Ero sivun ”Keljonjärvi (35.728.1.001)” versioiden välillä

Nykyinen versio 25. maaliskuuta 2021 kello 14.23

Keljonjärvi on melko iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja kuuluu Pirkanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Keljonjärvi
Järvinumero: 35.728.1.001
Vesistöalue: Keljonjärven valuma-alue (35.728)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 172,55 ha
Syvyys: 10,36 m
Keskisyvyys: 2,58 m
Tilavuus: 4 401 340 m³0,0044 km³ <br />4 401 340 000 l <br />
Rantaviiva: 11,93 km11 930 m <br />
Korkeustaso: 84,2 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Kangasala
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Keljonjärvi sijaitsee Kangasalan kunnassa Sahalahden taajaman pohjoispuolella. Järvellä on pinta-alaa 5,10 km² ja sen suurin syvyys on 10,3 m. Järven valuma-alue on kooltaan 72,32 km². Lähivaluma-alue koostuu pääosin pelloista ja haja-asutuksesta, kun kauempana valuma-alueella alue on metsäistä ja soista. Järvi laskee Längelmäveteen Saksalanselän alueelle.

Järven vesi on väriltään ruskeaa. Vesi on runsashumuksista, johtuen valuma-alueella olevista soista.

Nykytila ja suojelu

Keljonjärvi on luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi. Järvellä on kesäisin toisinaan sinileväkukintoja, jotka voivat haitata uimista. Järven rehevyystaso on korkea.

Järvellä on otettu ympäristöhallinnon tietojärjestelmän mukaan vedenlaatunäytteitä 184 kertaa vuosina 1967–2020.^[1] Näytteenottajina ovat toimineet kunnallinen ympäristöviranomainen, Hämeen- ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.

Sillansalmi

Mittauksista 122 kpl on suoritettu järven Röyttänveden ja Längelmäveden välisessä salmessa noin 150 metriä Suoniementien sillasta itään. Näytteet on otettu 0,1–1,0 metrin syvyydestä ja 2–4 kertaa vuodessa. Näissä mittauksissa veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 41,2 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 919,8 µg/l. Tuloksista on nähtävissä selvä laskusuhdanne erityisesti fosforin osalta 2010-luvulla.

Syvänne

Mittauksista 59 kpl on suoritettu noin 100 metriä Keljonsaaresta etelään suurin piirtein Keljonjärven syvimmästä kohdasta. Mittauskohdassa on 9,7 metriä syvää ja näytteet on otettu 1–9 metrin syvyydeltä.

Päällysveden hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 80 % ja alusveden hapenkylläisyys 15 %. Alusvedessä on esiintynyt useasti happikatoja, jotka vaikuttavat myös alusveden kokonaisfosforipitoisuuksiin.

Veden kokonaisfosforipitoisuus on päällysvedessä ollut keskimäärin 45 µg/l ja alusvedessä 134 µg/l. Päällysveden fosforin määrä on pysynyt melko tasaisesti 40–60 µg/l välillä. Alusvedessä on esiintynyt hyvin korkeita fosforin pitoisuuksia edellä mainittujen hapettomien olosuhteiden takia. Korkein yksittäinen pitoisuus oli 490 µg/l, joka mitattiin vuonna 1999. Melkein 60 % mittauksista on saatu alusvedestä tulokseksi yli 100 µg/l:n kokonaisfosforipitoisuus.

Kokonaistyyppipitoisuuden keskiarvo on päällysvedessä ollut keskimäärin 869 µg/l ja alusvedessä 1 444 µg/l.

Myös Keljonjärven syvänteellä on nähtävissä, että sekä typen että fosforin pitoisuudet ovat mahdollisesti kääntyneet pieneen laskuun 2010-luvulla.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

↑ Avoimen ympäristötietojärjestelmät/Vedenlaatu. Lähde: SYKE, ELY-keskukset.

[1] Avoimen ympäristötietojärjestelmät/Vedenlaatu. Lähde: SYKE, ELY-keskukset.

[1]

@@ Rivi 9: / Rivi 9: @@
 ==Nykytila ja suojelu==
-Keljonjärvi on luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi. Järvellä on kesäisin usein sinileväkukintoja, jotka voivat haitata uimista. Järven rehevyystaso on korkea.
+Keljonjärvi on luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi. Järvellä on kesäisin toisinaan sinileväkukintoja, jotka voivat haitata uimista. Järven rehevyystaso on korkea.
-Järvellä on otettu ympäristöhallinnon tietojärjestelmän mukaan vedenlaatunäytteitä 184 kertaa vuosina 1967-2020. Näytteenottajina ovat toimineet kunnallinen ympäristöviranomainen, Hämeen- ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.
+Järvellä on otettu ympäristöhallinnon tietojärjestelmän mukaan vedenlaatunäytteitä 184 kertaa vuosina 1967–2020.<ref>[https://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Ymparistotietojarjestelmat Avoimen ympäristötietojärjestelmät/Vedenlaatu]. Lähde: SYKE, ELY-keskukset.</ref> Näytteenottajina ovat toimineet kunnallinen ympäristöviranomainen, Hämeen- ja Pirkanmaan ELY-keskukset sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys.
-===Sillansalmen mittausasema===
+===Sillansalmi===
-Mittauksista 122 kpl on suoritettu järven Röyttänveden ja [[Längelmävesi (35.721.1.001)|Längelmäveden]] välisessä salmessa noin 150 metriä Suoniementien sillasta itään. Näytteet otettiin 0,1-1,0 metrin syvyydestä ja 2-4 kertaa vuodessa. Näissä mittauksissa veden kokonaisfosforipitoisuus oli keskimäärin 41,2 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 919,8 µg/l.
+Mittauksista 122 kpl on suoritettu järven Röyttänveden ja [[Längelmävesi (35.721.1.001)|Längelmäveden]] välisessä salmessa noin 150 metriä Suoniementien sillasta itään. Näytteet on otettu 0,1–1,0 metrin syvyydestä ja 2–4 kertaa vuodessa. Näissä mittauksissa veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 41,2 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 919,8 µg/l. Tuloksista on nähtävissä selvä laskusuhdanne erityisesti fosforin osalta 2010-luvulla.
-Tuloksista on nähtävissä hienoinen laskusuhdanne sekä fosforin että typen pitäisuuksissa pitoisuuksissa 2010-luvulla.
+===Syvänne===
-Mittauksista 50kpl suoritettiin noin 100m Keljonsaaresta etelään. Mittauskohdassa on 9,7m syvää ja näytteet otettiin 1-9m syvyydeltä. Näytteitä on otettu yleensä kerran vuodessa. Näkösyvyys mittauspaikalla on ollut keskimäärin 0,95m.
+Mittauksista 59 kpl on suoritettu noin 100 metriä Keljonsaaresta etelään suurin piirtein Keljonjärven syvimmästä kohdasta. Mittauskohdassa on 9,7 metriä syvää ja näytteet on otettu 1–9 metrin syvyydeltä.
-Päällysveden hapen kyllästysaste oli keskimäärin 80% ja alusveden hapenkylläisyys oli 13%. Alusvedessä esiintyi useasti happikatoja, jotka vaikuttavat alusveden kokonaisfosforipitoisuuksiin. Päällysvedessä esiintyi kaksi kertaa ylikyllästyneisyyttä.
+Päällysveden hapen kyllästysaste on ollut keskimäärin 80 % ja alusveden hapenkylläisyys 15 %. Alusvedessä on esiintynyt useasti happikatoja, jotka vaikuttavat myös alusveden kokonaisfosforipitoisuuksiin.
-Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 46,2µg/l ja alusvedessä 147µg/l. Päällysveden fosforin määrä on pysynyt melko tasaisesti 40-60µg/l välillä. Alusvedessä esiintyi hyvin korkeita fosforin pitoisuuksia edellä mainittujen hapettomien olosuhteiden takia. Korkein yksittäinen pitoisuus oli 490µg/l, joka mitattiin vuonna 1999. Melkein 60% mittauksista saatiin alusvedestä tulokseksi yli 100µg/l:n kokonaisfosforipitoisuus.
+Veden kokonaisfosforipitoisuus on päällysvedessä ollut keskimäärin 45 µg/l ja alusvedessä 134 µg/l. Päällysveden fosforin määrä on pysynyt melko tasaisesti 40–60 µg/l välillä. Alusvedessä on esiintynyt hyvin korkeita fosforin pitoisuuksia edellä mainittujen hapettomien olosuhteiden takia. Korkein yksittäinen pitoisuus oli 490 µg/l, joka mitattiin vuonna 1999. Melkein 60 % mittauksista on saatu alusvedestä tulokseksi yli 100 µg/l:n kokonaisfosforipitoisuus.
-Päällysveden kokonaistyppipitoisuus oli keskimäärin 849µg/l. Alusvedessä typpeä oli keskimäärin 1653µg/l. Päällysveden pitoisuudet olivat hyvin lieväsä nousussa, joka näkyi lähinnä korkeiden pitoisuuksien esiintymisen tihentymisenä viime aikoina. Alusvedessä sen sijaan esiintyi '''alle''' 1000µg/l pitoisuuksia vain joka viidennessä näytteessä. Korkein alusvedestä mitattu kokonaistypen määrä oli 2900µg/l vuonna 1999. Yli 2000µg/l pitoisuuksia mitattiin kaikkiaan 13 kertaa eli noin joka kolmannessa näytteessä.
+Kokonaistyyppipitoisuuden keskiarvo on päällysvedessä ollut keskimäärin 869 µg/l ja alusvedessä 1&nbsp;444 µg/l.
+Myös Keljonjärven syvänteellä on nähtävissä, että sekä typen että fosforin pitoisuudet ovat mahdollisesti kääntyneet pieneen laskuun 2010-luvulla.
 ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==