Ero sivun ”Keravanjärvi (21.096.1.003)” versioiden välillä
p (Tekstin korvaus – ”Järviwiki” muotoon ”Järvi-meriwiki”) |
|||
| (44 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | {{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | ||
| − | == | + | ==Järvi ympäristöineen== |
| − | Keravanjärven pinta-ala on 0,79 | + | Keravanjärven pinta-ala on 0,79 km² ja se kuuluu Vantaanjoen vesistöalueeseen. |
Keravanjärvi on matala, sen maksimisyvyys on vain 2,5 m ja keskisyvyys 1,5 m. | Keravanjärvi on matala, sen maksimisyvyys on vain 2,5 m ja keskisyvyys 1,5 m. | ||
| − | Järvessä ei ole erillistä syvännettä. Valuma-alueen pinta-ala on 5,1 | + | Järvessä ei ole erillistä syvännettä. Valuma-alueen pinta-ala on 5,1 km². Valuma-alueesta |
lähes 27 % on soita. Peltojen osuus valuma-alueesta on 3 %. Keravanjärvellä | lähes 27 % on soita. Peltojen osuus valuma-alueesta on 3 %. Keravanjärvellä | ||
on kaksi yleistä uimarantaa ja kaksi leirikeskusta. Rannalla tai sen lähituntumassa | on kaksi yleistä uimarantaa ja kaksi leirikeskusta. Rannalla tai sen lähituntumassa | ||
oli 25 - 30 kesäasuntoa vuonna 1991. Lukumäärä ei näyttäisi kasvaneen vuoteen 2005 | oli 25 - 30 kesäasuntoa vuonna 1991. Lukumäärä ei näyttäisi kasvaneen vuoteen 2005 | ||
| − | mennessä. Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne-Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi. | + | mennessä. |
| + | |||
| + | Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne-Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Keravanjärvi on kuulunut | ||
| + | luokkaan tyydyttävä vuosina 1994 - 1997 ja 2000 - 2003. Vuoden 2019 luokituksessa, joka on tehty vuosien 2012 - 2017 aineistojen perusteeella, alustava arvio Keravanjärven ekologiseksi tilaksi on hyvä eli järven ekologinen tila on kohentunut. | ||
| + | |||
| + | Viimeisimmät näytteet Keravanjärvestä on otettu 14.8.2017. Tuolloin Keravanjärven kokonaisfosforipitoisuus oli 36 μg/l eli järvi voidaan luokitella reheväksi. Järven klorofyllipitoisuuskin (21 μg/l) ilmentää | ||
| + | rehevyyttä. pH oli alle neutraalin (6,5). | ||
| + | Näkösyvyys oli 1 m ja sameus 3,8 FNU. Keravanjärven happipitoisuus oli hyvä (8,6 mg/l). | ||
| + | |||
| + | ==Veden laatu vuodesta 2005 alkaen== | ||
| + | [[Tiedosto:Keravanjarvi7.JPG|right|240px||alt=Keravanjarvi]] | ||
| + | Keravanjärven veden laatua on seurattu säännöllisesti vuodesta 2005 alkaen, kolmen vuoden välein, osana Hyvinkään pintavesien seurantaohjelmaa. Tätä ennen järvestä on otettu satunnaisia vesinäytteitä vuodesta 1984 alkaen. Seurantaohjelman havaintopaikka, Keravanjärvi keskiosa1, sijaitsee järven keskiosassa, jossa kokonaissyvyyttä on noin 2,4 metriä. Näytteenottosyvyys on ollut metri ja happipitoisuus on määritetty satunnaisesti myös kahden metrin syvyydestä. Kasviplanktonnäytteet on otettu kokoomanäytteenä syvyydestä 0–1 metriä vuonna 2011 ja syvyydestä 0–2 metriä vuosina 2005, 2008 ja 2014. | ||
| + | |||
| + | Keravanjärvi on tyypiltään [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila/Pintavesien_tyypittely matala runsashumuksinen järvi (MRh)] ja sen [http://www.ymparisto.fi/pintavesientila ekologinen ja kemiallinen tila] on hyvä. Lähialueella sijaitsee Hyvinkään puolella samantyyppinen järvi, [[Sykäri_(21.094.1.002)|Sykäri]]. Humuspitoisuudesta kertova väriluku on ollut korkea kummassakin järvessä, matalimmillaankin 70 mg Pt/l Keravanjärvellä. Näkösyvyys on Keravanjärvessä ollut noin metri, mikä on jonkin verran enemmän kuin Sykärissä. Kummassakin järvessä rehevyyttä kuvastavat ravinnepitoisuudet ja klorofylli-''a''-pitoisuus ovat olleet usein korkeat. Keravanjärvellä kokonaisfosforipitoisuus on useimpina näytteenottokertoina ollut lähes 40 µg/l ja klorofylli-''a ''-pitoisuus on vaihdellut 13–36 µg/l. | ||
| + | |||
| + | Keravanjärvi ei lämpötilakerrostu avovesikaudella altaan mataluudesta ja avoimuudesta johtuen ja happitilanne on ollut hyvä. Vuoden 2014 kesällä kahden metrin syvyydessä oli hapen ylikyllästystä (105 %), joka saattoi johtua [https://vesienhoitoyhdistys.files.wordpress.com/2012/11/limalevc3a4-marko-jc3a4rvinen-1311122.pdf limalevän (''Gonyostomum semen'')] esiintymisestä kyseisessä vesikerroksessa. Metrin syvyydessä happipitoisuus ja hapen kyllästysaste olivat jonkin verran matalammat kuin kahdessa metrissä. Järven hygieeninen laatu on ollut hyvä. | ||
| + | |||
| + | <gallery widths=240px heights=140px perrow=2> | ||
| + | Tiedosto:2017SK-vari.jpg|alt=Väriluku kuvaa veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l. Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l. | ||
| + | Tiedosto:2017SK-chl.jpg|alt=Kesän klorofylli-a- ja kokonaisfosforipitoisuudet. Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne ja siten rehevöitymisen kannalta tärkein ravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l. Klorofylli-a kuvastaa kasviplanktonin määrää vedessä. Karuissa järvissä klorofylli-a-pitoisuus on 4–10 µg/l ja rehevissä yli 20 µg/l. | ||
| + | </gallery> | ||
| + | |||
| + | ==Vesiluonto== | ||
| + | |||
| + | ===Kasviplankton=== | ||
| + | |||
| + | Järven kasviplanktonin koostumusta ja määrää on tutkittu loppukesäisin seurantaohjelman mukaisesti. Kasviplanktonin kokonaisbiomassa on vaihdellut 3–5,4 mg/l välillä. Vuosina 2005 ja 2008 [https://vesienhoitoyhdistys.files.wordpress.com/2012/11/limalevc3a4-marko-jc3a4rvinen-1311122.pdf ''Gonyostomum semen'' -limalevän] osuus on ollut yli 50 % kokonaisbiomassasta. Haitallisten sinilevien osuus on ollut vähäinen. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | Veden happipitoisuus on pysynyt hyvällä tasolla sekä kesäisin että talvisin. Kalakuolemia | ||
| + | ei myöskään ole havaittu. | ||
| + | |||
| + | Kasvillisuus on Keravanjärvessä aika harvaa, rannoilla on lähinnä järviruokoa ja | ||
| + | saroja. Myös jonkin verran esiintyy lummetta. Ilmakuva kattoi järvestä vain itäisen | ||
| + | puolen, mutta ei ole syytä epäillä, että länsipuoli olisi yhtään rehevämpi. | ||
| + | |||
| + | Fekaalisten koliformisten bakteerien ja fekaalisten streptokokkien pitoisuuksien | ||
| + | perusteella Keravanjärven vesi voidaan luokitella hyväksi uimavedeksi. Kyseiset | ||
| + | bakteeripitoisuudet ovat olleet vähäisiä 2000-luvulla. | ||
| + | |||
| + | Yhteenveto Keravanjärven tilasta: | ||
| + | Vaikka Keravanjärvi voidaan luokitella kokonaisfosforipitoisuutensa perusteella | ||
| + | reheväksi järveksi, ei rehevyys ole tuonut mukanaan haittoja. Järvessä ei esiinny | ||
| + | leväkukintoja tai happikatoja. Myöskään asumajätevesikuormitus ei ole pilannut | ||
| + | veden laatua, vaan vesi voidaan luokitella hyväksi uimavedeksi. Keravanjärvellä on | ||
| + | yleistä virkistyshyötyä kahden yleisen uimarannan muodossa. Myös paikallista aktiviteettia | ||
| + | löytyy. Keravanjärvellä toimii Keravanjärven osakaskunta. Keravanjärveltä | ||
| + | on matkaa 700 m sen koillispuolelle suunnitellulle Natura-luonnonsuojelualueelle. | ||
| + | Kyseinen alue sijaitsee osittain Keravanjärven valuma-alueella. | ||
| + | |||
| + | Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne-Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi. | ||
| + | |||
| + | ==Asutus== | ||
| + | |||
| + | Keravanjärvellä haja-asutuksen osuus ulkoisesta fosforikuormituksesta on suuri. Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven hyvä tila säilyy myös tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Tämä onnistuu helpoiten ottamalla käyttöön kuivakäymälä vesikäymälän sijaan. Kuivakäymälän sijoittamiseen ja rakenteeseen sekä [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/08/Kaymalatuotokset-final-logos-no_bleeds.pdf käymäläjätteen käsittelyyn] on syytä kiinnittää huomioita (kts. tarkemmin [http://www.kiertokapula.fi/jatehuolto/jatehuolto-eri-kunnissa/hyvinkaa/ Hyvinkään kaupungin jätehuoltomääräykset]). Kompostoitu käymäläjäte voidaan käyttää hyödyksi tontilla ja se onkin tehokas lannoite, jonka lisäksi ei tarvita muita lannoitteita. On myös hyvä muistaa, että kuivakäymälässä eroteltuja nesteitä ei saa johtaa suoraan maahan. | ||
| + | |||
| + | Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäiset vesimäärät on vapautettu puhdistusvaatimuksista, mutta niitäkään ei saa johtaa suoraan vesistöön tai talousvesikaivon lähelle. Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät [https://vesiensuojelu.fi/jatevesi/wp-content/uploads/2015/03/mokkiopas_2017_intra.pdf Kesämökin jätevesioppaasta]. Jos veden käyttö on vähäistä suurempaa eli esim. aina, jos käytössä on vesikäymälä, noudatetaan [https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170157 jätevesiasetuksen] ja [http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140527#L16 ympäristönsuojelulain] puhdistusvaatimuksia. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista [http://vesiensuojelu.fi/jatevesi/ Jätevesiopas-nettisivuilta], kaupungin vaatimuksista jätevesien käsittelylle [http://www.hyvinkaa.fi/asuinymparisto-ja-rakentaminen/ymparistonsuojelu-ja--valvonta/ymparistonsuojelumaaraykset/ Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä] sekä [http://www.huussi.net/wp-content/uploads/2013/06/kaymalajateopas.pdf kuivakäymälän hoidosta ja jätteen käsittelystä]. | ||
| − | == | + | ==Reitit ja paikat== |
| + | |||
| + | Keravanjärvellä on kaksi leirikeskusta. Järven eteläpuolella sijaitsee [http://www.jarvenpaanseurakunta.fi/leiriniemi.asp Järvenpään seurakunnan leirikeskus] ja pohjoispuolella [https://www.setlementtilouhela.fi/vuokraustoiminta/keravanjarven-leirikeskus/ Setlementti Louhela ry:n leirikeskus]. Hyvinkää-Hanko tien varrella olevalla levähdyspaikalla, Keravanjärven rannalla, on [https://www.facebook.com/pages/Keragrilli/356928424324765?ref=ts&fref=ts Keragrilli]. Osoitteessa Keravanjärvenranta 76 on [http://www.mantsala.fi/asukkaille/liikunta-ja-ulkoilu/urheilu-ja-ulkoilualueet/uimarannat Mäntsälän uimaranta]. | ||
| + | |||
| + | ==Järven yhteisöt== | ||
| + | |||
| + | Keravanjärvelle ei ole vielä perustettu omaa järviyhdistystä. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | |||
| + | * [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Hyvink%C3%A4%C3%A4 Hyvinkään pintavesien seuranta Järvi-meriwikissä] | ||
| + | * [http://kartta.hyvinkaa.fi/ Hyvinkään karttapalvelu] | ||
| + | * [http://fi.wikipedia.org/wiki/Keravanj%C3%A4rvi Wikipedia] | ||
Nykyinen versio 9. maaliskuuta 2021 kello 09.26
Järvi
Nimi: Keravanjärvi
Järvinumero: 21.096.1.003
Vesistöalue: Ohkolanjoen valuma-alue (21.096)
Päävesistö: Vantaa (21)
Perustiedot
Pinta-ala: 77,52 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 4,84 km4 840 m <br />
Korkeustaso: 86,2 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Mäntsälä
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Keravanjärvi (21.096.1.003)/Mäntsälän kunnan uimaranta
11. heinäkuu 2013 11:43
Mäntsälän kunnan uimarant...
Järvi ympäristöineen
Keravanjärven pinta-ala on 0,79 km² ja se kuuluu Vantaanjoen vesistöalueeseen. Keravanjärvi on matala, sen maksimisyvyys on vain 2,5 m ja keskisyvyys 1,5 m. Järvessä ei ole erillistä syvännettä. Valuma-alueen pinta-ala on 5,1 km². Valuma-alueesta lähes 27 % on soita. Peltojen osuus valuma-alueesta on 3 %. Keravanjärvellä on kaksi yleistä uimarantaa ja kaksi leirikeskusta. Rannalla tai sen lähituntumassa oli 25 - 30 kesäasuntoa vuonna 1991. Lukumäärä ei näyttäisi kasvaneen vuoteen 2005 mennessä.
Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne-Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Nykytila ja suojelu
Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Keravanjärvi on kuulunut luokkaan tyydyttävä vuosina 1994 - 1997 ja 2000 - 2003. Vuoden 2019 luokituksessa, joka on tehty vuosien 2012 - 2017 aineistojen perusteeella, alustava arvio Keravanjärven ekologiseksi tilaksi on hyvä eli järven ekologinen tila on kohentunut.
Viimeisimmät näytteet Keravanjärvestä on otettu 14.8.2017. Tuolloin Keravanjärven kokonaisfosforipitoisuus oli 36 μg/l eli järvi voidaan luokitella reheväksi. Järven klorofyllipitoisuuskin (21 μg/l) ilmentää rehevyyttä. pH oli alle neutraalin (6,5). Näkösyvyys oli 1 m ja sameus 3,8 FNU. Keravanjärven happipitoisuus oli hyvä (8,6 mg/l).
Veden laatu vuodesta 2005 alkaen
Keravanjärven veden laatua on seurattu säännöllisesti vuodesta 2005 alkaen, kolmen vuoden välein, osana Hyvinkään pintavesien seurantaohjelmaa. Tätä ennen järvestä on otettu satunnaisia vesinäytteitä vuodesta 1984 alkaen. Seurantaohjelman havaintopaikka, Keravanjärvi keskiosa1, sijaitsee järven keskiosassa, jossa kokonaissyvyyttä on noin 2,4 metriä. Näytteenottosyvyys on ollut metri ja happipitoisuus on määritetty satunnaisesti myös kahden metrin syvyydestä. Kasviplanktonnäytteet on otettu kokoomanäytteenä syvyydestä 0–1 metriä vuonna 2011 ja syvyydestä 0–2 metriä vuosina 2005, 2008 ja 2014.
Keravanjärvi on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi (MRh) ja sen ekologinen ja kemiallinen tila on hyvä. Lähialueella sijaitsee Hyvinkään puolella samantyyppinen järvi, Sykäri. Humuspitoisuudesta kertova väriluku on ollut korkea kummassakin järvessä, matalimmillaankin 70 mg Pt/l Keravanjärvellä. Näkösyvyys on Keravanjärvessä ollut noin metri, mikä on jonkin verran enemmän kuin Sykärissä. Kummassakin järvessä rehevyyttä kuvastavat ravinnepitoisuudet ja klorofylli-a-pitoisuus ovat olleet usein korkeat. Keravanjärvellä kokonaisfosforipitoisuus on useimpina näytteenottokertoina ollut lähes 40 µg/l ja klorofylli-a -pitoisuus on vaihdellut 13–36 µg/l.
Keravanjärvi ei lämpötilakerrostu avovesikaudella altaan mataluudesta ja avoimuudesta johtuen ja happitilanne on ollut hyvä. Vuoden 2014 kesällä kahden metrin syvyydessä oli hapen ylikyllästystä (105 %), joka saattoi johtua limalevän (Gonyostomum semen) esiintymisestä kyseisessä vesikerroksessa. Metrin syvyydessä happipitoisuus ja hapen kyllästysaste olivat jonkin verran matalammat kuin kahdessa metrissä. Järven hygieeninen laatu on ollut hyvä.
Vesiluonto
Kasviplankton
Järven kasviplanktonin koostumusta ja määrää on tutkittu loppukesäisin seurantaohjelman mukaisesti. Kasviplanktonin kokonaisbiomassa on vaihdellut 3–5,4 mg/l välillä. Vuosina 2005 ja 2008 Gonyostomum semen -limalevän osuus on ollut yli 50 % kokonaisbiomassasta. Haitallisten sinilevien osuus on ollut vähäinen.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Veden happipitoisuus on pysynyt hyvällä tasolla sekä kesäisin että talvisin. Kalakuolemia ei myöskään ole havaittu.
Kasvillisuus on Keravanjärvessä aika harvaa, rannoilla on lähinnä järviruokoa ja saroja. Myös jonkin verran esiintyy lummetta. Ilmakuva kattoi järvestä vain itäisen puolen, mutta ei ole syytä epäillä, että länsipuoli olisi yhtään rehevämpi.
Fekaalisten koliformisten bakteerien ja fekaalisten streptokokkien pitoisuuksien perusteella Keravanjärven vesi voidaan luokitella hyväksi uimavedeksi. Kyseiset bakteeripitoisuudet ovat olleet vähäisiä 2000-luvulla.
Yhteenveto Keravanjärven tilasta: Vaikka Keravanjärvi voidaan luokitella kokonaisfosforipitoisuutensa perusteella reheväksi järveksi, ei rehevyys ole tuonut mukanaan haittoja. Järvessä ei esiinny leväkukintoja tai happikatoja. Myöskään asumajätevesikuormitus ei ole pilannut veden laatua, vaan vesi voidaan luokitella hyväksi uimavedeksi. Keravanjärvellä on yleistä virkistyshyötyä kahden yleisen uimarannan muodossa. Myös paikallista aktiviteettia löytyy. Keravanjärvellä toimii Keravanjärven osakaskunta. Keravanjärveltä on matkaa 700 m sen koillispuolelle suunnitellulle Natura-luonnonsuojelualueelle. Kyseinen alue sijaitsee osittain Keravanjärven valuma-alueella.
Lähde: Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne-Marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.
Asutus
Keravanjärvellä haja-asutuksen osuus ulkoisesta fosforikuormituksesta on suuri. Ranta-alueilla on tärkeää käsitellä jätevedet asianmukaisesti, jotta järven hyvä tila säilyy myös tulevaisuudessa. Mitä vähemmän jätevesiä syntyy, sitä yksinkertaisempaa on niiden käsittely. Tämä onnistuu helpoiten ottamalla käyttöön kuivakäymälä vesikäymälän sijaan. Kuivakäymälän sijoittamiseen ja rakenteeseen sekä käymäläjätteen käsittelyyn on syytä kiinnittää huomioita (kts. tarkemmin Hyvinkään kaupungin jätehuoltomääräykset). Kompostoitu käymäläjäte voidaan käyttää hyödyksi tontilla ja se onkin tehokas lannoite, jonka lisäksi ei tarvita muita lannoitteita. On myös hyvä muistaa, että kuivakäymälässä eroteltuja nesteitä ei saa johtaa suoraan maahan.
Kantoveden käytöstä syntyvä jätevesi luokitellaan lähes aina määrältään vähäiseksi. Vähäiset vesimäärät on vapautettu puhdistusvaatimuksista, mutta niitäkään ei saa johtaa suoraan vesistöön tai talousvesikaivon lähelle. Lisää tietoa vähäisten vesien käsittelystä löydät Kesämökin jätevesioppaasta. Jos veden käyttö on vähäistä suurempaa eli esim. aina, jos käytössä on vesikäymälä, noudatetaan jätevesiasetuksen ja ympäristönsuojelulain puhdistusvaatimuksia. Lisätietoa jätevesien käsittelymahdollisuuksista Jätevesiopas-nettisivuilta, kaupungin vaatimuksista jätevesien käsittelylle Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelumääräyksistä sekä kuivakäymälän hoidosta ja jätteen käsittelystä.
Reitit ja paikat
Keravanjärvellä on kaksi leirikeskusta. Järven eteläpuolella sijaitsee Järvenpään seurakunnan leirikeskus ja pohjoispuolella Setlementti Louhela ry:n leirikeskus. Hyvinkää-Hanko tien varrella olevalla levähdyspaikalla, Keravanjärven rannalla, on Keragrilli. Osoitteessa Keravanjärvenranta 76 on Mäntsälän uimaranta.
Järven yhteisöt
Keravanjärvelle ei ole vielä perustettu omaa järviyhdistystä.
