintavesien seuraamiseksi. Noin kolmestakymmenestä järvestä ja lammesta otetaan suunnitelmallisesti vesinäytteitä kolmen tai kuuden vuoden välein. Keskeisemmät seurantatulokset esitellään | + | Olemassa oleva tieto Hyvinkään järvistä ja pienvesistä koottiin yhteen vuonna 2004 ja sen pohjalta laadittiin ohjelma Hyvinkään pintavesien seuraamiseksi. Noin kolmestakymmenestä järvestä ja lammesta otetaan suunnitelmallisesti vesinäytteitä kolmen tai kuuden vuoden välein. Keskeisemmät seurantatulokset esitellään Järvi-meriwikissä järven omalla sivulla. |
Säännöllinen vedenlaadun seuranta antaa tietoa ranta-asukkaille ja kuntalaisille. Tietoa tarvitaan myös järvien suojelu- ja kunnostustarpeen arviointiin ja virkistyskäytön suunnitteluun. Sitä on käytetty myös vesienhoitotyössä, kun vesien ekologinen tila on arvioitu. Tieto järvien kasvillisuudesta, kasviplanktonista ja pohjaeläimistä on ollut mukana tilan arvioinnissa. Ekologiselta tilaltaan hyvän Kytäjoen latvajärvissä ekologinen tila vaihtelee tyydyttävästä erinomaiseen. Keravanjoessa ja sen latvajärvissä [http://www.ymparisto.fi/pintavesientila ekologinen tila] on hyvä. | Säännöllinen vedenlaadun seuranta antaa tietoa ranta-asukkaille ja kuntalaisille. Tietoa tarvitaan myös järvien suojelu- ja kunnostustarpeen arviointiin ja virkistyskäytön suunnitteluun. Sitä on käytetty myös vesienhoitotyössä, kun vesien ekologinen tila on arvioitu. Tieto järvien kasvillisuudesta, kasviplanktonista ja pohjaeläimistä on ollut mukana tilan arvioinnissa. Ekologiselta tilaltaan hyvän Kytäjoen latvajärvissä ekologinen tila vaihtelee tyydyttävästä erinomaiseen. Keravanjoessa ja sen latvajärvissä [http://www.ymparisto.fi/pintavesientila ekologinen tila] on hyvä. | ||
| Rivi 22: | Rivi 22: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| − | [http://www.vantaanjoki.fi/ Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry] on lisännyt Hyvinkään pintavesien seurannan tiedot | + | [http://www.vantaanjoki.fi/ Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry] on lisännyt Hyvinkään pintavesien seurannan tiedot Järvi-meriwikiin syksyllä 2014. Seurantatietoa on päivitetty, kun uutta tietoa on saatu. Seurantatuloksista on laadittu myös laajemmat [http://www.hyvinkaa.fi/asuinymparisto-ja-rakentaminen/ymparistokeskuksen-julkaisuja-ja-raportteja/ raportit]. |
Ridasjärven veden laatua seurataan vuosittain osana [http://www.vhvsy.fi/content/fi/1/93/Veden%20laatu.html Vantaanjoen yhteistarkkailua]. | Ridasjärven veden laatua seurataan vuosittain osana [http://www.vhvsy.fi/content/fi/1/93/Veden%20laatu.html Vantaanjoen yhteistarkkailua]. | ||
| Rivi 33: | Rivi 33: | ||
http://www.pelastajarvi.fi | http://www.pelastajarvi.fi | ||
| − | Vesien hyvän tilan saavuttamiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ovat valmistelleet yhteistyötahojen kanssa ehdotukset Suomen eri alueiden [http://www.ymparisto.fi/vesienhoito vesienhoitosuunnitelmiksi] | + | Vesien hyvän tilan saavuttamiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ovat valmistelleet yhteistyötahojen kanssa ehdotukset Suomen eri alueiden [http://www.ymparisto.fi/vesienhoito vesienhoitosuunnitelmiksi]. |
Nykyinen versio 9. maaliskuuta 2021 kello 09.20
- Kokonaispinta-ala: 336,77 km²33 677 ha <br />
- Maapinta-ala: 322,66 km²
- Sisävesipinta-ala: 14,11 km²
- Meripinta-ala: 0 km²
Sisävesien osuus kunnan pinta-alasta ilman merialueita
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
- Hirvijärvi (21.033.1.009) (430,37 ha)
- Ridasjärvi (21.094.1.001) (296,57 ha)
- Kytäjärvi (21.032.1.001) (267,18 ha)
- Hirvijärvi (21.033.1.009) (29,64 m)
- Ridasjärvi (21.094.1.001) (2,56 m)
- Hirvijärvi (21.033.1.009) (17,47 km17 470 m <br />)
- Suolijärvi (21.033.1.001) (16,96 km16 960 m <br />)
- Sääksjärvi (23.097.1.002) (10,35 km10 350 m <br />)
Kunta ja sen vesistöt
Hyvinkää sijaitsee molemmin puolin Salpausselän harjua, jonka puhkaisee pohjois-eteläsuunnassa Vantaanjoki. Vantaanjoen suurimmat sivuhaarat Keravanjoki ja Kytäjoki alkavat Hyvinkään järvialueilta. Pinta-alaltaan yli 100 hehtaarin järviä on Hyvinkäällä kuusi; Hirvijärvi, Suolijärvi, Kytäjärvi, Sykäri, Ridasjärvi ja Sääksjärvi. Pinta-alaltaan suurin ja syvin järvistä on Hirvijärvi. Kirkasvetinen Sääksjärvi on Hyvinkään ja Nurmijärven rajalla sijaitseva laskujoeton lähdejärvi, johon vesi suodattuu jääkauden aikana syntyneiden hiekka- ja sorakerrostumien läpi. Pieniä järviä ja yli 0,1 hehtaarin lampia Hyvinkäällä on 50.
Olemassa oleva tieto Hyvinkään järvistä ja pienvesistä koottiin yhteen vuonna 2004 ja sen pohjalta laadittiin ohjelma Hyvinkään pintavesien seuraamiseksi. Noin kolmestakymmenestä järvestä ja lammesta otetaan suunnitelmallisesti vesinäytteitä kolmen tai kuuden vuoden välein. Keskeisemmät seurantatulokset esitellään Järvi-meriwikissä järven omalla sivulla.
Säännöllinen vedenlaadun seuranta antaa tietoa ranta-asukkaille ja kuntalaisille. Tietoa tarvitaan myös järvien suojelu- ja kunnostustarpeen arviointiin ja virkistyskäytön suunnitteluun. Sitä on käytetty myös vesienhoitotyössä, kun vesien ekologinen tila on arvioitu. Tieto järvien kasvillisuudesta, kasviplanktonista ja pohjaeläimistä on ollut mukana tilan arvioinnissa. Ekologiselta tilaltaan hyvän Kytäjoen latvajärvissä ekologinen tila vaihtelee tyydyttävästä erinomaiseen. Keravanjoessa ja sen latvajärvissä ekologinen tila on hyvä.
Järvien ja lampien merkitys on huomioitu Hyvinkäällä, kun merkittäviä luontokohteita on rajattu. Kytäjärvi lähiseutuineen on maakunnallisesti merkittävä lintukohde ja Ridasjärvi-Järvisuo-Ritassaarensuon muodostama kokonaisuus on kansallisesti merkittävä, suojeltu linnustoalue, ns. FINIBA-alue. Kytäjä-Usmin metsäalue monine lampineen on Natura2000-verkostossa, kuten myös Kalkkilammi-Sääksjärven alue ja Järvisuo-Ridasjärven alue.
Suurimpien järvien vedenlaatu
Hyvinkään karuimmissa järvissä Hirvijärvessä ja Sääksjärvessä ravinteita on vähän. Pohjavesiperäisen Sääksjärven vesi on myös lähes väritöntä. Matalissa humusjärvissä, kuten Sykärissä ja Keravanjärvessä, vesi on ruskeaa ja ravinteet kuvastavat vesien rehevyyttä.
- Veden laatutietoja järviltä
Aiheesta muualla
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry on lisännyt Hyvinkään pintavesien seurannan tiedot Järvi-meriwikiin syksyllä 2014. Seurantatietoa on päivitetty, kun uutta tietoa on saatu. Seurantatuloksista on laadittu myös laajemmat raportit.
Ridasjärven veden laatua seurataan vuosittain osana Vantaanjoen yhteistarkkailua.
Hyvinkäällä luonto- ja ympäristökartoituksista vastaa Hyvinkään ympäristökeskus. Tietoa kaupungin luonnosta ja ympäristön tilasta löydät kaupungin kotisivuilta ja kaupungin karttapalvelusta.
Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto on kaikille avoin yhteydenpitofoorumi, jonka tavoitteena on välittää tietoa ja kokemuksia vesistöjen kunnostamisesta. Tutustu verkoston sivuihin, vaikka oman järvesi suojeluyhdistyksen kanssa.
Voit aloittaa leikkimielisesti järvien kunnostukseen tutustumalla aiheeseen pelaamalla: http://www.pelastajarvi.fi
Vesien hyvän tilan saavuttamiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ovat valmistelleet yhteistyötahojen kanssa ehdotukset Suomen eri alueiden vesienhoitosuunnitelmiksi.
