Ero sivun ”Kiiskilampi (21.031.1.007)” versioiden välillä
p (Tekstin korvaus – ”Järviwiki” muotoon ”Järvi-meriwiki”) |
|||
| (38 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==Lampi ja sen ympäristö== | ==Lampi ja sen ympäristö== | ||
| − | Kytäjä-Usmin alueen pohjoisosassa, kallioperän murroslinjassa sijaitseva Kiiskilampi on pieni, 10 metriä syvä lampi. Lampea ympäröivä, 26 hehtaarin, valuma-alue on rikkonaista kalliomaastoa. Lammen eteläpäähän laskee kaksi pientä ojaa, lammesta lähtevää laskuojaa ei ole. Kiiskilampi muistuttaa kooltaan ja muodoltaan sen kaakkoispuolella olevaa [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Piilolammi_%2821.031.1.005%29 Piilolammia], jolla on kuitenkin suuri valuma-alue tulo- ja laskuojineen. Kiiskilammen lounaispuolella sijaitsevat [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kolmiperslammi_%2821.031.1.012%29 Kolmiperslammi] ja [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Iso-Haiskari_%2821.031.1.008%29 Iso-Haiskari] ovat myös lähes samankokoisia ja lähes samansyvyisiä kuin Kiiskilampi. | + | [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Kytajan__Usmin_metsaalue%285464%29 Kytäjä-Usmin] alueen pohjoisosassa, kallioperän murroslinjassa sijaitseva Kiiskilampi on pieni, 10 metriä syvä lampi. Lampea ympäröivä, 26 hehtaarin, valuma-alue on rikkonaista kalliomaastoa. Lammen eteläpäähän laskee kaksi pientä ojaa, lammesta lähtevää laskuojaa ei ole. Kiiskilampi muistuttaa kooltaan ja muodoltaan sen kaakkoispuolella olevaa [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Piilolammi_%2821.031.1.005%29 Piilolammia], jolla on kuitenkin suuri valuma-alue tulo- ja laskuojineen. Kiiskilammen lounaispuolella sijaitsevat [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Kolmiperslammi_%2821.031.1.012%29 Kolmiperslammi] ja [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Iso-Haiskari_%2821.031.1.008%29 Iso-Haiskari] ovat myös lähes samankokoisia ja lähes samansyvyisiä kuin Kiiskilampi. |
| − | Kiiskilammen rannat ovat Luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 § ja 24 § perusteella suojeltua Kytäjän luonnonsuojelualuetta, joten rakentaminen eikä metsähakkuu ole rantavyöhykkeellä sallittua. Kiiskilammen pohjoispuolella kulkee ulkoilureitti, jolta on opastettu polku lammen rannan leiripaikalle. | + | Kiiskilammen rannat ovat Luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 § ja 24 § perusteella suojeltua [http://kartta.hyvinkaa.fi/kohdekortit/Kytaja.pdf Kytäjän luonnonsuojelualuetta], joten rakentaminen eikä metsähakkuu ole rantavyöhykkeellä sallittua. Kiiskilammen pohjoispuolella kulkee ulkoilureitti, jolta on opastettu polku lammen rannan leiripaikalle. |
Kiiskilampi, yhdessä muiden Kytäjä-Usmin alueen lampien kanssa, tarjoavat hienon virkistäytymisympäristön, missä voi nauttia luonnonrauhasta. Lampien pitkäaikainen vedenlaatuseuranta antaa myös tietoa ympäristön tilassa tapahtuvista muutoksista. | Kiiskilampi, yhdessä muiden Kytäjä-Usmin alueen lampien kanssa, tarjoavat hienon virkistäytymisympäristön, missä voi nauttia luonnonrauhasta. Lampien pitkäaikainen vedenlaatuseuranta antaa myös tietoa ympäristön tilassa tapahtuvista muutoksista. | ||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
==Veden laatu== | ==Veden laatu== | ||
| − | Kiiskilammen eteläosan syvänteen vedenlaatua on seurattu vuosina 2007 ja | + | Kiiskilammen eteläosan syvänteen vedenlaatua on seurattu vuosina 2007, 2013 ja 2019 osana Hyvinkään pintavesien seurantaa. Vesisyvyyttä eteläosan havaintopaikalla on 10 metriä. |
| − | Kiiskilammessa vesi on kirkasta ja humustaso on lähialueen seurantalammista matalin. Päällysvedessä väriluku on vaihdellut | + | Kiiskilammessa vesi on kirkasta ja humustaso on lähialueen seurantalammista matalin. Päällysvedessä väriluku on vaihdellut 50-80 mg Pt/l ja pH-arvo on ollut lähes neutraali. Kesällä näkösyvyydeksi mitattiin lammessa peräti 160 cm. Ensimmäinen vedenlaatuhavainto Kiiskilammesta on vuodelta 1984. Silloin väriluku oli 35 mg Pt/l. |
| − | Kevään ja syksyn täyskiertojen jälkeen Kiiskilampeen muodostuu lämpötilakerrostuneisuus ja happi vähenee alusvedessä. Talvella aivan lammen pohjan tuntumassa vesi on ollut hapetonta, mutta muuten alusvedessä on ollut vähän happea. Kesällä happi on ollut loppu pohjalla noin metrin vesikerroksessa. Kesällä 2007 | + | Kevään ja syksyn täyskiertojen jälkeen Kiiskilampeen muodostuu lämpötilakerrostuneisuus ja happi vähenee alusvedessä. Talvella aivan lammen pohjan tuntumassa vesi on ollut hapetonta, mutta muuten alusvedessä on ollut vähän happea. Kesällä happi on ollut loppu pohjalla noin metrin vesikerroksessa. Kesällä 2007 esiintyi lämpötilan harppauskerroksessa happipitoisuuden voimakas lasku (kuva). Viiden metrin syvyydessä happea oli taas selvästi enemmän. Harppauskerrokseen oli mitä ilmeisimmin kertynyt runsaasti eläinplanktonia leviä laiduntamaan. Samalla niiden hengitys sai aikaan nk. metalimneettisen happiminimin. Vastaavanlainen tilanne oli myös [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Usminj%C3%A4rvi_%2821.031.1.004%29 Usminjärvessä] ja [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Iso-Haiskari_%2821.031.1.008%29 Iso-Haiskarissa]. |
| + | |||
| + | <gallery widths=200px heights=120px perrow=3 caption=> | ||
| + | Tiedosto:Kiiskilampi Lampotila ja happipitoisuus.gif|alt=Kesällä normaali päällysveden happipitoisuus on 8-9 mg/l. Kerrostuneisuuskausien lopulla 4-8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä. Ruskeavetisten lampien syvänteet voivat olla myös luontaisista tekijöistä johtuen vähähappisia. | ||
| + | Tiedosto:2019 Kiiskilampi Kokonaisfosfori ja kokonaistyppi.gif|alt=Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l. Värittömissä luonnontilaisissa vesissä typpipitoisuus on alle 500 µg/l, humusvesissä hiukan korkeampi. Voimakkaan ruskeissa humusvesissä ja kuormitetuissa vesissä typpipitoisuus voi olla yli 1000 µg/l. | ||
| + | Tiedosto:Harmaat hyytelopallot.gif|alt=Kiiskilammen pinnassa esiintyi elokuussa 2013 vaaleanharmaita hyytelöpalloja, jotka hajosivat, kun niihin koski. Mitä ne olivat, jäi epäselväksi. | ||
| + | </gallery> | ||
Kokonaisfosforipitoisuus mittaa veden epäorgaanista ja orgaaniseen aineeseen sitoutunutta fosforia. Karuissa luonnontilaisissa humusvesissä kokonaisfosforipitoisuus on 10-15 µg/l. Kiiskilammen päällysvedessä fosforipitoisuus oli tätä tasoa. Hapettomassa alusvedessä pitoisuudet ovat olleet kaksinkertaisia. | Kokonaisfosforipitoisuus mittaa veden epäorgaanista ja orgaaniseen aineeseen sitoutunutta fosforia. Karuissa luonnontilaisissa humusvesissä kokonaisfosforipitoisuus on 10-15 µg/l. Kiiskilammen päällysvedessä fosforipitoisuus oli tätä tasoa. Hapettomassa alusvedessä pitoisuudet ovat olleet kaksinkertaisia. | ||
| Rivi 22: | Rivi 28: | ||
Kun elokuussa 2007 Kiiskilammesta otettiin vesinäytteitä, lähes koko lammen alueella todettiin veden pinnassa ja pintakerroksessa sinilevää. Pinnasta kerätty levä mikroskopoitiin Uudenmaan ELY-keskuksessa. Näytteessä esiintyi ''Woronichinia compacta'', ''E. karelica'' ja ''Anabaena cf. elliptika'' -leviä. Nämä ovat sinilevien eli syanobakteerien sukuun kuuluvia lajeja, joiden myrkyllisyydestä ei ole osoitusta. Päällysvesikerroksesta määritetty, levätuotantoa kuvaava klorofylli ''a''-pitoisuus, 17 µg/l, osoitti rehevyyttä. | Kun elokuussa 2007 Kiiskilammesta otettiin vesinäytteitä, lähes koko lammen alueella todettiin veden pinnassa ja pintakerroksessa sinilevää. Pinnasta kerätty levä mikroskopoitiin Uudenmaan ELY-keskuksessa. Näytteessä esiintyi ''Woronichinia compacta'', ''E. karelica'' ja ''Anabaena cf. elliptika'' -leviä. Nämä ovat sinilevien eli syanobakteerien sukuun kuuluvia lajeja, joiden myrkyllisyydestä ei ole osoitusta. Päällysvesikerroksesta määritetty, levätuotantoa kuvaava klorofylli ''a''-pitoisuus, 17 µg/l, osoitti rehevyyttä. | ||
| + | |||
| + | Elokuussa 2013 Kiiskilammessa ei todettu sinileviä. Veden pintakerroksessa esiintyi sen sijaan vaaleanharmaita hyytelöpalloja tms., jotka hajosivat, kun niihin koski. Kokoa hyytelöpalloilla oli muutamasta millimetristä runsaaseen senttimetriin (kuva). Mitä hyytelöpallot olivat jäi arvoitukseksi. Levätuotantoa kuvaava klorofylli ''a''-pitoisuus oli ajankohtana melko matala, 9 µg/l. Päällysvedessä todettiin kuitenkin hapen ylikyllästystila, 103 %, mikä syntyy kun levätuotanto on voimakasta ja levien yhteytystoiminnassa syntyvä happi vapautuu veteen, mutta ei ehdi vapautua siitä riittävän nopeasti ilmakehään. | ||
| − | Elokuussa | + | Elokuussa 2019 lammen päällysvesikerroksessa esiintyi silmämääräisesti hieman levää.Tätä tuki myös päällysvedessä todettu hapen ylikyllästystila ja a-klorofyllin pitoisuus 16 µg/l. |
| − | |||
Kesällä normaali päällysveden happipitoisuus on 8-9 mg/l. Kerrostuneisuuskausien lopulla 4-8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä, mutta myös morfologisten olosuhteiden vaikutusta. | Kesällä normaali päällysveden happipitoisuus on 8-9 mg/l. Kerrostuneisuuskausien lopulla 4-8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä, mutta myös morfologisten olosuhteiden vaikutusta. | ||
| − | Kiiskilammen päällysvedessä kokonaisfosforipitoisuus oli | + | Kiiskilammen päällysvedessä kokonaisfosforipitoisuus oli aikaisempaa melko matalaa tasoa osoittaen karuja kasvuolosuhteita. |
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
==Reitit ja paikat== | ==Reitit ja paikat== | ||
===Kytäjä-Usmin ulkoilualue ja luonto=== | ===Kytäjä-Usmin ulkoilualue ja luonto=== | ||
| + | [[Tiedosto:Kiiskilampi.JPG|200px|right|alt=Kiiskilampi]] | ||
| + | Usminjärven länsipuolelta Suolijärvelle asti ulottuva Kytäjä-Usmin ulkoilualueen luonto- ja retkikohteet tarjoavat hienot puitteet luonnossa liikkumiseen. Alueen vesistöt, metsät ja kalliot ovat monimuotoinen ympäristö retkeilyyn ja virkistykseen. Alue on [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/?f=Uudenmaan_ELYkeskus Natura2000-verkostossa]. Natura-alueen arvo perustuu ennen kaikkea laajaan, rakentamattomaan luontokokonaisuuteen, jollainen on tiheään asutulla Uudellamaalla ainutlaatuinen. Alueella esiintyy luonto- ja lintudirektiivien lajeja sekä useita luontodirektiivin luontotyyppejä. Alueelta on tavattu useita Uudellamaalla uhanalaisia kasvilajeja. | ||
| − | + | Kiiskilammen pohjoispäässä on [http://kytaja-usmi.fi/index.php/retkikohteet/kiiskilampi Kytäjä-Usmin ulkoilureitin leiripaikka]. Ulkoilureitiltä risteävän polun kohdalla on viitta Kiiskilammelle sekä käymälä ja katoksessa nuotiopuita. Polku jatkuu lammen rantaan, mistä löytyy uimalaituri, nuotiopaikka ja yöpymistä varten laavu ja telttapaikka. | |
| − | |||
| − | Kiiskilammen pohjoispäässä on [http://kytaja-usmi.fi/index.php/retkikohteet/kiiskilampi Kytäjä-Usmin ulkoilureitin leiripaikka]. Ulkoilureitiltä risteävän polun kohdalla on viitta Kiiskilammelle sekä käymälä ja katoksessa nuotiopuita. Polku jatkuu lammen rantaan, mistä löytyy uimalaituri, nuotiopaikka ja yöpymistä varten laavu ja telttapaikka. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| Rivi 49: | Rivi 48: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| − | [http:// | + | * [[Hyvinkää|Hyvinkään pintavesien seurannasta Järvi-meriwikissä]] |
| − | + | * [http://kartta.hyvinkaa.fi/ Hyvinkään kaupungin karttapalvelu] | |
| − | [http:// | + | * [http://kytaja-usmi.fi/index.php/alueen-kuvaus Kytäjä-Usmi ulkoilualue] |
| − | + | * [https://avisuora.wordpress.com/2014/11/04/lampipoukkoilua-kytaja-usmin-ulkoilualueella-1-2-11-2014/#more-1560 Lampipoukkoilua Kytäjä-Usmin ulkoilualueella 1.-2.11.2014] | |
| − | [ | ||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
Nykyinen versio 9. maaliskuuta 2021 kello 09.25
Järvi
Nimi: Kiiskilampi
Järvinumero: 21.031.1.007
Vesistöalue: Kytäjoen alaosan alue (21.031)
Päävesistö: Vantaa (21)
Perustiedot
Pinta-ala: 4,2 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,33 km1 330 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hyvinkää
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Lampi ja sen ympäristö
Kytäjä-Usmin alueen pohjoisosassa, kallioperän murroslinjassa sijaitseva Kiiskilampi on pieni, 10 metriä syvä lampi. Lampea ympäröivä, 26 hehtaarin, valuma-alue on rikkonaista kalliomaastoa. Lammen eteläpäähän laskee kaksi pientä ojaa, lammesta lähtevää laskuojaa ei ole. Kiiskilampi muistuttaa kooltaan ja muodoltaan sen kaakkoispuolella olevaa Piilolammia, jolla on kuitenkin suuri valuma-alue tulo- ja laskuojineen. Kiiskilammen lounaispuolella sijaitsevat Kolmiperslammi ja Iso-Haiskari ovat myös lähes samankokoisia ja lähes samansyvyisiä kuin Kiiskilampi.
Kiiskilammen rannat ovat Luonnonsuojelulain (1096/1996) 10 § ja 24 § perusteella suojeltua Kytäjän luonnonsuojelualuetta, joten rakentaminen eikä metsähakkuu ole rantavyöhykkeellä sallittua. Kiiskilammen pohjoispuolella kulkee ulkoilureitti, jolta on opastettu polku lammen rannan leiripaikalle.
Kiiskilampi, yhdessä muiden Kytäjä-Usmin alueen lampien kanssa, tarjoavat hienon virkistäytymisympäristön, missä voi nauttia luonnonrauhasta. Lampien pitkäaikainen vedenlaatuseuranta antaa myös tietoa ympäristön tilassa tapahtuvista muutoksista.
Veden laatu
Kiiskilammen eteläosan syvänteen vedenlaatua on seurattu vuosina 2007, 2013 ja 2019 osana Hyvinkään pintavesien seurantaa. Vesisyvyyttä eteläosan havaintopaikalla on 10 metriä.
Kiiskilammessa vesi on kirkasta ja humustaso on lähialueen seurantalammista matalin. Päällysvedessä väriluku on vaihdellut 50-80 mg Pt/l ja pH-arvo on ollut lähes neutraali. Kesällä näkösyvyydeksi mitattiin lammessa peräti 160 cm. Ensimmäinen vedenlaatuhavainto Kiiskilammesta on vuodelta 1984. Silloin väriluku oli 35 mg Pt/l.
Kevään ja syksyn täyskiertojen jälkeen Kiiskilampeen muodostuu lämpötilakerrostuneisuus ja happi vähenee alusvedessä. Talvella aivan lammen pohjan tuntumassa vesi on ollut hapetonta, mutta muuten alusvedessä on ollut vähän happea. Kesällä happi on ollut loppu pohjalla noin metrin vesikerroksessa. Kesällä 2007 esiintyi lämpötilan harppauskerroksessa happipitoisuuden voimakas lasku (kuva). Viiden metrin syvyydessä happea oli taas selvästi enemmän. Harppauskerrokseen oli mitä ilmeisimmin kertynyt runsaasti eläinplanktonia leviä laiduntamaan. Samalla niiden hengitys sai aikaan nk. metalimneettisen happiminimin. Vastaavanlainen tilanne oli myös Usminjärvessä ja Iso-Haiskarissa.
Kokonaisfosforipitoisuus mittaa veden epäorgaanista ja orgaaniseen aineeseen sitoutunutta fosforia. Karuissa luonnontilaisissa humusvesissä kokonaisfosforipitoisuus on 10-15 µg/l. Kiiskilammen päällysvedessä fosforipitoisuus oli tätä tasoa. Hapettomassa alusvedessä pitoisuudet ovat olleet kaksinkertaisia.
Typpi on toinen järven rehevyyttä säätelevä kasviravinne. Sen kokonaispitoisuus on luonnontilaisissa värittömissä vesissä 200-500 µg/l ja humusvesissä hiukan korkeampi, 400-800 µg/l. Kiiskilammen päällysvedessä typpeä on ollut 500-700 µg/l, alusvedessä hieman enemmän.
Kun elokuussa 2007 Kiiskilammesta otettiin vesinäytteitä, lähes koko lammen alueella todettiin veden pinnassa ja pintakerroksessa sinilevää. Pinnasta kerätty levä mikroskopoitiin Uudenmaan ELY-keskuksessa. Näytteessä esiintyi Woronichinia compacta, E. karelica ja Anabaena cf. elliptika -leviä. Nämä ovat sinilevien eli syanobakteerien sukuun kuuluvia lajeja, joiden myrkyllisyydestä ei ole osoitusta. Päällysvesikerroksesta määritetty, levätuotantoa kuvaava klorofylli a-pitoisuus, 17 µg/l, osoitti rehevyyttä.
Elokuussa 2013 Kiiskilammessa ei todettu sinileviä. Veden pintakerroksessa esiintyi sen sijaan vaaleanharmaita hyytelöpalloja tms., jotka hajosivat, kun niihin koski. Kokoa hyytelöpalloilla oli muutamasta millimetristä runsaaseen senttimetriin (kuva). Mitä hyytelöpallot olivat jäi arvoitukseksi. Levätuotantoa kuvaava klorofylli a-pitoisuus oli ajankohtana melko matala, 9 µg/l. Päällysvedessä todettiin kuitenkin hapen ylikyllästystila, 103 %, mikä syntyy kun levätuotanto on voimakasta ja levien yhteytystoiminnassa syntyvä happi vapautuu veteen, mutta ei ehdi vapautua siitä riittävän nopeasti ilmakehään.
Elokuussa 2019 lammen päällysvesikerroksessa esiintyi silmämääräisesti hieman levää.Tätä tuki myös päällysvedessä todettu hapen ylikyllästystila ja a-klorofyllin pitoisuus 16 µg/l. Kesällä normaali päällysveden happipitoisuus on 8-9 mg/l. Kerrostuneisuuskausien lopulla 4-8 mg/l on alusvedessä hyvä happipitoisuus. Tätä matalampi pitoisuus on usein seurausta rehevöitymisestä, mutta myös morfologisten olosuhteiden vaikutusta.
Kiiskilammen päällysvedessä kokonaisfosforipitoisuus oli aikaisempaa melko matalaa tasoa osoittaen karuja kasvuolosuhteita.
Reitit ja paikat
Kytäjä-Usmin ulkoilualue ja luonto
Usminjärven länsipuolelta Suolijärvelle asti ulottuva Kytäjä-Usmin ulkoilualueen luonto- ja retkikohteet tarjoavat hienot puitteet luonnossa liikkumiseen. Alueen vesistöt, metsät ja kalliot ovat monimuotoinen ympäristö retkeilyyn ja virkistykseen. Alue on Natura2000-verkostossa. Natura-alueen arvo perustuu ennen kaikkea laajaan, rakentamattomaan luontokokonaisuuteen, jollainen on tiheään asutulla Uudellamaalla ainutlaatuinen. Alueella esiintyy luonto- ja lintudirektiivien lajeja sekä useita luontodirektiivin luontotyyppejä. Alueelta on tavattu useita Uudellamaalla uhanalaisia kasvilajeja.
Kiiskilammen pohjoispäässä on Kytäjä-Usmin ulkoilureitin leiripaikka. Ulkoilureitiltä risteävän polun kohdalla on viitta Kiiskilammelle sekä käymälä ja katoksessa nuotiopuita. Polku jatkuu lammen rantaan, mistä löytyy uimalaituri, nuotiopaikka ja yöpymistä varten laavu ja telttapaikka.
