Ero sivun ”Iso-Haiskari (21.031.1.008)” versioiden välillä
p (Tekstin korvaus – ”Järviwiki” muotoon ”Järvi-meriwiki”) |
|||
| (4 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==Lampi ja sen ympäristö== | ==Lampi ja sen ympäristö== | ||
| − | Keskellä | + | Keskellä Kytäjä-Usmin metsäaluetta on metsälampien alue, jossa yhden lampiketjun muodostavat pieni Haiskarinpoika, [http://www.jarviwiki.fi/wiki/V%C3%A4h%C3%A4-Haiskari_%2821.031.1.009%29 Vähä-Haiskari] ja Iso-Haiskari. Niiden vedet päätyvät Kytäjokeen. Lampien valuma-alue on metsien peittämää, osittain soistunutta moreeni- ja kalliomaastoa sekä turvetta. Vähä-Haiskarin rannoilla on tehty avohakkuita 2000-luvun alussa. Nyt Vähä- ja Iso-Haiskarin rantavyöhykkeet ovat Luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 § ja 24 § perusteella suojeltua [http://kartta.hyvinkaa.fi/kohdekortit/Kytaja.pdf Kytäjän luonnonsuojelualuetta], missä rakentaminen eikä metsähakkuu ole sallittua. |
Iso-Haiskari on pinta-alaltaan 4,4 ha ja sen valuma-alue on noin 80 ha. Lammen syvyys on 8 metriä. Iso-Haiskari on kokonsa ja valuma-alueensa koon perusteella [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Piilolammi_%2821.031.1.005%29 Piilolampea] vastaava. Iso-Haiskarin lounaispuolella sijaitsevat [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kolmiperslammi_%2821.031.1.012%29 Kolmiperslammi] on myös lähes samankokoinen kuin Iso-Haiskari, mutta sen valuma-alue on pienempi. | Iso-Haiskari on pinta-alaltaan 4,4 ha ja sen valuma-alue on noin 80 ha. Lammen syvyys on 8 metriä. Iso-Haiskari on kokonsa ja valuma-alueensa koon perusteella [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Piilolammi_%2821.031.1.005%29 Piilolampea] vastaava. Iso-Haiskarin lounaispuolella sijaitsevat [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kolmiperslammi_%2821.031.1.012%29 Kolmiperslammi] on myös lähes samankokoinen kuin Iso-Haiskari, mutta sen valuma-alue on pienempi. | ||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
==Veden laatu== | ==Veden laatu== | ||
| − | Iso-Haiskarin itäosan syvänteen vedenlaatua on seurattu vuosina 2007 ja | + | Iso-Haiskarin itäosan syvänteen vedenlaatua on seurattu vuosina 2007, 2013 ja 2019 osana Hyvinkään pintavesien seurantaa. Aikaisemmat näytteet ovat vuosilta 1984 ja 1997-1998. Vesisyvyyttä eteläosan havaintopaikalla on 10 metriä. |
| − | Iso-Haiskarissa vesi on kirkasta, erittäin ruskeaa humusvettä pH-arvon osoittaessa lievää happamuutta. Päällysveden väriluku on ollut 2000-luvulla 120-180 mg Pt/l, mikä on kaksinkertainen verrattuna vuoden 1984 värilukuun (70 mg Pt/l). Kesällä | + | Iso-Haiskarissa vesi on kirkasta, erittäin ruskeaa humusvettä pH-arvon osoittaessa lievää happamuutta. Päällysveden väriluku on ollut 2000-luvulla 120-180 mg Pt/l, mikä on kaksinkertainen verrattuna vuoden 1984 värilukuun (70 mg Pt/l). Kesällä 2019 veden näkösyvyydeksi mitattiin 100 cm. Vähä-Haiskarissa vesi on hieman Iso-Haiskaria vaaleampaa. |
Kevään ja syksyn täyskiertojen jälkeen Iso-Haiskariin muodostuu lämpötilakerrostuneisuus ja happi vähenee alusvedestä. Kesällä 2007 Iso-Haiskarissa esiintyi lämpötilan harppauskerroksessa happipitoisuuden voimakas lasku (kuva). Viiden metrin syvyydessä happea oli taas selvästi enemmän. Harppauskerrokseen oli mitä ilmeisimmin kertynyt runsaasti eläinplanktonia leviä laiduntamaan. Samalla niiden hengitys sai aikaan nk. metalimneettisen happiminimin. Vastaavanlainen tilanne oli myös Usminjärvessä ja Kiiskilammessa. | Kevään ja syksyn täyskiertojen jälkeen Iso-Haiskariin muodostuu lämpötilakerrostuneisuus ja happi vähenee alusvedestä. Kesällä 2007 Iso-Haiskarissa esiintyi lämpötilan harppauskerroksessa happipitoisuuden voimakas lasku (kuva). Viiden metrin syvyydessä happea oli taas selvästi enemmän. Harppauskerrokseen oli mitä ilmeisimmin kertynyt runsaasti eläinplanktonia leviä laiduntamaan. Samalla niiden hengitys sai aikaan nk. metalimneettisen happiminimin. Vastaavanlainen tilanne oli myös Usminjärvessä ja Kiiskilammessa. | ||
| − | Kokonaisfosforipitoisuus mittaa veden epäorgaanista ja orgaaniseen aineeseen sitoutunutta fosforia. Karuissa luonnontilaisissa humusvesissä kokonaisfosforipitoisuus on yleensä 10-15 µg/l. Iso-Haiskarin päällysvedessä fosforipitoisuus on ollut lähes tätä tasoa, | + | Kokonaisfosforipitoisuus mittaa veden epäorgaanista ja orgaaniseen aineeseen sitoutunutta fosforia. Karuissa luonnontilaisissa humusvesissä kokonaisfosforipitoisuus on yleensä 10-15 µg/l. Iso-Haiskarin päällysvedessä fosforipitoisuus on ollut lähes tätä tasoa, kesällä 2019: 16 µg/l. Hapettomassa alusvedessä pitoisuudet ovat olleet päällysvettä selvästi korkeampia, mm. vuosina 2013 ja 2019 fosforipitoisuus oli noin 60 µg/l. |
Typpi on toinen järven rehevyyttä säätelevä kasviravinne. Sen kokonaispitoisuus on luonnontilaisissa värittömissä vesissä 200-500 µg/l ja humusvesissä hiukan korkeampi, 400-800 µg/l. Iso-Haiskarin ruskeassa päällysvedessä typpeä on ollut 600-800 µg/l, alusvedessä hieman enemmän. | Typpi on toinen järven rehevyyttä säätelevä kasviravinne. Sen kokonaispitoisuus on luonnontilaisissa värittömissä vesissä 200-500 µg/l ja humusvesissä hiukan korkeampi, 400-800 µg/l. Iso-Haiskarin ruskeassa päällysvedessä typpeä on ollut 600-800 µg/l, alusvedessä hieman enemmän. | ||
| − | Lammen ravinteita hyödyntävien planktisten levien määrää kuvaava klorofylli ''a''-pitoisuus on ollut | + | Lammen ravinteita hyödyntävien planktisten levien määrää kuvaava klorofylli ''a''-pitoisuus on ollut 10-12 µg/l, eli vain lievästi rehevän pienveden tasoa. Tietoa sinilevien eli syanobakteerien esiintymisestä lammen vedessä ei ole. |
[[Tiedosto:Iso-Haiskari Lampotila ja happipitoisuus.gif|center|400px|alt=Kesällä normaali päällysveden happipitoisuus on 8-9 mg/l. Kerrostuneisuuskausien lopulla 4-8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä. Ruskeavetisten lampien syvänteet voivat olla myös luontaisista tekijöistä johtuen vähähappisia.]] | [[Tiedosto:Iso-Haiskari Lampotila ja happipitoisuus.gif|center|400px|alt=Kesällä normaali päällysveden happipitoisuus on 8-9 mg/l. Kerrostuneisuuskausien lopulla 4-8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä. Ruskeavetisten lampien syvänteet voivat olla myös luontaisista tekijöistä johtuen vähähappisia.]] | ||
| Rivi 28: | Rivi 28: | ||
Kesällä normaali päällysveden happipitoisuus on 8-9 mg/l. Kerrostuneisuuskausien lopulla 4-8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä, mutta myös morfologisten olosuhteiden vaikutusta. | Kesällä normaali päällysveden happipitoisuus on 8-9 mg/l. Kerrostuneisuuskausien lopulla 4-8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä, mutta myös morfologisten olosuhteiden vaikutusta. | ||
| − | [[Tiedosto:Iso-Haiskari Kokonaistyppi ja Kokonaisfosfori.gif|center|400px|Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l. | + | [[Tiedosto:2019 Iso-Haiskari Kokonaistyppi ja Kokonaisfosfori.gif|center|400px|Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l. |
Värittömissä luonnontilaisissa vesissä typpipitoisuus on alle 500 µg/l, humusvesissä hiukan korkeampi. Voimakkaan ruskeissa humusvesissä ja kuormitetuissa vesissä typpipitoisuus voi olla yli 1000 µg/l.]] | Värittömissä luonnontilaisissa vesissä typpipitoisuus on alle 500 µg/l, humusvesissä hiukan korkeampi. Voimakkaan ruskeissa humusvesissä ja kuormitetuissa vesissä typpipitoisuus voi olla yli 1000 µg/l.]] | ||
| − | Iso-Haiskarissa päällysvedessä kokonaisfosforipitoisuus oli elokuussa 2013 aikaisempaa | + | Iso-Haiskarissa päällysvedessä kokonaisfosforipitoisuus oli elokuussa 2013 kohonnut, mutta 2019 jälleen aikaisempaa tasoa. Typpipitoisuuksissa vaihtelu on ollut vähäistä kesien välillä. |
==Reitit ja paikat== | ==Reitit ja paikat== | ||
| Rivi 46: | Rivi 46: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| − | * [[Hyvinkää|Hyvinkään pintavesien seurannasta | + | * [[Hyvinkää|Hyvinkään pintavesien seurannasta Järvi-meriwikissä]] |
* [http://kartta.hyvinkaa.fi/ Hyvinkään kaupungin karttapalvelu] | * [http://kartta.hyvinkaa.fi/ Hyvinkään kaupungin karttapalvelu] | ||
* [http://kytaja-usmi.fi/index.php/alueen-kuvaus Kytäjä-Usmi ulkoilualue] | * [http://kytaja-usmi.fi/index.php/alueen-kuvaus Kytäjä-Usmi ulkoilualue] | ||
| − | |||
* [https://avisuora.wordpress.com/2014/11/04/lampipoukkoilua-kytaja-usmin-ulkoilualueella-1-2-11-2014/#more-1560 Lampipoukkoilua Kytäjä-Usmin ulkoilualueella 1.-2.11.2014] | * [https://avisuora.wordpress.com/2014/11/04/lampipoukkoilua-kytaja-usmin-ulkoilualueella-1-2-11-2014/#more-1560 Lampipoukkoilua Kytäjä-Usmin ulkoilualueella 1.-2.11.2014] | ||
Nykyinen versio 9. maaliskuuta 2021 kello 09.25
Järvi
Nimi: Iso-Haiskari
Järvinumero: 21.031.1.008
Vesistöalue: Kytäjoen alaosan alue (21.031)
Päävesistö: Vantaa (21)
Perustiedot
Pinta-ala: 4,44 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,33 km1 330 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hyvinkää
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Lampi ja sen ympäristö
Keskellä Kytäjä-Usmin metsäaluetta on metsälampien alue, jossa yhden lampiketjun muodostavat pieni Haiskarinpoika, Vähä-Haiskari ja Iso-Haiskari. Niiden vedet päätyvät Kytäjokeen. Lampien valuma-alue on metsien peittämää, osittain soistunutta moreeni- ja kalliomaastoa sekä turvetta. Vähä-Haiskarin rannoilla on tehty avohakkuita 2000-luvun alussa. Nyt Vähä- ja Iso-Haiskarin rantavyöhykkeet ovat Luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 § ja 24 § perusteella suojeltua Kytäjän luonnonsuojelualuetta, missä rakentaminen eikä metsähakkuu ole sallittua.
Iso-Haiskari on pinta-alaltaan 4,4 ha ja sen valuma-alue on noin 80 ha. Lammen syvyys on 8 metriä. Iso-Haiskari on kokonsa ja valuma-alueensa koon perusteella Piilolampea vastaava. Iso-Haiskarin lounaispuolella sijaitsevat Kolmiperslammi on myös lähes samankokoinen kuin Iso-Haiskari, mutta sen valuma-alue on pienempi.
Iso-Haiskarin länsirantaan pääsee ulkoilureittiä pitkin. Lampi, yhdessä muiden Kytäjä-Usmin alueen metsälampien kanssa, tarjoavat hienon virkistäytymisympäristön, missä voi nauttia luonnonrauhasta. Lampien pitkäaikainen vedenlaatuseuranta antaa arvokasta tietoa ympäristön tilassa tapahtuvista muutoksista.
Veden laatu
Iso-Haiskarin itäosan syvänteen vedenlaatua on seurattu vuosina 2007, 2013 ja 2019 osana Hyvinkään pintavesien seurantaa. Aikaisemmat näytteet ovat vuosilta 1984 ja 1997-1998. Vesisyvyyttä eteläosan havaintopaikalla on 10 metriä.
Iso-Haiskarissa vesi on kirkasta, erittäin ruskeaa humusvettä pH-arvon osoittaessa lievää happamuutta. Päällysveden väriluku on ollut 2000-luvulla 120-180 mg Pt/l, mikä on kaksinkertainen verrattuna vuoden 1984 värilukuun (70 mg Pt/l). Kesällä 2019 veden näkösyvyydeksi mitattiin 100 cm. Vähä-Haiskarissa vesi on hieman Iso-Haiskaria vaaleampaa.
Kevään ja syksyn täyskiertojen jälkeen Iso-Haiskariin muodostuu lämpötilakerrostuneisuus ja happi vähenee alusvedestä. Kesällä 2007 Iso-Haiskarissa esiintyi lämpötilan harppauskerroksessa happipitoisuuden voimakas lasku (kuva). Viiden metrin syvyydessä happea oli taas selvästi enemmän. Harppauskerrokseen oli mitä ilmeisimmin kertynyt runsaasti eläinplanktonia leviä laiduntamaan. Samalla niiden hengitys sai aikaan nk. metalimneettisen happiminimin. Vastaavanlainen tilanne oli myös Usminjärvessä ja Kiiskilammessa.
Kokonaisfosforipitoisuus mittaa veden epäorgaanista ja orgaaniseen aineeseen sitoutunutta fosforia. Karuissa luonnontilaisissa humusvesissä kokonaisfosforipitoisuus on yleensä 10-15 µg/l. Iso-Haiskarin päällysvedessä fosforipitoisuus on ollut lähes tätä tasoa, kesällä 2019: 16 µg/l. Hapettomassa alusvedessä pitoisuudet ovat olleet päällysvettä selvästi korkeampia, mm. vuosina 2013 ja 2019 fosforipitoisuus oli noin 60 µg/l.
Typpi on toinen järven rehevyyttä säätelevä kasviravinne. Sen kokonaispitoisuus on luonnontilaisissa värittömissä vesissä 200-500 µg/l ja humusvesissä hiukan korkeampi, 400-800 µg/l. Iso-Haiskarin ruskeassa päällysvedessä typpeä on ollut 600-800 µg/l, alusvedessä hieman enemmän.
Lammen ravinteita hyödyntävien planktisten levien määrää kuvaava klorofylli a-pitoisuus on ollut 10-12 µg/l, eli vain lievästi rehevän pienveden tasoa. Tietoa sinilevien eli syanobakteerien esiintymisestä lammen vedessä ei ole.
Kesällä normaali päällysveden happipitoisuus on 8-9 mg/l. Kerrostuneisuuskausien lopulla 4-8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä, mutta myös morfologisten olosuhteiden vaikutusta.
Iso-Haiskarissa päällysvedessä kokonaisfosforipitoisuus oli elokuussa 2013 kohonnut, mutta 2019 jälleen aikaisempaa tasoa. Typpipitoisuuksissa vaihtelu on ollut vähäistä kesien välillä.
Reitit ja paikat
Kytäjä-Usmin ulkoilualue ja luonto
Usminjärven länsipuolelta Suolijärvelle asti ulottuva Kytäjä-Usmin ulkoilualueen luonto- ja retkikohteet tarjoavat hienot puitteet luonnossa liikkumiseen. Alueen vesistöt, metsät ja kalliot ovat monimuotoinen ympäristö retkeilyyn ja virkistykseen. Alue on Natura2000-verkostossa. Natura-alueen arvo perustuu ennen kaikkea laajaan, rakentamattomaan luontokokonaisuuteen, jollainen on tiheään asutulla Uudellamaalla ainutlaatuinen. Alueella esiintyy luonto- ja lintudirektiivien lajeja sekä useita luontodirektiivin luontotyyppejä. Alueelta on tavattu useita Uudellamaalla uhanalaisia kasvilajeja.
Iso-Haiskarin luoteisrannalla, lähellä metsäautotietä pitkin kulkevaa Kytäjä-Usmin ulkoilureittiä on leiripaikka. Rannalta löytyy uimalaituri, nuotiopaikka, eväspöytä, käymälä ja laavu. Paikkaa ylläpitää Hyvinkään kaupunki.
