Ero sivun ”Vähäjärvi (21.025.1.002)” versioiden välillä
p (→Veden laatu) |
|||
| (9 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
Vähäjärven vedenlaatua on seurattu vuodesta 2002 alkaen, aluksi osana Kanta-Hämeen järvien [http://www.jarki.fi/fi/tietoja_hankkeesta Järki-hanketta], ja nykyään kolmen vuoden välein, lopputalvisin ja kesäisin, osana Riihimäen pintavesien seurantaa. Tätä ennen järven vedenlaatua on tutkittu vain muutamia kertoja. Nykyisen seurantapaikan tunnus ympäristöhallinnon pintavesirekisterissä on Vähäjärvi, keskiosa 2. | Vähäjärven vedenlaatua on seurattu vuodesta 2002 alkaen, aluksi osana Kanta-Hämeen järvien [http://www.jarki.fi/fi/tietoja_hankkeesta Järki-hanketta], ja nykyään kolmen vuoden välein, lopputalvisin ja kesäisin, osana Riihimäen pintavesien seurantaa. Tätä ennen järven vedenlaatua on tutkittu vain muutamia kertoja. Nykyisen seurantapaikan tunnus ympäristöhallinnon pintavesirekisterissä on Vähäjärvi, keskiosa 2. | ||
| − | Vähäjärven vesi on voimakkaasti humuksen ruskettamaa ja veden näkösyvyys on kesäisin vaihdellut puolesta puoleentoista metriin, veden sameuden mukaan. Ravinteita, fosforia ja typpeä, järvessä on paljon. Runsasravinteisuuden seurauksena olosuhteet vesikasvillisuuden leviämiseen ja levien kasvuun ovat hyvät. | + | Vähäjärven vesi on voimakkaasti humuksen ruskettamaa ja veden näkösyvyys on kesäisin vaihdellut puolesta puoleentoista metriin, veden sameuden mukaan. Ravinteita, fosforia ja typpeä, järvessä on paljon. Runsasravinteisuuden seurauksena olosuhteet vesikasvillisuuden leviämiseen ja levien kasvuun ovat hyvät. Levätuotantoa kuvaava ’’a’’-klorofyllin pitoisuus on ollut erittäin korkea. Sinilevien tai limalevien runsastumista järvessä ei ole kuitenkaan havaittu. |
Useina talvina Vähäjärven happitilanne on ollut huono. Matalan happipitoisuuden seurauksena ravinteita on vapautunut järven pohjasedimentistä takaisin veteen. Matala happipitoisuus on oletettavasti rajoittanut myös kalaston selviämistä järvessä. | Useina talvina Vähäjärven happitilanne on ollut huono. Matalan happipitoisuuden seurauksena ravinteita on vapautunut järven pohjasedimentistä takaisin veteen. Matala happipitoisuus on oletettavasti rajoittanut myös kalaston selviämistä järvessä. | ||
<gallery widhts=200 heights=80 perrow=2 caption=> | <gallery widhts=200 heights=80 perrow=2 caption=> | ||
| − | Tiedosto: | + | Tiedosto:21vari-VA.png|alt=Väriluku kuvaa veden humuspitoisuutta. Värittömissä vesissä väriluku on alle 20 mg Pt/l, humusvesissä yli 60 mg Pt/l. Suovaltaisilla valuma-alueilla veden väriluku voi olla yli 200 mg Pt/l. Veden ruskeus ja sameus vähentävät veden näkösyvyyttä. |
| − | Tiedosto: | + | Tiedosto:21P-VA.png|alt=Fosfori on järvissämme useimmiten kasviplanktonin tuotantoa rajoittava minimiravinne. Luonnontilaisissa järvissä fosforipitoisuus on alle 10 µg/l, humusvesissä hieman suurempi. Erittäin rehevissä vesissä fosforia on yli 50 µg/l. |
| − | Tiedosto: | + | Tiedosto:VA-chl21.jpg|alt=Klorofylli ''a'' mittaa lehtivihreällisten planktonlevien määrää vedessä, mikä kuvaa järven rehevyystasoa. Karuissa järvissä klorofylli ''a''-pitoisuus on 4-10 µg/l ja rehevissä yli 20 µg/l. |
| − | Tiedosto: | + | Tiedosto:21N-VA.png|alt=Värittömissä luonnontilaisissa vesissä typpipitoisuus on alle 500 µg/l, humusvesissä hiukan korkeampi. Voimakkaan ruskeissa humusvesissä ja kuormitetuissa vesissä typpipitoisuus voi olla yli 1000 µg/l. |
</gallery> | </gallery> | ||
==Vesistön suojelu ja kunnostus== | ==Vesistön suojelu ja kunnostus== | ||
| − | Paalijärven ja Vähäjärven | + | Paalijärven ja Vähäjärven yhteinen vesiensuojeluyhdistys ry aloitti toimintansa vuonna 2013. Se jatkaa Paalijärven suojeluyhdistyksen aktiivista toimintaa molemmilla valuma-alueen järvillä. |
| − | + | Suojeluyhdistys oli mukana, kun Vähäjärven ja Paalijärven valuma-alueilla toteutettiin 2014-2016 luonnonhoitohanke, jota veti Metsäkeskus. Hankkeessa rakennettiin metsä- ja suoalueilta tulevien vesien puhdistamiseksi kuusi patokynnyksin varustettua laskeutusallasta, joiden tarkoitus on hidastaa veden virtaamaa ja laskeuttaa ojitusalueilta liikkeelle lähtenyttä maa-ainesta (savi, hieta, hiesu), orgaanista ainesta ja niihin sitoutuneita ravinteita. Kunausojan varteen tehtiin syksyllä 2014 kaksi uutta laskeutusallasta ja lisättiin pohjakynnys vanhaan, Järki-hankkeessa tehtyyn altaaseen. | |
| − | [www.vantaanjoki.fi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys], yhteistyössä Riihimäen kaupungin kanssa, on tehnyt kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vähäjärven ranta-alueella ja Kunausojan varrella kesällä 2013. Vähäjärven ja Kunausojan kahdestatoista neuvotusta kiinteistöistä yli 80 % oli vakituisesti asuttuja. Vähäjärven valuma-alueella noin 40 prosentilla neuvontaa saaneista kiinteistöistä jätevesien käsittely oli riittämätöntä ja vaatii kunnostustoimia, viimeistään | + | [https://www.vantaanjoki.fi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys], yhteistyössä Riihimäen kaupungin kanssa, on tehnyt kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vähäjärven ranta-alueella ja Kunausojan varrella kesällä 2013. Vähäjärven ja Kunausojan kahdestatoista neuvotusta kiinteistöistä yli 80 % oli vakituisesti asuttuja. Vähäjärven valuma-alueella noin 40 prosentilla neuvontaa saaneista kiinteistöistä jätevesien käsittely oli riittämätöntä ja vaatii kunnostustoimia, viimeistään syksyllä 2019. |
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 28. joulukuuta 2021 kello 10.51
Järvi
Nimi: Vähäjärvi
Järvinumero: 21.025.1.002
Vesistöalue: Paalijoen valuma-alue (21.025)
Päävesistö: Vantaa (21)
Perustiedot
Pinta-ala: 12,9 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,76 km1 760 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Riihimäki
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järvi ja sen ympäristö
Parin metrin syvyiseen, noin 13 hehtaarin kokoiseen Vähäjärveen vedet kertyvät laajalta alueelta. Pääosa vesistä tulee järven länsipäähän Kunausojaa pitkin. Kunausojaan vedet kertyvät ojitetulta Kunaussuolta sekä laajalta, paikoin kuivatusojitetulta metsäalueelta. Valuma-alueen pellot sijoittuvat ojien ja Vähäjärven rannoille. Vähäjärvestä vedet purkautuvat sen kaakkoiskulmasta kohti Paalijärveä.
Rantaviivaa Vähäjärvellä on 1,8 kilometriä. Järven pohjoisrannalla on vain muutama kesämökki ja kaakkoisrannalla vähän ympärivuotista asutusta. Järven eteläpuolella kohoaa kalliomäki, jonka itäosassa on pieniä suojeltuja lehmusmetsiköitä. Vuoden 2011 luontokartoituksessa ympäröivä metsä oli melko luonnontilaista lehtomaista kangasmetsää. Tämän jälkeen alueella on tehty laaja metsähakkuu.
Veden laatu
Vähäjärven vedenlaatua on seurattu vuodesta 2002 alkaen, aluksi osana Kanta-Hämeen järvien Järki-hanketta, ja nykyään kolmen vuoden välein, lopputalvisin ja kesäisin, osana Riihimäen pintavesien seurantaa. Tätä ennen järven vedenlaatua on tutkittu vain muutamia kertoja. Nykyisen seurantapaikan tunnus ympäristöhallinnon pintavesirekisterissä on Vähäjärvi, keskiosa 2.
Vähäjärven vesi on voimakkaasti humuksen ruskettamaa ja veden näkösyvyys on kesäisin vaihdellut puolesta puoleentoista metriin, veden sameuden mukaan. Ravinteita, fosforia ja typpeä, järvessä on paljon. Runsasravinteisuuden seurauksena olosuhteet vesikasvillisuuden leviämiseen ja levien kasvuun ovat hyvät. Levätuotantoa kuvaava ’’a’’-klorofyllin pitoisuus on ollut erittäin korkea. Sinilevien tai limalevien runsastumista järvessä ei ole kuitenkaan havaittu. Useina talvina Vähäjärven happitilanne on ollut huono. Matalan happipitoisuuden seurauksena ravinteita on vapautunut järven pohjasedimentistä takaisin veteen. Matala happipitoisuus on oletettavasti rajoittanut myös kalaston selviämistä järvessä.
Vesistön suojelu ja kunnostus
Paalijärven ja Vähäjärven yhteinen vesiensuojeluyhdistys ry aloitti toimintansa vuonna 2013. Se jatkaa Paalijärven suojeluyhdistyksen aktiivista toimintaa molemmilla valuma-alueen järvillä.
Suojeluyhdistys oli mukana, kun Vähäjärven ja Paalijärven valuma-alueilla toteutettiin 2014-2016 luonnonhoitohanke, jota veti Metsäkeskus. Hankkeessa rakennettiin metsä- ja suoalueilta tulevien vesien puhdistamiseksi kuusi patokynnyksin varustettua laskeutusallasta, joiden tarkoitus on hidastaa veden virtaamaa ja laskeuttaa ojitusalueilta liikkeelle lähtenyttä maa-ainesta (savi, hieta, hiesu), orgaanista ainesta ja niihin sitoutuneita ravinteita. Kunausojan varteen tehtiin syksyllä 2014 kaksi uutta laskeutusallasta ja lisättiin pohjakynnys vanhaan, Järki-hankkeessa tehtyyn altaaseen.
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, yhteistyössä Riihimäen kaupungin kanssa, on tehnyt kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vähäjärven ranta-alueella ja Kunausojan varrella kesällä 2013. Vähäjärven ja Kunausojan kahdestatoista neuvotusta kiinteistöistä yli 80 % oli vakituisesti asuttuja. Vähäjärven valuma-alueella noin 40 prosentilla neuvontaa saaneista kiinteistöistä jätevesien käsittely oli riittämätöntä ja vaatii kunnostustoimia, viimeistään syksyllä 2019.
