Ero sivun ”Mörtsjö (17.005.1.003)” versioiden välillä
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
Kesällä vesi lämpenee nopeasti pienten virtausten vuoksi ja samoin pakkasten alkaessa järvi jäätyy nopeasti ja kestävä jää tulee jo 3-4 päivässä. | Kesällä vesi lämpenee nopeasti pienten virtausten vuoksi ja samoin pakkasten alkaessa järvi jäätyy nopeasti ja kestävä jää tulee jo 3-4 päivässä. | ||
Syvin löydetty kohta n. 6 m | Syvin löydetty kohta n. 6 m | ||
| + | Sinilevää ei ole havaittu (12-21 kesät) | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Särki ja hauki pääasiassa. Ahveniakin saatu. Alkukesäst pintaan nousee ruutanoita. | Särki ja hauki pääasiassa. Ahveniakin saatu. Alkukesäst pintaan nousee ruutanoita. | ||
| + | |||
| + | Samat joutsenet palaavat joka vuosi ja uusia tulee lisää. Keväällä pitävät aika metakkaa. Myös harmaahaikarat liitelevät usein, niillä lienee myös pesiä järven pohjoisosassa. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Nykyinen versio 17. lokakuuta 2021 kello 17.37
Järvi
Nimi: Mörtsjö
Järvinumero: 17.005.1.003
Vesistöalue: Kylänpäänjärven valuma-alue (17.005)
Päävesistö: Ilolanjoki (17)
Perustiedot
Pinta-ala: 12,83 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,87 km1 870 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Askola
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Nykytila ja suojelu
Järvi pysynyt nykytilassa 10 vuotta. Järveläntien päässä on tehty (2019? ) ojankaivuuta joka parantanee järven pohjois-osaa, jossa kasvanut vesikasvistoa.
Kesällä vesi lämpenee nopeasti pienten virtausten vuoksi ja samoin pakkasten alkaessa järvi jäätyy nopeasti ja kestävä jää tulee jo 3-4 päivässä. Syvin löydetty kohta n. 6 m Sinilevää ei ole havaittu (12-21 kesät)
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Särki ja hauki pääasiassa. Ahveniakin saatu. Alkukesäst pintaan nousee ruutanoita.
Samat joutsenet palaavat joka vuosi ja uusia tulee lisää. Keväällä pitävät aika metakkaa. Myös harmaahaikarat liitelevät usein, niillä lienee myös pesiä järven pohjoisosassa.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Lähes kaikki (n.12 )rakennusta ovat vapaa-ajan asuntoja. Vesiliikenne on harvinaista.
