Ero sivun ”Immalanjärvi (04.192.1.001)” versioiden välillä
| (34 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | Immalanjärvi on suurehko ja avoin järvi Imatran ja Ruokolahden kuntien alueilla, lähellä Venäjän rajaa (järven itäinen Varpaanlahti ulottuu Venäjän puolelle saakka.) Järvi on pinta-alaltaan 19,96 neliökilometriä ja se on Suomen 176. suurin järvi. Immalanjärvi muodostuu yhdestä suuresta selkäalueesta ja kahdesta lahdesta. Se laskee Unterniskanjokea pitkin Vuokseen ja Laatokkaan. | ||
| − | + | Immalanjärven valuma-alue on kooltaan 7 100 ha, josta metsää on 3 500 ha, maatalousmaata ja suota kumpaakin 400 ha. Järven syvin kohta on yli 40 m ja keskisyvyys 8 m. Pinnan korkeuden vuotuinen vaihteluväli Immalanjärvellä on 30-40 cm. Imatran Vesi on merkinnyt muistiin Immalanjärven jäidentulo- ja jäidenlähtöpäivämäärät vuodesta 1960 alkaen. | |
| + | [[Tiedosto:Jäiden lähtö ja tulotietoja.jpg|pienoiskuva|496px|Seurantatiedot ja kuva: Imatran Vesi.]] | ||
| − | Immalanjärvi | + | ==Nykytila ja suojelu== |
| + | Immalanjärvi on perinteisesti kirkasvetinen, karu ja hiekkapohjainen järvi lukuun ottamtta Laitilanlahden pohjukkaa, joka viimevuosina on rehevöitynyt. Immalanjärvi toimii Imatran ja Ruokolahden raakavesilähteenä pohjaveden ohella. Järven vedessä on lievä humusleima ja vesistö on lievästi rehevä. Järven vedenlaatu on hyvä. Immalanjärvi saa merkittävän osan vedestään pohjavesilähteistä ja sen ekologinen tila on vielä erinomainen. Järven valuma-alueella ja rannoilla on merkittäviä luontoarvoja. | ||
| + | |||
| + | Immalanjärven valuma-alueen metsien, soiden ja peltojen käsitellyllä on huomattava vaikutus järven tilaan. Viime aikoina on ilmennyt viitteitä järven tilan huonontumisesta sekä kalaston särkivaltaistumisesta. | ||
| + | |||
| + | [[Tiedosto:Liete2.jpg|pienoiskuva|Immalanjärven vesi on kirkasta.]] | ||
| − | + | Keväällä 2011 perustettiin Pro Immalanjärvi ry. Se on sitoutumaton yhdistys, joka nimensä mukaisesti ajaa Immalanjärven asiaa. Sen perusti joukko järven rehevöitymisestä huolestuneita ranta-asukkaita. | |
| − | + | [[Tiedosto:Liete4.jpg|pienoiskuva|Immalanjärveä]] | |
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | Immalanjärvellä tavataan ainakin 18 eri kalalajia, tavanomaisimpina haukea, ahventa ja särkeä. Vesialueen tärkein kalalaji on muikku. Järvi on myös kuuluisa suurista lahnoista ja siioista. | ||
| − | Vesistöön on istutettu järvilohta, järvitaimenta, harjusta, planktonsiikaa ja | + | Vesistöön on istutettu järvilohta, järvitaimenta, harjusta, planktonsiikaa, haukea ja kuhaa. Järvitaimen on alkanut istutusten ja joen kunnostamisen myötä lisääntyä Unterniskanjoessa (Salonjoki). Huom. rasvaevällinen taimen on kokonaan rauhoitettu kaikelta kalastukselta. |
| + | |||
| + | Immalanjärven rantavyöhykkeillä kasvaa erirakenteisia kangasmetsiä ja tervaleppälehtoja, joissa elävät muun muassa liito-orava ja valkoselkätikka. Immalanjärven ranta-alueet ovat myös tärkeitä vesilintujen pesimä-, ruokailu- ja levähdysalueita. Järvi on parhaimmillaan muuttoaikaan, jolloin selällä voi lepäillä suuriakin vesilintuparvia. Niistä voi löytää mm. alleja, mustalintuja ja pilkkasiipiä. Järven pesimälintuja ovat muun muassa ruokokerttunen, silkkiuikku ja harvalukuisempina rytikerttunen ja rastaskerttunen. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | Raution kaupunginosa – perinteisemmin Rautionkylä – sijaitsee Salpausselän kankailla ja Immolanjärven rantaan laskevalla etelärinteellä. Asutus sijoittuu pääosin pohjoistuulilta suojaiselle auringonpaisterinteelle, jonka maiseman keskeinen elementti on Immalanjärvi. | ||
| + | |||
| + | Immalanjärveen työntyvän niemen nimi on Jäppilänniemi. Sen talousalueeseen kuuluvat Jäppilänniemen lisäksi Jakan ja Salo-Peltolan kylät. Asutus on keskittynyt Immalanjärven rannoille. Matkaa Vuoksenniskalle ja kaupungin palveluihin on n. 7 km. | ||
| + | |||
| + | [[Tiedosto:Rautio1.jpg|pienoiskuva|Raution uimalan upea hiekkaranta.]] | ||
| + | [[Tiedosto:Liete1.jpg|pienoiskuva|Lietteen uimaranta]] | ||
| + | Imatralla Immalanjärvellä on kaksi yleistä uimarantaa. Immalan Lietteen uimaranta sekä Immalanjärven Raution uimala. Lietteen uimaranta on hiekka- ja sorapohjainen melko matala ranta. Rannalla on pukukopit ja ulkohuussi. Raution uimaranta on hiekkaranta, joka jatkuu pitkään matalana kunnes syvenee sitten melko äkisti. Rannalla on pukukopit ja ulkohuussi. | ||
| − | + | Raution kaupunginosayhdistys ylläpitää venepaikkoja Rautionkadun, Karpuksenkadun, Myllyksenkadun ja Kohonkujan päässä. Imatran kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen nojalla venepaikat kunnostettiin ja rakennettiin veneiden säilyttämistä varten venetelat. Samalla kunnostettiin Rautionkadun rannalla vanha kivilaituri ja Myllyksenkadun rannan laituri muutettiin liikuntaesteisille soveltuvaksi monitoimilaituriksi. | |
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | * [http://www.svsy.fi/ry/index.php?p=23&yl=3&lu=11 Immalanjärvi] Saimaan Vesiensuojeluyhdistys ry. | ||
| + | * [http://www.ekkalatalouskeskus.fi/index.php?p=41&yl=7&lu=13 Immalanjärvi] Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry. Viitattu 17.7.2014. | ||
| + | * [http://www.immalanjarvi.fi/about/ Pro Immalanjärvi ry] | ||
| + | * [http://palvelut.ekarjala.fi/index.php?option=com_beach&task=view_list&city_id=153 Imatran uimarantojen vesien lämpötilat ja yleinen vedenlaatu] | ||
| + | * [http://kylat.ekarjala.fi/jappilanniemi/ Jäppilänniemi] | ||
| + | * [http://kylat.ekarjala.fi/rautio/ Rautionkylä] | ||
| + | * [https://fi.wikipedia.org/wiki/Immalanjärvi Immalanjärvi] Wikipedia. Viitattu 17.7.2014. | ||
| + | * [https://yle.fi/uutiset/3-7200263 Imatran Immalanjärven tilasta on noussut huoli] Yle Uutiset 22.4.2014. Viitattu 20.8.2014. | ||
| − | + | [[Luokka:Venäjän järvet]] | |
Nykyinen versio 13. lokakuuta 2021 kello 15.27
Järvi
Nimi: Immalanjärvi
Järvinumero: 04.192.1.001
Vesistöalue: Immalanjärven valuma-alue (04.192)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 1 995,69 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 45,07 km45 070 m <br />
Korkeustaso: 69,8 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Imatra
Maakunta: Etelä-Karjalan maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Immalanjärvi on suurehko ja avoin järvi Imatran ja Ruokolahden kuntien alueilla, lähellä Venäjän rajaa (järven itäinen Varpaanlahti ulottuu Venäjän puolelle saakka.) Järvi on pinta-alaltaan 19,96 neliökilometriä ja se on Suomen 176. suurin järvi. Immalanjärvi muodostuu yhdestä suuresta selkäalueesta ja kahdesta lahdesta. Se laskee Unterniskanjokea pitkin Vuokseen ja Laatokkaan.
Immalanjärven valuma-alue on kooltaan 7 100 ha, josta metsää on 3 500 ha, maatalousmaata ja suota kumpaakin 400 ha. Järven syvin kohta on yli 40 m ja keskisyvyys 8 m. Pinnan korkeuden vuotuinen vaihteluväli Immalanjärvellä on 30-40 cm. Imatran Vesi on merkinnyt muistiin Immalanjärven jäidentulo- ja jäidenlähtöpäivämäärät vuodesta 1960 alkaen.
Nykytila ja suojelu
Immalanjärvi on perinteisesti kirkasvetinen, karu ja hiekkapohjainen järvi lukuun ottamtta Laitilanlahden pohjukkaa, joka viimevuosina on rehevöitynyt. Immalanjärvi toimii Imatran ja Ruokolahden raakavesilähteenä pohjaveden ohella. Järven vedessä on lievä humusleima ja vesistö on lievästi rehevä. Järven vedenlaatu on hyvä. Immalanjärvi saa merkittävän osan vedestään pohjavesilähteistä ja sen ekologinen tila on vielä erinomainen. Järven valuma-alueella ja rannoilla on merkittäviä luontoarvoja.
Immalanjärven valuma-alueen metsien, soiden ja peltojen käsitellyllä on huomattava vaikutus järven tilaan. Viime aikoina on ilmennyt viitteitä järven tilan huonontumisesta sekä kalaston särkivaltaistumisesta.
Keväällä 2011 perustettiin Pro Immalanjärvi ry. Se on sitoutumaton yhdistys, joka nimensä mukaisesti ajaa Immalanjärven asiaa. Sen perusti joukko järven rehevöitymisestä huolestuneita ranta-asukkaita.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Immalanjärvellä tavataan ainakin 18 eri kalalajia, tavanomaisimpina haukea, ahventa ja särkeä. Vesialueen tärkein kalalaji on muikku. Järvi on myös kuuluisa suurista lahnoista ja siioista.
Vesistöön on istutettu järvilohta, järvitaimenta, harjusta, planktonsiikaa, haukea ja kuhaa. Järvitaimen on alkanut istutusten ja joen kunnostamisen myötä lisääntyä Unterniskanjoessa (Salonjoki). Huom. rasvaevällinen taimen on kokonaan rauhoitettu kaikelta kalastukselta.
Immalanjärven rantavyöhykkeillä kasvaa erirakenteisia kangasmetsiä ja tervaleppälehtoja, joissa elävät muun muassa liito-orava ja valkoselkätikka. Immalanjärven ranta-alueet ovat myös tärkeitä vesilintujen pesimä-, ruokailu- ja levähdysalueita. Järvi on parhaimmillaan muuttoaikaan, jolloin selällä voi lepäillä suuriakin vesilintuparvia. Niistä voi löytää mm. alleja, mustalintuja ja pilkkasiipiä. Järven pesimälintuja ovat muun muassa ruokokerttunen, silkkiuikku ja harvalukuisempina rytikerttunen ja rastaskerttunen.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Raution kaupunginosa – perinteisemmin Rautionkylä – sijaitsee Salpausselän kankailla ja Immolanjärven rantaan laskevalla etelärinteellä. Asutus sijoittuu pääosin pohjoistuulilta suojaiselle auringonpaisterinteelle, jonka maiseman keskeinen elementti on Immalanjärvi.
Immalanjärveen työntyvän niemen nimi on Jäppilänniemi. Sen talousalueeseen kuuluvat Jäppilänniemen lisäksi Jakan ja Salo-Peltolan kylät. Asutus on keskittynyt Immalanjärven rannoille. Matkaa Vuoksenniskalle ja kaupungin palveluihin on n. 7 km.
Imatralla Immalanjärvellä on kaksi yleistä uimarantaa. Immalan Lietteen uimaranta sekä Immalanjärven Raution uimala. Lietteen uimaranta on hiekka- ja sorapohjainen melko matala ranta. Rannalla on pukukopit ja ulkohuussi. Raution uimaranta on hiekkaranta, joka jatkuu pitkään matalana kunnes syvenee sitten melko äkisti. Rannalla on pukukopit ja ulkohuussi.
Raution kaupunginosayhdistys ylläpitää venepaikkoja Rautionkadun, Karpuksenkadun, Myllyksenkadun ja Kohonkujan päässä. Imatran kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen nojalla venepaikat kunnostettiin ja rakennettiin veneiden säilyttämistä varten venetelat. Samalla kunnostettiin Rautionkadun rannalla vanha kivilaituri ja Myllyksenkadun rannan laituri muutettiin liikuntaesteisille soveltuvaksi monitoimilaituriksi.
Aiheesta muualla
- Immalanjärvi Saimaan Vesiensuojeluyhdistys ry.
- Immalanjärvi Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry. Viitattu 17.7.2014.
- Pro Immalanjärvi ry
- Imatran uimarantojen vesien lämpötilat ja yleinen vedenlaatu
- Jäppilänniemi
- Rautionkylä
- Immalanjärvi Wikipedia. Viitattu 17.7.2014.
- Imatran Immalanjärven tilasta on noussut huoli Yle Uutiset 22.4.2014. Viitattu 20.8.2014.
